

Mellakointia Malmön maahanmuuttajavoittoisessa Rosengårdin lähiössä. / LEHTIKUVA
Jumiutuneet karkotuspäätökset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa maahanmuutosta on Ruotsissa tullut kasvava turvallisuusongelma
Ruotsin turvallisuuspoliisi antaa ymmärtää, että maahanmuutto on luonut kansankotiin kasvavan turvallisuusongelman. Vaarallisia henkilöitä pystytään kyllä tunnistamaan, mutta heitä ei saada pois maasta. Aikakauslehti Bulletin kaivoi luvut esiin vuosien ajalta ja tulkitsee Säpon viestiä.
Maahanmuuttovirasto ja Säpo ovat luokitelleet ”viime vuosina” 200 henkilöä korkeaksi riskiksi maan ja sen kansalaisten turvallisuudelle. Vain kolmasosa heistä on onnistuttu karkottamaan Ruotsista. Potentiaalisten terroristien oma turvallisuus saattaisi nimittäin olla monessa tapauksessa uhattuna, jos heidät palautetaan kotimaihinsa. Näin totesi Säpon päällikkö Klas Friberg viraston vuosikertomuksen julkistamistilaisuudessa.
Bulletin laski yhteen, että Säpo on vuonna 2020 suositellut maahanmuuttovirastolle 183 oleskelu- tai työluvan hylkäämistä. Vuonna 2019 turvallisuusriskeiksi listattiin vastaavasti 275 henkilöä. Kun lasketaan yhteen vaarallisiksi luokiteltujen henkilöiden pelkkien oleskelulupahakemusten määrä, saadaan tulokseksi todellakin 200 uutta potentiaalista uhkaa viimeisen kahden vuoden ajalta.
Palautukset umpikujassa
Säpo ei ole itse julkaissut tilastoja vaarallisiksi luokiteltujen henkilöiden lukumäärän kehityksestä vuosikirjoissaan, joita on julkaistu vuodesta 2001. Viime vuosikymmenellä turvallisriskeiksi luokiteltuja henkilöitä identifioitiin keskimäärin ehkä neljäsosa nykypäivän tahdista. Vuoden 2010 molemmin puolin löydettiin 10 mahdollisesti vaarallista henkilöä ja vuonna 2014 uhkia tavattiin jo 55.
Prosessi on mennyt siten, että maahanmuuttovirasto on lähettänyt vuosittain satoja mielestään lisäselvitystä kaipaavia oleskelulupa- tai kansalaisuushakemuksia turvallisuuspoliisille. Noin 10 prosenttia hakemuksista on johtanut Säpon tarkempaan syyniin. Ja näistä taas erilaisten henkilöhaastattelujen ja muiden selvitysten jälkeen 10 prosenttia on vienyt hakemuksen hylkäämiseen.
Vuoden 2015 pakolaisvyöryn jälkeen Maahanmuuttovirasto ja Säpo ovat terävöittäneet rutiineitaan ja viimeisen parin vuoden aikana yhä useampi epäily on johtanut perusteellisempaan tutkintaan ja edelleen kielteiseen oleskelulupa- tai kansalaisuuspäätökseen.
Mutta sitten ei tapahdukaan mitään. Riskeiksi havaitut henkilöt jäävät useimmiten Ruotsiin. Karkotukset eivät onnistu ja niinpä turvallisuusuhka kasvaa vuosi vuodelta ja kaiken aikaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- riski valtion turvallisuudelle turvattomat maat vuoden 2015 pakolaisvyöry vuosikertomus Klas Friberg kansalaisuushakemus jihadistit säpo Turvallisuuspoliisi turvallisuusriski karkotukset oleskelulupa Maahanmuuttovirasto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsi ja Suomi myöntävät anteliaasti kansalaisuuksia maahanmuuttajille eurooppalaisessa vertailussa

Vetlandan puukotuksista epäillyn afgaanimiehen opinnot jäivät kesken – sai oleskeluluvan koulunkäyntiin, mutta aakkoset jäivät oppimatta

Tuore tutkimus Ruotsissa: Puolet raiskauksista tuomituista ulkomailla syntyneitä – maahanmuuttajatausta vielä useammalla

Nollalinjaan vielä matkaa: 16 000 hakee turvapaikkaa ja 73 000 Ruotsin kansalaisuutta vuonna 2021

Göteborgin yliopiston tutkimus sen vihdoin todistaa: ”Väkivalta koskettaa tänään jokaista ruotsalaista”

Ruotsissa tapettiin vuonna 2020 enemmän ihmisiä kuin koskaan mittaushistorian aikana

Vankilat tupaten täynnä Ruotsissa – rangaistusta suoritetaan nyt käytävillä ja parakeissa

Europol: Jihadististen terrori-iskujen määrä tuplaantui vuonna 2020 – tekijä useimmiten ”yksinäinen susi”

Raiskaajan karkottaminen maksoi 100 000 euroa – saksalaiset halusivat eroon hinnalla millä hyvänsä
Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.

Purra: Hallitus tekee enemmän kuin kukaan vuosikymmeniin – demarit vain vastustavat
Perussuomalaisten puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra arvosteli demareita Ylen Kohti vaaleja -tentissä eilisiltana. Purra muistutti, että nykyhallitus on tehnyt enemmän kasvutoimia kuin yksikään hallitus vuosikymmeniin, ja kritisoi oppositiota heidän jatkuvasta vastustuksestaan.














