

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Maahanmuuton surkea tilinpäätös: Ruotsin veronmaksajat elättivät 675 000 muualta tullutta kansalaista vuonna 2019
”On tärkeämpää tietää minne on menossa kuin mistä on tulossa”. Näin lukee Ruotsin maltillisen kokoomuksen maahanmuuttoraportin otsikossa. Metsään on menty ja perusteellisesti, kertoo selvitys tiivistettynä.
– Tutkimus vuosilta 1990-2016 osoittaa, että kestää keskimäärin neljästä viiteen vuotta, ennen kuin puolet maahanmuuttajista on saanut jonkinlaista työtä. Yli 10 vuotta kestää taasen siihen, että edes puolet maahanmuuttajista on omavaraisia eli he eivät tarvitse toimeentulo- tai muita tukia olemiseensa ja elämiseensä, kertoo maltilllisen kokoomuksen maahanmuuttokomission tekemä selvitys.
Tutkimuksessa omavaraisuudella tarkoitettiin sitä, että henkilön nettotulot vuodessa olivat ainakin 186 000 kruunua (18 418 euroa) tai 12 500 kruunua (1 238 euroa) kuukaudessa.
Vuonna 2019 Ruotsissa oleskeli näin laskettuna veronmaksajien kustannuksella 675 000 maahanmuuttajaa.
Maahanmuuttajaryhmien välillä isot erot
Suurimpien maahanmuuttajaryhmien kohdalla tilanne on joiltain osin erityisen huolestuttava: Somaliasta edeltävien neljän vuoden aikana saapuneiden palkkatyöntekijöiden tai itsensä työllistäjien keskiansio vuonna 2019 oli 100 kruunua kuukaudessa.
Yli puolet Somaliasta tai Libanonista edeltävien yhdeksän vuoden aikana tulleista naishenkilöistä ei omannut ansiotuloja lainkaan.
Pakolaisena Ruotsiin tullut henkilö maksaa koko maassa oleskelunsa aikana yhteiskunnalle keskimäärin 74 000 kruunua (7 322 euroa) vuodessa. Maahanmuuttaja voi toki jossain vaiheessa olla myös nettoveronmaksaja mutta se ei riitä kattamaan eläkkeistä koituvia menoja. Pakolaisten vastaanottaminen on ruotsalaiselle yhteiskunnalle kulu sekä lyhyellä, että pitkällä tähtäimellä.
Väestö vaihtuu
Vuosina 2011-2020 ruotsista on hakenut turvapaikkaa lähes puoli miljoonaa ihmistä. Oleskelulupia on turvapaikkaperustein myönnetty 400 000 henkilölle. Huippuvuonna 2016 oleskelulupia myönnettiin yli 150 000, turvapaikkahakemuksiin niistä liittyi 87 000.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Ruotsin väestö on lisääntynyt miljoonalla ihmisellä. Vuonna 2020 väestönkasvusta 65 prosenttia oli seurausta maahanmuutosta.
Joka viides Ruotsissa asuva on syntynyt ulkomailla ja joka neljännellä on ulkomaalaistausta. Syyria on tavallisin syntymämaa, perässä tulevat Irak, Suomi, Puola ja Iran. Joka seitsemäs Ruotsissa asuva on itse asiassa syntynyt EU:n ulkopuolisessa maassa. Luku on korkein koko unionin alueella.
Maahanmuuttotase hallitusohjelmaan
Ruotsidemokraattien ja kokoomuksen mahdollisen vaalienjälkeisen hallituksen ohjelmaan onkin tulossa ilmastotoimia mittaavan taseen lisäksi maahanmuuton hallintaa ja tarvittavien toimien onnistumista mittaava maahanmuuttotase. Kuten ilmastonmuutoksen seurauksiin, myös maahanmuuton haittavaikutuksiin on mahdollista vaikuttaa päättäväisillä toimilla.
Turvapaikkaperusteista maahanmuuttoa on selvityksen perusteella rajoitettava enintään 5 000 henkilöön vuodessa. Tavoitteessa onnistumista seurataan samoin kuin valtion taloutta ja tilinpitoa. Raportissa on lueteltu useita kymmeniä keinoja, joilla maahanmuuton aiheuttamia ongelmia voidaan ehkäistä ja integraatiota parantaa. Tähän kuuluvat myös toimet, joilla pyritään kahlitsemaan tähänastisen maahanmuuttopolitiikan seurauksena syntynyttä väkivalta- ja muuta rikollisuutta sekä sosiaalista eriytymistä.
Suomeen tulleiden maahanmuuttajien pärjäämistä omillaan voi puolestaan tarkastella Suomen perustan julkaisemasta kuntakohtaisesta nettikartasta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maahanmuuttotase omavarainen Maltillinen kokoomus Iran Työperäinen maahanmuutto turvapaikka oleskelulupa Irak Hallitusohjelma Puola Ruotsidemokraatit Maahanmuuton kustannukset pakolaiset Somalia Syyria työttömyys maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsi ja Suomi myöntävät anteliaasti kansalaisuuksia maahanmuuttajille eurooppalaisessa vertailussa

Suomen Perusta tutki: Maahanmuutto on kunnille valtava taloudellinen rasite

Vantaalla jopa 62 prosenttia pakolaistaustaisista saa toimeentulotukea – harvempi kuin joka kolmas käy töissä

Espoon maahanmuuttajataustaiset asukkaat käyttävät paljon kalliita palveluja, mutta maksavat puolet vähemmän kuntaveroa kuin kantasuomalaiset – kaupunginjohtajakin huolestui maahanmuuton kuluista

Espoossa pelätään Vantaaksi muuttumista – vieraskielisten osuus väestönkasvusta on yli 90 prosenttia

Ulkomaalaistaustaisten nuorten väkivalta lisääntynyt ja raaistunut huolestuttavasti – Koponen: ”Tästä ongelmasta täytyy pystyä puhumaan”

Ennätysten ilta Eskilstunassa: Jengi poltti kymmeniä autoja puolessatoista tunnissa – kyseessä mahdollinen kosto rikollispomon pidätyksestä

Suomen Perustan Salminen tutkijavieraana julkisessa maahanmuuttoseminaarissa: ”Maahanmuutto ei ole pysäyttämätön luonnonvoima”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää