Jo lähes 47 000 kansalaista vaatii Yleisradiolle tiukempaa talouskuria ja tehtävien rajausta – nuorisopoliitikkojen tekemälle Yle-kansalaisaloitteelle vahva kannatus

Polvinen: Helsingin Kaisaniemen puistossa näkyvät monikulttuurisuuden ongelmat pienoiskoossa

Sisäministeriö: Maahantulokielto ja säilöönoton enimmäiskesto pidemmiksi

Strandman vaatii toimenpiteitä Itä-Suomen teleyhteyksien toimivuuden parantamiseksi: “Ilman toimivaa infraa ei toimi juuri mikään muukaan”

Maahanmuuttokriittisyys kasvaa – eliitti ja media kieltäytyvät näkemästä Euroopan poliittista muutosta

Purra alv-keskustelusta: Opposition vaihtoehdot perustuvat enemmän veronkorotuksille kuin hallituksen linja

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Suomalaisilta ärhäkkä vastareaktio Elokapinan käsittämättömään veriläyträykseen: järjestön kieltämistä ajava kansalaisaloite keräsi yli 60 000 nimeä yhdessä päivässä

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

vuoden 2015 pakolaisvyöry

Hallitsematon kansainvaellus Eurooppaan alkaa olla taas kriisivuoden 2015 tasolla. Enemmistö kansalaisista olisi valmis pysäyttämään laittomat maahantulijat jo Euroopan rajoille, mutta osa poliitikoista empii. Kun naamiot lopulta riisutaan, kyse on siitä, suojellaanko oman kansan vai maahanyrittäjien oikeuksia.

Maahanmuutto on ollut tähän mennessä sivuraiteella suomalalaisessa EU-vaalikeskustelussa, mutta A-studio otti härkää sarvista ja <a href="https://areena.yle.fi/1-3229465">lähestyi</a> kuumaa perunaa väljähköllä teemalla ”EU:n maahanmuuttopolitiikan tulevaisuus”.
Lähtökohtana keskustelulle oli selvitys, jonka mukaan yli puolet suomalaisäänestäjistä on sitä mieltä, että Eurooppaan pyrkivät voi käännyttää jo unionin ulkorajoilla, ”vaikka se saattaisi tulijat hengenvaaraan”.
”Euroopan rajat tulleet vastaan”
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen näki kansalaismielipiteen takana ”Euroopan äärioikeiston tai laitaoikeiston”, joka on pitänyt yllä maahanmuuttokeskustelua. Itärajan tapahtumat nekin Tuppuraisen mukaan todennäköisesti vaikuttavat.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma muistutti pakolaiskriisin huippuvuodesta 2015, jolloin Eurooppaan saapui yli miljoona turvapaikanhakijaa. Nyt ollaan pian taas samoissa lukemissa.
&#8211; Kyllä ihmiset näkevät sen, että luvut ovat aika lailla kestämättömiä.
&#8211; Euroopan rajat ovat tulleet vastaan siinä mielessä, että vaikka paljon tulijoita on, niin kaikkia ei voida ottaa vastaan, Kauma tulkitsi kansan tuntoja.
”Tätä suomalaiset meiltä odottavat”
Kansalaiset ovat huomanneet ”maahanmuuton lieveilmiöt”. Laajamittainen humanitaarinen maahanmuutto tulee kalliiksi veronmaksajille ja se on ”aiheuttanut turvattomuutta hyvin paljon”, kommentoi eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari.
&#8211; Jos kansalaisilta kysytään, haluatko taata oman perheesi turvallisuuden ja katujen turvallisuuden sekä suomalaisten turvallisuuden vai sitten tulijoiden turvallisuuden, niin yleensä ihmiset valitsevat sen oman perheen.
&#8211; Poliitikkojen tehtävä on taata omien kansalaistensa turvallisuus ja vartioida omia rajoja ja tätä suomalaiset meiltä odottavat.
”Perussuomalaisilla ja kokoomuksella yhteiset tavoitteet”
Kun keskustelu siirtyi niin sanottu Ruanda-malliin eli turvapaikkahakemusten käsittelyyn kolmansissa maissa, tarvittiin hieman täsmennystä kokoomuksen linjassa.
Ruanda ei Kauman mukaan ole enää välttämättä kokoomuksen listalla, mutta muut turvalliset kolmannet maat ovat.
&#8211; Perussuomalaiset ja kokoomus ovat yhdessä laatineet EU-avaintavoitteet suuressa valiokunnassa ja siellä on mainittu tämä, että me pyrimme siihen, että turvapaikkahakemukset käsitellään EU:n ulkopuolella ja turvapaikka myönnetään EU:n ulkopuolelta, Huhtasaari muistutti.
&#8211; Eli sen ei tarvitse olla Ruanda, Huhtasaari vielä täsmensi.
”Tätä on jauhettu vuosikynnenestä toiseen”
&#8211; On tämä murheellista, miten matalalle on menty, että kaikki hallituspuolueet olisivat kyydittämässä maailman hätää kärsivät pois silmistä, pois meidän luotamme, parahti Tuppurainen.
&#8211; Minusta tämä kuulostaa yksinkertaisesti karmealta.
&#8211; Tytti Tuppurainen puhuu sitä, mitä demarit yleensä aina puhuvat. Tätä on jauhettu vuosikymmenestä toiseen, Huhtasaari kommentoi.
&#8211; Se on tarkoittanut sitä, että tämä nykyinen meno jatkuu ja olemme Ruotsin tiellä, mikäli demarit saisivat päättää.

