Hallituksen kädet on sidottu sen omiin ideologisiin hankkeisiin, jotka rasittavat taloutta. Samalla kasvavat EU-vastuut lisäävät talouden kantokyvyn riskiä entisestään, toteavat perussuomalaisten kansanedustajat Sakari Puisto ja Olli Immonen.

Tänä vuonna valtio ottaa velkaa 16,7 miljardia euroa, ja syyskuun budjettiriihessä hallitus sopi toimista, jotka kasvattavat alijäämän ensi vuonna 10,8 miljardiin.

Velkaantumisvauhti on nopeampi kuin finanssikriisin aikana Etelä-Euroopan kriisimaissa. Tähän ovat vaikuttaneet hallituksen pysyvät menolisäykset, kertaluonteiset menot sekä koronakriisin torjunta.

– Tilanteesta tekee vaarallisen se, ettei hallitus ole valmis arvioimaan kokonaislinjaansa. Hallitusohjelmassa luvattiin arvioida aiemmin päätettyjä menolisäyksiä uudelleen kuluvan vuoden budjettiriihessä, mikäli niiden toteuttaminen vaarantaisi julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen, Sakari Puisto ja Olli Immonen huomauttavat.

– Tämä kirjaus ei toteutunut, vaan hallitus on sen sijaan sitkeästi pitänyt kiinni kaikista sovituista menoista ja ennen kaikkea ideologisista hankkeistaan – tilanteessa, jossa menolisäysten tulopohja on romahtanut.

Suomi miljardien EU-nettomaksajana

Immonen ja Puisto toivovat realismia myös yhteisvastuiden osalta. EU:n elpymisrahastossa Suomi on miljardien nettomaksaja. Kansanedustajakaksikko huomauttaa, että Suomen perinteisten EU-verrokkimaiden, Hollannin, Tanskan, Ruotsin ja Belgian, joukossa Suomella on edelleen heikoin elintaso mitattuna ostovoimakorjatulla bruttokansantuotteella.

– Ministerit ovat väittäneet, että EU:n elpymispaketissa olisi kyse kertaluonteisesta ratkaisusta, mutta näin tuskin on. Viimeksi Euroopan keskuspankin piiristä esitettiin, että tulonsiirtomekanismista pitäisi tehdä pysyvä, Puisto kertoo.

Kun mukaan lasketaan Suomen erilaiset sitoumukset EU:n ja Euroopan keskuspankin kautta, Suomen ottamien vastuiden kokonaisarvo voi liikkua jo kymmenissä miljardeissa euroissa.

Puisto pelkää pitkään harjoitetun ultrakevyen rahapolitiikan ajavan keskuspankit kierteeseen, josta ei ole selvää ulospääsyä. Hän pohti teemaa talousvaliokunnan julkisessa kuulemisessa syksyllä ja kysyi asiaan kokouksessa kuullun Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin kantaa.

– Näkemyksiä tähän tilanteeseen kyllä pohditaan meillä ja muualla ahkeraan, mutta en oikein usko, että varsinaista vastausta on kenelläkään, harjoitettu epätavanomainen rahapolitiikka on niin poikkeuksellista, Puisto pohtii.

Suomi laittaa luottokelpoisuutensa likoon

Euroalueen pelastamiseksi euroaluetta ollaan kehittämässä askel askeleelta kohti tulonsiirtounionia. Tästä tuorein esimerkki on EU:n elpymisrahasto.

– Tulonsiirtounionissa vakuuksia, lainoja ja suoria rahallisia tukia voidaan siirtää maasta toiseen aina, kun se katsotaan tarpeelliseksi. Tässä järjestelmässä Suomi tulee jatkossa toimimaan yhä vahvemmin nettomaksajan roolissa. Suomi ja muut ei-kriisimaat laittavat oman hyvän luottokelpoisuutensa likoon muiden maiden hyväksi, Immonen kuvailee.

– On epäoikeudenmukaista vetää Suomi kriisimaiden taloussotkujen maksumieheksi. Suomi ei ole syyllinen kriisimaiden ahdinkoon. Sen sijaan ranskalaiset ja saksalaiset pankit ovat osallisia sikäli, että ne ovat lainanneet holtittomasti rahaa ongelmamaille.

SUOMEN UUTISET