Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén hämmästelee Puheenvuoro-blogissaan konkretian puutetta valtioneuvoston lähes 300-sivuisesta teoksesta: Suomen kestävän kasvun ohjelma. Hän epäilee, että teos on paikoittain kopioitu hallituspuolueiden omista puolueohjelmista. Tekeleen varsinainen pihvi on yhdeksässä viimeisessä sivussa, joissa esitetään ensi kertaa edes jonkinlaisia laskelmia elpymisvälineen kansantaloudellisista hyödyistä. Ne ovat mitättömän pienet paketin hintaan nähden.

Matti Virén kirjoittaa, että EU:n elpymisvälineen tuoma taloushyöty näkyy vain numeroiden huolellisella lukemisella. Hän kiinnittää huomiota taulukkolukuihin, joissa bruttokansantuotteen ero havaitaan tämän ja ensi vuoden aikana. Lisäystä lukuihin kertyy yhteensä 0,4 prosenttiyksikköä.

Työllisyysaste kasvaisi elpymisvälineen käytön myötä vuosina 2021-23 niin ikään 0,4 prosenttiyksikköä. Ennusteet eivät ylety tämän pidemmälle.

– Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että elvytysvaikutus on nolla, Virén pamauttaa.

Summanmutikassa hyväksytty paketti

Virén ihmettelee sitä, ettei hallitus ole tilannut laskelmia paketin vaikutuksista parhailta asiantuntijoilta. Suomi on kuitenkin paketin nettomaksaja.

– Viimeistään nyt on varmaan käynyt selville, että elvytyspaketin taloudellista vaikutuksista ei ole tehty mitään asianmukaista tutkimusta. Hallitus on aikoja sitten hyväksynyt paketin, eikä päätöksen tueksi silloin tarvittu mitään selvityksiä tai tutkimuksia.

Valtioneuvoston laskelmat nojaavat vahvasti niin sanottuun finanssipoliittiseen kertoimeen. Tämä tarkoittaa panoksen ja tuloksen välistä hyötysuhdetta. Virénin mukaan esitetty kerroinmalli on alkeellinen, eivätkä se edes heijasta kovin hyvin Suomen talouden oloja.

Mitä laskulle tehdään?

Elpymisvälineen tarpeellisuutta on alleviivattu väitteellä, jonka mukaan pandemiakriisin keskellä tarvitaan elvytystä. EU-maat ovat saaneet komissiolta vapauden olla välittämättä budjettien alijäämäsäännöistä pandemian vuoksi. EU-maat ovatkin elvyttäneet talouksiaan varsin runsaskätisesti.

Joissain EU-maissa ennen koronaelvytystä koholla olleet velkamäärät ovat aiheuttaneet mitä ilmeisimmin huolta, koska tähän elpymisväline pureutuu huomattavasti tehokkaammin kuin Suomen talouden elpymiseen. Se ohjaa rajusti velkaantuneille EU-maille niiden budjettien ulkopuolelta eräänlaista ylimääräistä rahaa, mikä ei näy siten näiden maiden velkaantuneisuustilastoissa.

Suomen toimiessa jälleen kerran nettomaksajana, tarkoittaa se myöhempää sopeutustarvetta. Myöhemmin tuleva lasku pitää maksaa.

Ohjelman sivulla 288 (juuri ennen taulukkoa) todetaan: ”Jos elvytyksen jälkeen seuraa julkisen talouden sopeutustoimia eli veronkorotuksia ja/ tai julkisten menojen leikkauksia, on näillä vastaavasti negatiivinen vaikutus BKT:hen ja työllisyyteen.”

Työllistämistoimien hyvät vaikutukset voivat onnistuessaan toki heijastua pidemmällekin kuin mihin ennustejakso yltää.

Sivun 290 lopussa todetaan: ”Voidaan pitää hyvin epätodennäköisenä, että nyt suunnitellut elvytystoimet johtaisivat niin merkittävään tuottavuuden ja työllisyyden kasvuun, jotta julkisen talouden kestävyys olennaisesti kohentuisi.”

– Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että tulevat veronkorotukset ovat samalla tavalla efektiivisiä kuin ”nyt” toteutuvatkin korotukset. Päivänselvää on tietenkin, että kokonaisvaikutus on vahvasti negatiivinen, Virén hahmottaa elpymispaketin kokonaisvaikutuksia.

Siltarumpupaketti

Virén kritisoi elpymispaketin varojen kohdentamista. Hän kysyy, miten rahanpesun estäminen elvyttää pandemiasulkujen moukaroimaa taloutta.

– Paketilla ei ole tarkoitus elvyttää, vaan hankkia kannatusta eri puolueiden, etujärjestöjen ja muiden lobbareiden keskuudessa, Virén toteaa.

– Mitä esimerkiksi seuraava liirum-laarum tarkoittaa: ”Vahvistetaan työmarkkinoiden toimivuutta ja kohtaantoa ottamalla kaikki työvoimapotentiaali käyttöön. Kilpailukyvyn vahvistamiseksi lisätään Suomen houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille. Työuria pidennetään edistämällä työelämässä olevien työkykyä ja jaksamista”? Minkä puolueen vaaliohjelmasta tämä on poimittu?

Markkinataloudesta hylkiö

Virénin mielestä elpymispaketti kammoksuu markkinatalouden oppeja. Mikään ei tunnu onnistuvan ilman valtion ja EU:n väliintuloa.

– Jotenkin koko ohjelmasta huokuu epäusko – sanoisiko halveksunta – markkinataloutta kohtaan.

– Työntekijät eivät löydä työpaikkoja ilman, että heidät viedään kädestä pitäen rekrytoijan puheille, Virén toteaa.

Elvytyspaketissa jaossa olevat rahat jakavat yritykset kahteen osaan: toiset saavat tukea, toiset eivät saa. Virén vihjaakin, että lähes 300-sivuinen teos voisi hyvin toimia tukirahojen hakuoppaana.

– Kestävän kehityksen -ohjelmasta voi katsoa ne tiuhaan esiintyvät hakusanat ja fraasit, joilla rahaa irtoaa. Nyt vaan kaikki luukulle, hän kannustaa.

Henri Alakylä