EU haluaa paperittomat pois unionin alueelta – harva lähtee vapaaehtoisesti

Kovin harva kielteisen turvapaikkapäätöksen EU:n alueella saaneista palaa lähtömaahansa. Unioni haluaisi nyt nopeuttaa karkotuksia osana yhteisön uutta maahanmuuttopolitiikkaa. Monet, erityisesti Lähi-idän ja Afrikan valtiot eivät syystä tai toisesta halua kansalaisiaan takaisin ja sekin on todellinen ongelma.

EU:n sisäasioiden komissaari Ylva Johansson käy parhaillaan neuvotteluja jäsenmaiden kanssa unionin yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta. Hän yrittää saada turvapaikanhakijoihin nihkeästi suhtautuvat Puolan ja Unkarin mukaan yhteiseen rintamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palauttamiseksi takaisin lähtömaihinsa.

Vuonna 2020 Eurooppaan saapui laittomasti noin 120 000 henkilöä. Paperittomien tarkkaa kokonaismäärää unionin alueella ei tiedä kukaan. Harva ilmoittautuu vapaaehtoisesti laittomasti maassa olevaksi ja paperittomat vaihtavat usein maata EU:n sisällä.

”Meillä on oltava toimiva karkotusjärjestelmä”

Sekä EU:n raja- ja merivartiovirasto Frontexia että eräiden jäsenmaiden rajaviranomaisia on kritisoitu siitä, että nämä ovat käännyttäneet laittomia maahan yrittäjiä saman tien paluumatkalle, vailla mahdollisuutta ilmoittautua pakolaiseksi ja turvapaikanhakijaksi.

– Ihmisille on oikeus saada hakemuksensa käsitellyksi mutta siihen liittyen meillä on oltava myös toimiva karkotusjärjestelmä, sanoo komissaari Johansson SVT:lle.

– Jäsenmaat voisivat parantaa toimiaan niin, että kielteinen turvapaikkapäätös ja karkotuspäätös tehtäisiin saman aikaan, jolloin luppoaika päätösten väliltä jäisi pois.

Paperittoman henkilöllisyys usein arvoitus

Ilman viranomaisyhteistyötä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palauttaminen lähtömaahansa on hankalaa tai mahdotonta. Eritoten, jos henkilöt itsekin vastustavat palauttamista. Umpikuja on valmis.

– Monet valtiot ovat haluttomia ottamaan vastaan pakolaisiksi lähteneitä kansalaisiaan, toteaa Ruotsin rajapoliisin päällikkö Patrik Engström Ruotsin yleisradion haastattelussa.

– Syitä on paljon ja vuonna 2020 eräs merkittävä syy oli pandemia. Henkilöitä ei ole vaikeata löytää mutta on vaikeata tietää, kenestä on kyse, Engström toteaa.

Väliaikainen työlupa voisi vähentää pakolaisuutta

Viranomaiset eivät siis tiedä, mihin maahan henkilö pitäisi palauttaa. Ja valtiot vastaanottavat – jos ylipäänsä niin tekevät – vain todistettavasti omia kansalaisiaan. Tilanne on tosin jonkin verran parantunut ja esimerkiksi Afganistanin ja Etiopian viranomaisten kanssa viranomaisten yhteistyö on alkanut sujua. Viimeisin positiivinen reaktio palautuksiin on tullut Marokosta.

Keskeinen kysymys voisi viranomaisten mukaan olla väliaikaisen työlupakäytännön luominen, jolloin teollisuus, maatalous sekä palvelusektori saisivat tarvitsemansa sesonkityöntekijät turvautumatta pimeään työvoimaan eli käytännössä paperittomiin. Rikollisten työvoiman välittäjien ansaintamahdollisuudet kutistuisivat samalla.