

MATTI MATIKAINEN
Suomen Perusta tutki: Maahanmuutto on kunnille valtava taloudellinen rasite
Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimuksesta selviää muun muassa, että lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajissa on enemmän sosiaalitukien saajia kuin kantaväestössä. Maahanmuuttajat myös maksavat suhteellisen vähän kunnallisveroa, vaikka he käyttävät samoja kunnallisia palveluja kuin kantasuomalaisetkin. Tuloksena kuntiin syntyy rahoitusvaje, jota voi korjata ainoastaan menoleikkauksilla, kunnallisveron korotuksella tai lisävelalla.
Tutkija Samuli Salminen esitteli tuumaustunnilla Suomen Perustan juuri valmistuneen kuntakohtaisen maahanmuuttotutkimuksen ensimmäisen osan tuloksia. Tutkimus kuvaa maahanmuuton vaikutuksia kuntatalouteen.
Tiedot tutkimukseen on kerätty Tilastokeskuksen rekisterilähteistä. Tutkimuksesta on luettavissa yksittäisiä tietoja myös Suomen Perustan tänään julkaisemasta kirjasta.
Salminen kertoi, että maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotulokset julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Kaikki kuntakohtaiset tilastotiedot ovat vuoden 2021 alussa luettavissa Suomen Perustan verkkosivulla julkaistavassa interaktiivisessa kuntakartassa.
Tutkija Salminen uskoo tuoreiden tutkimustulosten tarjoavan hyvän lähtökohdan kaikissa kunnissa käytävälle keskustelulle maahanmuuton vaikutuksesta kuntatalouteen.
– Julkaistavat kuntakohtaiset tilastotiedot koskevat vuotta 2018, joka oli uusin käytettävissä oleva vuosi, jolle tilastotiedot olivat jo olemassa. Tilastotiedoista rakentuu pohja kaikissa kunnissa käytävälle keskustelulle maahanmuutosta.
Maahanmuuttajille paljon toimeentulotukea Pohjanmaalla
Tutkimuksesta selviää, että maahanmuutto ei ole rikkaus ainakaan yli 90 prosentissa Suomen kunnista. Tilastotiedoista selviää esimerkiksi, että lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajissa on enemmän sosiaalitukien saajia kuin kunnan kantaväestössä.
Saadut sosiaalietuudet, joita tutkimustulokset koskevat, ovat toimeentulotuki, työttömyysturvaetuudet ja asumistuet. Nämä sosiaalietuudet ovat olennaisia kuntatalouden kannalta, koska kunnat maksavat suoraan noin puolet toimeentulotuista ja työmarkkinatuista kunnat maksavat työttömyyden keston mukaan.
Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien osuudet kaikista kunnissa maksetuista työttömyysturvaetuuksista ovat suurimmat Pohjanmaan ruotsinkielisissä kunnissa ja pääkaupunkiseudulla.
Suurin maahanmuuttajien saamien toimeentulotukien osuus oli Pohjanmaalla sijaitsevassa Korsnäsin kunnassa, jossa kaikki maahanmuuttajat yhteensä saivat 65,7 prosenttia kaikista Korsnäsissä maksetuista toimeentulotuista. Toiseksi suurin osuus oli Vöyrin kunnassa, jossa maahanmuuttajat saivat yhteensä 61,3 prosenttia kaikista kunnassa maksetuista toimeentulotuista. Närpiön kunnan kohdalla maahanmuuttajien osuus tuista oli 54,6 prosenttia
– Maahanmuuttajien suuri osuus ruotsinkielisen Pohjanmaan kuntien tuista selittyy osittain sillä, että näissä kunnissa kantaväestön keskimäärin saamat tuet ovat hyvin pieniä, Salminen tarkentaa.
Väestön kasvattaminen maahanmuutolla ei vahvista veropohjaa
Tärkeä tutkimushavainto on myös, että maahanmuuttajat maksavat suhteellisen vähän kunnallisveroa, eli heidän panoksensa yhteisen ”kakun” kasvattamiseen jää vaatimattomaksi. Kuntien väestömäärän kasvattaminen maahanmuutolla ei siten tue kunnan verotulopohjan vahvistumista.
Tutkimustulosten mukaan 97 prosentissa Suomen kunnista kaikkien maahanmuuttajien maksamien kunnallisverojen mediaani oli pienempi kuin kunnan kantaväestön maksamien kunnallisverojen mediaani.
Kaikissa maahanmuuttajaryhmissä länsimaita lukuun ottamatta tämä osuus oli vähintään 96 prosenttia.
– Kunnallisverojen määrän tarkasteleminen on hyvin tärkeää, koska kuntien taloudet ovat riippuvaisia maksetuista kunnallisveroista. Suuri osa kuntien menoista on lakisääteisiä palveluja, jotka rahoitetaan asukkailta kerätyillä veroilla, Salminen huomauttaa.
Maahanmuuttajien kantaväestöä matalammat työllisyysasteet ovat jälleen ongelmallisia niin koko Suomen julkisen talouden kuin myös kuntien talouksien kannalta.
– Pitkällä aikavälillä kuntien talous ei tule kestämään sitä, että maahanmuuttajat maksavat paljon vähemmän kunnallisveroa kuin kantaväestö, vaikka he käyttävät aivan samoja kunnallisia palveluja kuin kantasuomalaisetkin. Tällöin syntyy rahoitusvaje, jossa vaihtoehtoina ovat joko peruspalveluiden menojen leikkaaminen, kunnallisveroasteen nostaminen tai lisävelka. Kuntien talouksien ongelmia maahanmuuton suhteen ei voi ratkaista edes lopettamalla kuntien maahanmuuttajille suuntaamat erityispalvelut, jotka tulevat peruspalveluiden päälle, Salminen sanoo.
Jos tulokset epäilyttävät, tutkimustulokset voi toistaa
Arvioita maahanmuuton kokonaismenoista ja taloudellisista vaikutuksista kunnille voi siis pian selvittää kuntakohtaisesti.
– Tilanteet kunnissa ovat erilaisia, ja jokaisessa kunnassa on nyt mahdollista käydä maahanmuutosta omat keskustelut, Salminen sanoo.
Hän huomauttaa myös, että maahanmuuttoon ja varsinkin pääkaupunkiseudun kuntiin liittyy paljon muitakin aiheita kuin nämä nyt Suomen Perustan julkaisemat tilastotiedot.
– Maahanmuutto esimerkiksi laskee matalasti koulutettujen työntekijöiden palkkoja pääkaupunkiseudulla tietyillä aloilla. Maahanmuutto on osaltaan myös lisännyt asuntojen kysyntää, esimerkiksi Espoossa. Tämä puolestaan on nostanut asuntojen hintoja ja vuokria Espoossa, Salminen sanoo.
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä vaatikin jo viime vuonna Helsingin Sanomien haastattelussa, että Espoolle koituu maahanmuutosta valtavat kustannukset, joten valtion pitäisi maksaa niistä suurempi osa.
Salminen esitti myös haasteen muille tutkijoille ja tutkimuslaitoksille.
– Me olemme nyt esittäneet kuntakohtaiset luvut ensimmäistä kertaa, mutta tulokset on helppo toistaa Tilastokeskuksen aineistoilla, jos käy liikaa epäilyttämään, onko maahanmuutto todella näin huono asia kuntien kannalta. Kaikki muut tahot ovat tervetulleita osallistumaan ja tekemään tutkimusta myös itse.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Pohjanmaa Tilastokeskus verotulot julkiset menot kustannukset sosiaalipalvelut Pääkaupunkiseutu Toimeentulotuki Espoo Kela Samuli Salminen Tutkimus Kunnat Suomen Perusta maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Professori: Maahanmuutto tuottaa Ruotsissakin tappiota yhteiskunnalle