Laura Huhtasaari EU:n maahanmuuttopolitiikasta: ”Poliitikkojen tehtävä on taata omien kansalaistensa turvallisuus ja tätä suomalaiset meiltä odottavat”

Eurovaalien iso kysymys on maahanmuutto. Väkeä tulee kehittyvistä maista Eurooppaan vuoden 2015 pakolaiskriisin malliin. Lukujen takana on muuttuva arki, jonka jokainen suurten kaupunkien asukas näkee omalla tavallaan joka ikinen päivä. On helppoa olla punavihreä liberaali Etelä-Helsingissä.

Tilastokeskuksen <a href="https://stat.fi/julkaisu/clmj1sb9z67bg0bw3m4w2kovx">ennakkotietojen</a> mukaan Suomen väkiluku oli huhtikuun lopussa 5 613 972. Maamme väkiluku kasvoi tammi–huhtikuun aikana 10 121 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 14 748 enemmän kuin maastamuuttoja.
Vuonna 2023 Suomeen <a href="https://stat.fi/julkaisu/cln4jbq3b6u210avtv0wphb8k">muutti</a> ennätykselliset 73 236 henkilöä. Maastamuuttoja oli 15 322 ja nettomaahanmuutoksi kertyi ennätysmäiset 57 914 henkilöä. Nettomaahanmuuttoa kasvattivat etenkin vuonna 2022 Suomeen tilapäisen suojelun nojalla saapuneet ukrainalaiset.
Maahanmuutto kolminkertaistunut
Maahanmuutto on 2020-luvulla kolminkertaistunut verrattuna edellisen vuosikymmenen lukuihin.
Suomalaistaustaisen väestön määrä kääntyi <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/742a742e-7840-4bbe-aee8-5ea70144eabe">laskuun</a> vuonna 2014 ja oli vuoreen 2022 mennessä vähentynyt 100 000 henkilöllä. Samalla ajanjaksolla ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kasvanut 185 00 henkilöllä. Ja vauhti sen kun kiihtyy.
Ulkomaalaistaustaiset ovat keskittyneet erityisesti pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Tampereelle sekä Ouluun. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaisten määrä on jo yli 20 prosenttia.
Kaupunginosat eriytyvät
Enemmän kuin joka neljäs helsinkiläinen on ulkomaalaistaustainen vuonna 2035 ja heidän määränsä kasvaa 100 000 henkilöllä. Espoon ennusteen mukaan vuonna 2053 puolet työikäisistä on ulkomaalaistaustaisia.
Suomen Perustan Lähiöluvut-tutkimus <a href="https://www.suomenuutiset.fi/suomen-perusta-julkisti-lahioluvut-maahanmuuttajat-yliedustettuina-useilla-asuinalueilla-valtion-tukemissa-ara-asunnoissa/">paljastaa</a>, että eri kaupunginosissa eletään keskenään hyvin erilaisissa todellisuuksissa. Etelä-Helsingin Eirassa maahanmuutosta johtuvia sosiaalisia ongelmia ei juurikaan joudu kohtaamaan.
&#8211; Siinä missä väestönkasvu aiemmin tarkoitti kasvavia verotuloja, tarkoittaa väestönkasvu nykyisellään pikemminkin kasvavaa julkisten palvelujen kysyntää. Valtaosa maahanmuuttajista työllistyy heikosti, jos edes työllistyy ollenkaan. Ne, jotka työllistyvät, työllistyvät matalapalkka-aloille, joista ei juurikaan kerry veroja yhteiseen kassaan, sanoo Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
Väestö liikkeessä
Helsingistä muuttavat pois suomenkieliset, korkeakoulutetut lapsiperheet. Kaupunkiin taasen muuttaa paljon vieraskielisiä “keskimäärin heikosti pärjääviä”, <a href="https://x.com/Samuli_Salminen/status/1791172218933670021">toteaa</a> Suomen perustan tutkija Samuli Salminen viestipalvelu X:ssä.
&#8211; Pääkaupunkiseutu menetti muualle Suomeen erityisesti 25–44-vuotiaita vuonna 2021, myös 45–64-vuotiaista ja alle kouluikäisistä koitui selvää muuttotappiota. Pääkaupunkiseudun nettomaassamuutto oli tappiollinen ainoastaan kotimaisia kieliä puhuvissa vuonna 2021”, Salminen kirjoittaa.
