Tanskan tilastokeskuksen raportin mukaan eri maahanmuuttajaryhmien kotoutumisessa on suuria eroja. Länsimaista tulevat pärjäävät suunnilleen samalla lailla kuin tanskalaiset, mutta muualta tulevilla on suuria vaikeuksia opinnoissa ja työllistymisessä. Hälyttävintä on se, että ongelmat näyttävät periytyvän sukupolvesta toiseen.

Tanskan tilastokeskus on äskettäin julkaissut uusimman maahanmuuttoa koskevan raporttinsa. Tanskalainen historioitsija ja poliitikko Morten Uhrskov Jensen käy läpi raportin tilastolukuja Den Korte Avis -nettilehden kirjoituksessaan. Jensen keskittyy tarkastelemaan erityisesti toisen ja kolmannen sukupolven ei-länsimaisia maahanmuuttajia.

Länsimaista tulleet maahanmuuttajat ovat kaikissa tilastoissa suunnilleen samalla tasolla kuin tanskalaiset, toteaa Jensen. Muualta kuin länsimaista tulleet ja heidän jälkeläisensä sen sijaan suoriutuvat selvästi huonommin.

Erot näkyvät peruskoulun päättötodistuksissa

Peruskoulun päättötodistuksessa tanskalaisnuorten keskiarvo on 7,3. Toisen polven ei-länsimaisten maahanmuuttajien keskiarvo on vain 5,9. Tämä ero heijastuu myös jatko-opintoihin.

Kolmekymmentävuotiaina 79,5 prosenttia tanskalaisista on suorittanut ammatillisen tutkinnon, mutta toisen polven maahanmuuttajista vain 64,5 prosenttia. Ammatillisen tutkinnon suorittaminen on maahanmuuttajanaisilla huomattavasti yleisempää kuin miehillä.

Vietnamilaiset työllistyvät – somalit eivät

Tanskan tilastokeskus on vertaillut tanskalaisten ja toisen polven maahanmuuttajien työllisyyttä 20-40-vuotiaiden ikäryhmässä. Kantaväestön työllisyysaste on otettu indeksiluvuksi 100.

Ainoa ei-länsimaisten maahanmuuttajien ryhmä, joka pärjää kantaväestölle työllisyydessä ovat vietnamilaiset naiset, jotka pääsevät tasan samaan lukuun. Muiden maahanmuuttajaryhmien vertailuarvot ovat välillä 73-91, mutta somalit ovat aivan omalla tasollaan indeksiluvulla 48.

Kolmaskaan sukupolvi ei pärjää

Kolmannen sukupolven ei-länsimaiset maahanmuuttajat eivät saa juurikaan parempia peruskoulun päättötodistuksia kuin vanhempansa. Selkein parannus on pakistanilaisilla, joiden keskiarvo nousee 5,7:stä 6,4:ään kolmannessa sukupolvessa. Mutta jää silti kauas tanskalaisten 7,3:sta.

Tanskan kahden muun suuren maahanmuuttajaryhmän, turkkilaisten ja entisen Jugoslavian alueelta tulleiden kohdalla päättötodistuksen keskiarvoissa ei juurikaan näy parannusta. Edellä mainitut kolme ryhmää ovat pääosin tulleet Tanskaan työperäisinä maahanmuuttajina halpatyöaloille.

Ylisukupolvinen syrjäytyminen

Morten Uhrskov Jensen toteaa, että ei-länsimaisten maahanmuuttajien koulutustaso näyttää pitkälti määrittelevän myös heidän jälkeläistensä mahdollisuudet. Tilastot kertovat karua kieltään siitä, että kotoutuminen ei onnistu. Ei-länsimaisten maahanmuuttajien jatkuvasti kasvava osuus väestöstä tulee siis tekemään Tanskasta tulevaisuudessa aina vain köyhemmän, Jensen kirjoittaa.

Sama asia on huomattu Ruotsissakin, jossa humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa kuluja julkiselle taloudelle vielä pitkään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden Ruotsiin saapumisen jälkeenkin, koska he eivät työllisty.

SUOMEN UUTISET