Hyvinvointivaltiota jymäytettiin oikein olan takaa: Isis-terroristit saivat sosiaalitukien lisäksi opintorahaa Ruotsissa

Asuntomarkkinat jakautumassa kahtia pääkaupunkiseudulla: Vieraskieliset valtaavat vanhat lähiöt – pako hyville alueille nostaa hintoja hyytävää vauhtia

Tanskalaistutkimus: Tietyt maahanmuuttajaryhmät eivät kotoudu edes kolmannessa sukupolvessa

Tutkimus: Suomalaisille tärkeintä asuinympäristön turvallisuus – kaupunkimaisuus vähiten tärkeä

Ronjan perheen oli myytävä kotinsa, kun taloyhtiöstä tuli monikulttuurinen – kolinaa, tömistelyä ja huutamista aamusta iltaan: ”Huonot naapurit voivat tehdä elämästä sietämätöntä”

Sosiaalinen maahanmuutto johtamassa alueiden ja koulujen eriytymiseen ja jakautumiseen – ”Näkyy suoraan jo asuntojen markkinahinnoissa”

Maahanmuuton surkea tilinpäätös: Ruotsin veronmaksajat elättivät 675 000 muualta tullutta kansalaista vuonna 2019

Halla-aho: Työperäisille maahanmuuttajille asetettava euromääräinen minimituloraja, jolla Suomeen pääsee
Viikon suosituimmat

Somaliedustaja Mohamed Alin sepittämässä tarinassa juuri mikään ei ole totta – vasemmistopuolueen johto ampuu itseään jalkaan katsoessaan tumput suorina uskomatonta farssia
Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Mohamed Alin ympärillä vellova skandaali jatkaa paisumista. Epäillyn vaalivilpin, ulosottovelkojen ja maksamattomien elatusmaksujen jälkeen hänen ansioluettelostaan on paljastunut roppakaupalla virheellisiä tietoja. Nyt myös vasemmiston omat jäsenet syyttävät puoluejohtoa ideologiansa hylkäämisestä.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Ruotsin valtiopäivät muutti perustuslakia: Kansalaisuus pois maahanmuuttajataustaisilta rikollisilta ja huijareilta
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”
Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään siitä, että hän tekee poliittisen linjauksen kehitysavusta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Greta Thunberg nauraa räkätti perustamalleen ilmastoliikkeelle – ”Vieläkö ne tekevät sitä?”
Greta Thunbergin yllättävä haastatteluhekotus on saanut ilmastoliikkeen totiset toverit tuohduksiin. Jokapaikan aktivisti nimittäin purskahti nauruun kuultuaan, että hänen käynnistämänsä Fridays for Future -liike järjestää edelleen mielenosoituksia Saksassa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