Isojen pakolaismaiden (Somalia, Irak, Syyria ja Afganistan) kansalaisista 55,2 prosenttia sai Helsingissä toimeentulotukea vuonna 2020. Suomalaisesta kantaväestöstä sai toimeentulotukea samaan aikaan 7,9 prosenttia.
Uudet asukkaat tarvitsevat palveluita
Asuntorakentaminen on koko maassa historiallisessa umpijäässä, eikä nopeaa palautumista ole näköpiirissä. Pelkästään Helsinkiin on tulossa 10 vuoden sisällä jo mainitut 100 000 uutta asukasta.
Minnehän heidät on tarkoitus asuttaa, kun omistusasuminen on uushelsinkiläisillä mitä todennäköisimmin se epätodennäköinen vaihtoehto.
Uudet asukkaat edellyttävät sitä, että palvelutason turvaamiseksi on rakennettava lisää päiväkoteja sekä kouluja ja palkattava henkilöstöä. Jo ennestään kriisissä oleva sotesektori on helisemässä pelkästään nykyisellä väestöpohjalla.
Käärme punavihreässä paratiisissa
Ja kukahan tämän kaiken sitten maksaa? Velka alkaa olla jo nyt velipuoli myös kuntataloudessa ja nettoveronmaksajien motiivi voi olla hakusessa, jos yhteiskunnalle pulitettavat summat menevät pelkästään muiden perustapeiden turvaamiseen.
Samaan aikaan yhteiskuntia ravistelee rakennemuutos, jonka kaltaista ei ole ennen nähty. Kokonaiset ammatit katoavat ja uusien syntyminen on enemmän tai vähemmän hakusessa. Kouluttamattomalle halpatyövoimalle on tulevaisuudessa yhä vähemmän tarvetta.
Ainoa varma tieto on täten se, että väestö kasvaa, mutta kaikki muu on ilmeisen hämärän peitossa.

Maahanmuutto muokkaa Suomea peruuttamattomasti – valtaosa tulijoista työllistyy heikosti, jos edes ollenkaan

Maailma ja Eurooppa on sotien ja kriisien keskellä. Niistä huolimatta ja niiden seurauksena on yksi asia, joka pysyy. Eurooppa muuttuu laittoman maahantulon ja kulttuurien yhteentörmäysten myötä peruuttamattomasti. Euroopan tulevaisuus nousee väistämättä keskeiseksi teemaksi EU-vaaleissa.

Euroopassa kansalaismielipide kertoo jo useammassa valtiossa siitä, että maanosa on täynnä. Ruotsidemokraatit lähteekin EU-vaaleihin strategialla, joka perustuu siihen, että hallitsemattoman maahanmuuton kuoppaaminen on kansallismielisen politiikan kantava voima.
&#8211; Näistä on tulossa vaalit, jossa keskiössä ovat maahanmuutto ja vahvat rajat. Jos ja kun meille tärkeät asiat näkyvät yhä enemmän keskustelussa, tämä voi saada kannattajamme aina vaan suuremmin joukoin liikkeelle, <a href="https://www.dn.se/direkt/2024-04-25/sds-valslogan-mitt-europa-bygger-murar/">totesi</a> puheenjohtaja Jimmie Åkesson vaalikampanjan tiedotustilaisuudessa.
Tiukka ei taakanjaolle
Ruotsidemokraatit haluaa pitää maahanmuuton kaikille näkyviä haittoja esillä ja vastustaa EU:n valtioiden yli käyvää päätösvaltaa maahanmuuttokysymyksissä. Puolue on nostanut tikunnokkaan erityisesti EU:n hiljattain hyväksymän ja pitkään ruoditun maahanmuutto- ja taakanjakosopimuksen.
Iskulauseekseen <a href="https://www.youtube.com/watch?v=O3RveWY_4qA">vaalikampanjaan</a> ruotsidemokraatit on ottanut toteamuksen ”Minun Eurooppani rakentaa muureja”.
Sloganilla on <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/63nnXo/sd-infor-eu-valet-bygger-murar">historiansa</a>. Ex-pääministeri, sosialidemokraatti Stefan Löfven lausahti nimittäin maahanmuuttokriisin vuonna 2015: ”Minun Eurooppani ei rakenna muureja”.
&#8211; Lausunnosta on tullut suorastaan klassikko ja sillä on ollut suuria seurauksia maallemme, <a href="https://sites.jmk.su.se/laget/sd-s-valbudskap-mitt-europa-bygger-murar/8404">muistuttaa</a> Åkesson.

