

LEHTIKUVA
Immonen: Tanska näyttää esimerkkiä vastuullisesta turvapaikkapolitiikasta – ”Humanitaarinen maahanmuutto on haitallista”
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen ottaa Facebookissa kantaa viime päivinä keskustelua herättäneeseen Tanskan tiukentuneeseen linjaan turvapaikkapolitiikassa. Tanska on ensimmäinen eurooppalainen maa, joka kehottaa syyrialaisia pakolaisia palaamaan takaisin kotimaahansa, koska sen arvion mukaan osa Syyriaa on palautusten kannalta turvallinen.
Tanskan hallituksen mielestä vuosikymmenen jatkunut sisällissota ei tarkoita sitä, että koko Syyria olisi turvaton. Viime kesän jälkeen 189 syyrialaisen oleskelulupa Tanskassa on kumottu. Lupien peruuttaminen tapahtui sen jälkeen, kun Tanska katsoi, että Damaskos ja sitä ympäröivät alueet ovat turvallisia.
– Tanska näyttää muille Euroopan maille esimerkkiä siinä, millaista on vastuullinen turvapaikkapolitiikka. Tanskan tavoitteena on lopettaa turvapaikanhakijoiden tulo maahan kokonaan, Olli Immonen toteaa.
Entisten pakolaisten palattava kotiin
Tanskan maahanmuutto- ja kotouttamisministeri Mattias Tesfaye on sanonut, että Syyrian pakolaisille on alusta alkaen tehty selväksi, että heidän oleskelulupansa on vain väliaikainen. Se voidaan peruuttaa, jos suojeluun ei ole enää tarvetta. Tesfayen mukaan ihmisille voidaan antaa suoja sen aikaa, kun he sitä tarvitsevat, mutta kun olosuhteet kotimaassa paranevat, entisten pakolaisten tulee palata kotiin ja luoda siellä elämä uudelleen.
Immosen mukaan myös Suomen lainsäädäntö mahdollistaisi pakolaisten kansainvälisen suojelun lopettamisen. Hän jätti viimeksi viime vuonna hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa vaati hallitusta ryhtymään toimiin aktiivisen palautuspolitiikan toteuttamiseksi.
– Suomessa voidaan lakkauttaa pakolaisasema ja toissijaisen suojelun perusteella myönnetty oleskelulupa, mikäli henkilö ei ole enää suojelun tarpeessa ja jos olosuhteet, joiden vallitessa hänestä tuli pakolainen, ovat lakanneet olemasta, Immonen sanoo.
Jo vuonna 2018 Tanskan silloinen maahanmuuttoministeri Inger Støjberg kehotti Tanskassa oleskelevia somaleita palaamaan takaisin kotimaahansa.
– Jos et enää tarvitse suojelua eivätkä elämäsi ja terveytesi ole enää vaarassa kotimaassasi, sinun on tietysti palattava kotiin ja rakennettava uudelleen se maa, josta tulit, Støjberg totesi.
Myös Immonen on aikaisemmin kirjallisessa kysymyksessään vaatinut hallitukselta toimia somaleiden paluumuuton edistämiseksi.
Tanskan tavoite: Nolla turvapaikkahakemusta
Tanskan nykyinen pääministeri Mette Frederiksen on ilmoittanut, että hallituksen tulevaisuuden tavoitteena on nolla turvapaikkahakemusta Tanskaan. Pääministerin mielestä entiset poliitikot ovat asettaneet maahanmuuttajille liian vähän vaatimuksia.
Frederiksenin mukaan maahanmuuttajien on kyettävä elättämään itsensä, ja heidän on sopeuduttava tanskalaisiin arvoihin.
– Meidän pitää olla varovaisia, ettei maahamme tule liikaa ihmisiä, sillä muuten sosiaalinen yhteenkuuluvuutemme ei säily. Se on jo uhattuna, pääministeri on todennut.
Immosen mielestä Tanskan tavoite on oikea.
– Erityisesti kolmansista maista Eurooppaan suuntautuva humanitaarinen maahanmuutto on monin tavoin haitallista vastaanottaville yhteiskunnille. Se tuhoaa yhteiskuntarauhan ja maan sisäisen koheesion. Lisäksi se on valtava taloudellinen rasite. Mitä vähemmän humanitaarista maahanmuuttoa, sen parempi Euroopan maille.
