Suomi on niukasti nelossijalla ja Ruotsi – kuinka ollakaan – Euroopan selvä ykkönen, kun kyse on kansalaisuuden myöntämisestä maahanmuuttajille. Runsaat 700 000 ihmiselle myönnettiin hakemuksesta jonkun EU:n jäsenmaan kansalaisuus vuonna 2019, kertoo tilastoviranomainen Eurostat.

Eurostatin tilasto on suhteellinen. Se on tehty laskemalla myönnettyjen kansalaisuuksien määrä suhteessa maassa oleskeleviin ulkomaan kansalaisten määrään.

Ruotsin kansalaisuuden sai vuonna 2019 runsaat 64 000 ulkomailla syntynyttä ihmistä. Eli seitsemän prosenttia maan ulkomaalaisväestöstä. Se on kirkkaasti anteliainta unionin alueella. EU ei vielä ole vetänyt kaikkien maiden uusimpia lukuja yhteen, mutta vuonna 2020 Ruotsi myönsi kansalaisuuden 80 175 hakijalle. Kasvu on tuimat 25 prosenttia.

Suhteellinen luku on erityisen mielenkiintoinen siksikin, että Ruotsissa on jo erittäin paljon maahanmuuttajataustaista väestöä. Eurostat ei myöskään erottele kansalaisuuden saaneiden henkilöiden lähtömaita. Maailma muuttuu ja maan väestö sen mukana.

Suomen passi löysässä

Suomen kansalaisuuden sai 9 649 hakijaa vuonna 2019. Se on 438 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Kansalaisuuksia myönnettiin eniten Venäjän, Viron, Irakin ja Somalian, Afganistanin ja Syyrian kansalaisille.

Suomen kansalaisuutta voi hakea täysi-ikäinen henkilö, joka on asunut Suomessa viisi vuotta yhtäjaksoisesti tai yhteensä seitsemän vuotta 15 vuotta täytettyään. Asumisaikavaatimus on lyhyempi muun muassa Suomen kansalaisten puolisoille, Pohjoismaiden kansalaisille ja pakolaisille.

Suomi on Eurostatin suhteellisessa tilastossa sijalla neljä, tiiviissä ryhmässä Romanian ja Portugalin kanssa, mutta selvästi Ruotsia jäljessä. Kansalaisuuden sai hieman yli tai alle neljä prosenttia ulkomaalaisväestöstä.

Valtaosa EU:n ulkopuolelta

Jonkun EU-maan kansalaisuuden sai 706 400 ihmistä vuonna 2019 ja keskiarvo on kaksi prosenttia maassa oleskelevista. Valtaosa uuden passin saaneista oli unionin ulkopuolelta, muiden EU-maiden kansalaisia oli joukossa vain 13 prosenttia.

Marokkolaiset olivat suurin ryhmä uusista EU-kansalaisista. Seuraavaksi eniten kansalaisuuksia myönnettiin albanialaisille. Perässä seurasivat britit, syyrialaiset, turkkilaiset, romanialaiset ja brasilialaiset. EU:n sisällä kansalaisuutta vaihtoivat innokkaimmin romanialaiset, puolalaiset ja italialaiset.

SUOMEN UUTISET