Sisäministeri Maria Ohisalo tiedottaa blogissaan, että globaalin vastuun kantaminen on juuri nyt erityisen tärkeää. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että taas otetaan lisää velkaa, jotta voidaan jakaa vastikkeettomasti rahaa kotimaan ulkopuolelle.

Maria Ohisalo tiedottaa blogissaan hallituksen puolesta uusista rahoituskohteista. Ohisalo esittää huolensa siitä, että koronapandemia ei koettele vain Suomea, vaan koko maailmaa. Ohisalon mielestä globaalin vastuun kantaminen on juuri nyt erityisen tärkeää.

Käytännössä Ohisalo tarkoittaa sitä, että taas joudutaan ottamaan lisää velkaa, jotta voidaan jakaa vastikkeettomasti rahaa kotimaan ulkopuolelle.

– On vaarana, että kriisin myötä kymmenet miljoonat ihmiset maailmalla putoavat takaisin köyhyyteen, ja vuosia kestänyt lupaava kehitys eriarvoisuuden vähentämiseksi valuu hukkaan, Ohisalo sirkuttaa.

Myös ilmastohankkeisiin 18 miljoonaa lisää

Ohisalo kirjoittaa, että jo ennestään massiiviseen kehitysapubudjettiin pannaan uutta rahaa entisten päälle.

– Teemme 50 miljoonan euron lisäyksen yleiseen kehitysyhteistyön rahoitukseen. Siitä viisi miljoonaa euroa kohdistetaan Maailman terveysjärjestö WHO:n koronaviruksen vastaiseen työhön kehitysmaissa, Ohisalo kertoo.

Myös vihreiden kärkihankkeeseen, eli ilmastonmuutoksen torjuntaan, laitetaan 18 miljoonaa euroa. Nämäkin rahat valuvat kotimaan ulkopuolelle.

– Määrärahoihin sisältyy myös 18 miljoonaa euroa, joilla tehdään ilmastokriisin vastaista työtä ympäri maailman, Ohisalo kertoo.

Mainitut rahasummat ovat siis lisää jo ennestään massiivisen kehitysapubudjetin päälle: tänä vuonna kehitysyhteistyön määrärahat ovat huimat 1 030 miljoonaa euroa. Suomi kylvää kehitykseen ja kaukomaille joka ikinen päivä lähes kolme miljoonaa euroa, 365 päivää vuodessa. Tämäkään rahasumma ei kuitenkaan riittänyt hallitukselle.

Valtion kokonaisvelka uhkaa nousta 135 miljardiin euroon

Kehitysapuna suomalaisten veronmaksajien rahoja siirtyy useita miljoonia tasaiseen tahtiin ulkomaille joka päivä, kuukausi ja joka vuosi. Oikeastaan ei voida puhua veronmaksajien rahoista, sillä Suomi elää velaksi.

Suomen nettolainanoton tarve kasvaa perjantaina julkistetun lisätalousarvion jälkeen noin 1,8 miljardia euroa. Valtioneuvoston mukaan valtion nettolainanotoksi arvioidaan noin 19,6 miljardia euroa tänä vuonna. Ensi vuonna valtion kokonaisvelka voi talousarvioesityksen perusteella nousta lähes 135 miljardiin euroon.

Suomalaisen veronmaksajan kannalta kehitysapurahat ovat kankkulan kaivoon kaadettuja varoja. Kehitysapurahaa hupenee esimerkiksi ex-presidentti Tarja Halosen luottamustehtäviin, ulkoministeriön viestintähankkeisiin, globaaliiin kasvatukseen ja Somalian maahanmuuttovirastolle.

Avokätinen kehitysapu ei sovi koronakriisiin

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on useaan otteeseen todennut, että avokätinen kehitysapu ei sovi koronakriisiin. Perussuomalaisten mielestä Suomen on entistäkin tärkeämpää kohdentaa rajalliset resurssinsa ennen kaikkea oman kansan hyvinvointiin ja suomalaisen työn pelastamiseen, eikä kipata vastikkeetonta rahaa kaukomaille.

Perussuomalaiset katsovat, että valtionvelan kasvattaminen ilman säästötoimia ei ole vastuullista taloudenpitoa, vaan Marinin hallituksen pitää ennemminkin karsia valtion ylimääräisiä menoja.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on usein todennut, että koronaviruspandemian aiheuttamien kustannusten hoitamisen yhteydessä ylimääräisiä julkisia menoja, kuten kehitysapua tulisi leikata.

– Perussuomalainen vaihtoehto on se, että lopetetaan rahan lapioiminen kehitysapuun, euron pelastamiseen ja globaalina sosiaalitoimistona toimimiseen, Halla-aho kirjoitti Twitterissä.

SUOMEN UUTISET