Maahanmuuttopolitiikka Euroopan tiukimpia
Tanska on ainoa Pohjoismaa, joka on selkeästi ajan myötä muuttanut maahanmuuttopolitiikkaansa yhä tiukempaan ja vastuullisempaan suuntaan. Tanskan maahanmuuttopolitiikka kuuluu tätä nykyä Euroopan tiukimpiin.
– Tanskan tärkeimmät toimet humanitaarisen maahanmuuton rajoittamiseksi ovat olleet rajakontrollin lisääminen, perheenyhdistämisten tiukentaminen, sosiaali- ja muiden etuuksien merkittävä heikentäminen ja sitominen kotoutumisen onnistumiseen, oleskelulupien väliaikaisuuden lisääminen, vastamainonta, kansalaisuuden saamisen vaikeuttaminen ja vastaanottotoiminnan standardien lasku.
– Tanska myös tulkitsee pakolaissopimusta yleisesti muita Euroopan maita tiukemmin. Se esimerkiksi kielsi turvapaikan yhtenä ensimmäisistä maista, sillä perusteella, että hakija saapui turvallisen maan kautta, Immonen avaa.
Vähän erilainen demaripääministeri
Immosen mielestä Tanskan esimerkki osoittaa, että maahanmuuttopolitiikan huomattava tiukentaminen on mahdollista, jos vain poliittista tahtotilaa löytyy.
– Tanskan maahanmuuttopolitiikan signaali on selvä. Lainsäädännöllinen tehokkuus on ensinnäkin viesti salakuljettajille ja turvapaikanhakijoille, että Tanska on tosissaan. Toiseksi tanskalaisten poliitikkojen erilainen puhetapa, jossa turvapaikka on enemmän poikkeus kuin sääntö, vaikuttaa siihen, että maahanmuuttopolitiikan viesti on vahva.
– Tanskan poliittinen ilmapiiri on maahanmuuttokysymyksissä täysin erilainen kuin Suomessa, vaikka sielläkin istuva pääministeri on demari. Tanskan kansalaisia on jo vuosikymmenien ajan informoitu maahanmuutosta kattavasti ja totuudenmukaisesti myös median kautta, toisin kuin Suomessa. Tanskassa kansa myös äänestää innokkaammin maahanmuuton tiukentamisen puolesta, Immonen toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Inger Støjberg Mette Frederiksen paluumuutto Mattias Tesfaye Maahanmuuttopolitiikka Tanska Turvapaikanhakijat Suomi pakolaiset hallitus Olli Immonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Immonen: Suomi luisumassa Ruotsin tielle – ”Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka ja massamaahanmuutto johtavat maan lopulta totaaliseen kaaokseen”

Hallitus kaavailee oleskelulupaa paperittomille – TNS Gallupin mukaan murskaenemmistö suomalaisista vastustaa ajatusta

Tanskalainen kansanedustaja Mette Thiesen: ”Pakolaiset palautettava takaisin turvalliseen kotimaahansa auttamaan jälleenrakennuksessa”

Perussuomalaiset: Työn perässä Suomeen muuttaville 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa, humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan ja ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksut

Kansa tukee Tanskan tiukkaa linjaa: Maahanmuuttokriittiset puolueet loistavat mielipidemittauksessa

Immonen: Vanhustenhoitajilta vaadittava riittävä suomen kielen osaaminen – “Vihervasemmistolle maahanmuuttajien etu menee vanhusten edun edelle”

Perussuomalaiset haluavat vastuun kotoutumisesta maahanmuuttajalle sanktioiden uhalla: “Emme halua Suomen luisuvan Ruotsin tielle”

Tanskalaisministerin eroon johtanut tuomio tuli alaikäisten turvapaikanhakijoiden erottamisesta – Yle jätti alaikäisyyden mainitsematta kahdesti pääuutislähetyksessään
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.