Suomen Perusta tutki: Maahanmuutto on kunnille valtava taloudellinen rasite

Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimuksesta selviää muun muassa, että lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajissa on enemmän sosiaalitukien saajia kuin kantaväestössä. Maahanmuuttajat myös maksavat suhteellisen vähän kunnallisveroa, vaikka he käyttävät samoja kunnallisia palveluja kuin kantasuomalaisetkin. Tuloksena kuntiin syntyy rahoitusvaje, jota voi korjata ainoastaan menoleikkauksilla, kunnallisveron korotuksella tai lisävelalla.

Tutkija Samuli Salminen esitteli tuumaustunnilla Suomen Perustan juuri valmistuneen kuntakohtaisen maahanmuuttotutkimuksen ensimmäisen osan tuloksia. Tutkimus kuvaa maahanmuuton vaikutuksia kuntatalouteen.

Tiedot tutkimukseen on kerätty Tilastokeskuksen rekisterilähteistä. Tutkimuksesta on luettavissa yksittäisiä tietoja myös Suomen Perustan tänään julkaisemasta kirjasta.

Salminen kertoi, että maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotulokset julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Kaikki kuntakohtaiset tilastotiedot ovat vuoden 2021 alussa luettavissa Suomen Perustan verkkosivulla julkaistavassa interaktiivisessa kuntakartassa.
Tutkija Salminen uskoo tuoreiden tutkimustulosten tarjoavan hyvän lähtökohdan kaikissa kunnissa käytävälle keskustelulle maahanmuuton vaikutuksesta kuntatalouteen.

– Julkaistavat kuntakohtaiset tilastotiedot koskevat vuotta 2018, joka oli uusin käytettävissä oleva vuosi, jolle tilastotiedot olivat jo olemassa. Tilastotiedoista rakentuu pohja kaikissa kunnissa käytävälle keskustelulle maahanmuutosta.

Maahanmuuttajille paljon toimeentulotukea Pohjanmaalla

Tutkimuksesta selviää, että maahanmuutto ei ole rikkaus ainakaan yli 90 prosentissa Suomen kunnista. Tilastotiedoista selviää esimerkiksi, että lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajissa on enemmän sosiaalitukien saajia kuin kunnan kantaväestössä.

Saadut sosiaalietuudet, joita tutkimustulokset koskevat, ovat toimeentulotuki, työttömyysturvaetuudet ja asumistuet. Nämä sosiaalietuudet ovat olennaisia kuntatalouden kannalta, koska kunnat maksavat suoraan noin puolet toimeentulotuista ja työmarkkinatuista kunnat maksavat työttömyyden keston mukaan.

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien osuudet kaikista kunnissa maksetuista työttömyysturvaetuuksista ovat suurimmat Pohjanmaan ruotsinkielisissä kunnissa ja pääkaupunkiseudulla.

Suurin maahanmuuttajien saamien toimeentulotukien osuus oli Pohjanmaalla sijaitsevassa Korsnäsin kunnassa, jossa kaikki maahanmuuttajat yhteensä saivat 65,7 prosenttia kaikista Korsnäsissä maksetuista toimeentulotuista. Toiseksi suurin osuus oli Vöyrin kunnassa, jossa maahanmuuttajat saivat yhteensä 61,3 prosenttia kaikista kunnassa maksetuista toimeentulotuista. Närpiön kunnan kohdalla maahanmuuttajien osuus tuista oli 54,6 prosenttia

– Maahanmuuttajien suuri osuus ruotsinkielisen Pohjanmaan kuntien tuista selittyy osittain sillä, että näissä kunnissa kantaväestön keskimäärin saamat tuet ovat hyvin pieniä, Salminen tarkentaa.

Väestön kasvattaminen maahanmuutolla ei vahvista veropohjaa

Tärkeä tutkimushavainto on myös, että maahanmuuttajat maksavat suhteellisen vähän kunnallisveroa, eli heidän panoksensa yhteisen ”kakun” kasvattamiseen jää vaatimattomaksi. Kuntien väestömäärän kasvattaminen maahanmuutolla ei siten tue kunnan verotulopohjan vahvistumista.

Tutkimustulosten mukaan 97 prosentissa Suomen kunnista kaikkien maahanmuuttajien maksamien kunnallisverojen mediaani oli pienempi kuin kunnan kantaväestön maksamien kunnallisverojen mediaani.

Kaikissa maahanmuuttajaryhmissä länsimaita lukuun ottamatta tämä osuus oli vähintään 96 prosenttia.

– Kunnallisverojen määrän tarkasteleminen on hyvin tärkeää, koska kuntien taloudet ovat riippuvaisia maksetuista kunnallisveroista. Suuri osa kuntien menoista on lakisääteisiä palveluja, jotka rahoitetaan asukkailta kerätyillä veroilla, Salminen huomauttaa.

Maahanmuuttajien kantaväestöä matalammat työllisyysasteet ovat jälleen ongelmallisia niin koko Suomen julkisen talouden kuin myös kuntien talouksien kannalta.

– Pitkällä aikavälillä kuntien talous ei tule kestämään sitä, että maahanmuuttajat maksavat paljon vähemmän kunnallisveroa kuin kantaväestö, vaikka he käyttävät aivan samoja kunnallisia palveluja kuin kantasuomalaisetkin. Tällöin syntyy rahoitusvaje, jossa vaihtoehtoina ovat joko peruspalveluiden menojen leikkaaminen, kunnallisveroasteen nostaminen tai lisävelka. Kuntien talouksien ongelmia maahanmuuton suhteen ei voi ratkaista edes lopettamalla kuntien maahanmuuttajille suuntaamat erityispalvelut, jotka tulevat peruspalveluiden päälle, Salminen sanoo.

Jos tulokset epäilyttävät, tutkimustulokset voi toistaa

Arvioita maahanmuuton kokonaismenoista ja taloudellisista vaikutuksista kunnille voi siis pian selvittää kuntakohtaisesti.

– Tilanteet kunnissa ovat erilaisia, ja jokaisessa kunnassa on nyt mahdollista käydä maahanmuutosta omat keskustelut, Salminen sanoo.

Hän huomauttaa myös, että maahanmuuttoon ja varsinkin pääkaupunkiseudun kuntiin liittyy paljon muitakin aiheita kuin nämä nyt Suomen Perustan julkaisemat tilastotiedot.

– Maahanmuutto esimerkiksi laskee matalasti koulutettujen työntekijöiden palkkoja pääkaupunkiseudulla tietyillä aloilla. Maahanmuutto on osaltaan myös lisännyt asuntojen kysyntää, esimerkiksi Espoossa. Tämä puolestaan on nostanut asuntojen hintoja ja vuokria Espoossa, Salminen sanoo.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä vaatikin jo viime vuonna Helsingin Sanomien haastattelussa, että Espoolle koituu maahanmuutosta valtavat kustannukset, joten valtion pitäisi maksaa niistä suurempi osa.

Salminen esitti myös haasteen muille tutkijoille ja tutkimuslaitoksille.

– Me olemme nyt esittäneet kuntakohtaiset luvut ensimmäistä kertaa, mutta tulokset on helppo toistaa Tilastokeskuksen aineistoilla, jos käy liikaa epäilyttämään, onko maahanmuutto todella näin huono asia kuntien kannalta. Kaikki muut tahot ovat tervetulleita osallistumaan ja tekemään tutkimusta myös itse.