Ruotsidemokraattien kärkiteema EU-vaaleissa on maahanmuutto: ”Minun Eurooppani rakentaa muureja”

Pakolaisten ja laittomien siirtolaisten määrä on jyrkässä kasvussa Välimerellä. Kohta ollaan kriisivuoden 2015 lukemissa. Tästä ei enää selittämällä selviä ja Euroopan unioni on taas selkä seinää vasten. Taakanjako saattaa olla totta vielä tämän vuoden puolella.

Jo keväällä näytti siltä, että jotakin oli tapahtumassa. Pelkästään pääsiäisen aikana Välimeren keskellä sijaitsevalle Lampedusan saarelle saapui 1 000 laitonta maahantulijaa ja turvapaikanhakijaa. Siksi että Lampedusa on osa Italiaa ja monelle tarunomaista Euroopan unionia.
Hallitsematonta kasvua
Muutaman vuoden hiljaisemman elon jälkeen alkoi olla selvää, että pakolaismäärät ovat hallitsemattomassa kasvussa ja tämän seurauksena Italiaan julistettiinkin <a href="https://www.aljazeera.com/news/2023/4/12/italy-declares-state-of-emergency-over-migration-congestion">hätätila</a>.
&#8211; Maaliskuu oli jo poikkeuksellinen ja kehnosta säästä huolimatta alukset pyrkivät Lampedusalle Tunisiasta sekä Libyasta, <a href="https://www.svd.se/a/JQwz6b/ny-kraftig-flyktingvag-over-medelhavet-narmar-sig-krisniva-fran-2015">kertoo</a> vapaaehtoisorganisaatio Sea-Watchin tiedottaja Felix Weiss Svenska Dagbladetissa.
&#8211; Tavallisesti ihmiset tunisialaisilla aluksilla ovat tunisialaisia, mutta tämä on muuttunut täysin. Kevään mittaan lähes kaikki ovat olleet lähtöisin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta.
Ihmissalakuljettajat liikkeellä
Välimeren ylitse Lampedusan saarelle saapui 30. kesäkuuta yhden vuorokauden aikana yli 2 000 laitonta siirtolaista ja turvapaikanhakijaa. Luvut alkavat olla samalla tasolla kuin Euroopan pakolaiskriisin aikaan vuonna 2015. Parempaa elämää etsivien määrä on vuodessa yli kaksinkertaistunut.
Huippua tuskin on vielä tavoitettu, sillä <a href="https://www.politico.eu/article/3344121/">ihmissalakuljettajien</a> järjestämiä aluksia lähtee vaaralliselle matkalleen jatkuvalla syötöllä. Lampedusalla mereltä hengissä selvinneet viedään ylikuormitettuun ja muusta saaresta eristettyyn vastaanottokeskukseen odottamaan asiansa käsittelyä ja kuljetusta Sisiliaan.
Taakanjakoa odotellessa
EU:n <a href="https://www.suomenuutiset.fi/maahanmuutto-hiertaa-edelleen-valtioiden-valeja-eun-huippukokous-paattyi-ilman-yhteista-nakemysta-pakkosijoituksista/">huippukokouksessa</a> kesäkuun lopulla ei päästy yksimielisyyteen maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksesta. Erityisesti Puolaa ja Unkaria hiertää sopimuksen kohta taakanjaosta, jonka mukaan turvapaikanhakijat sijoitettaisiin eri jäsenvaltioihin viime kädessä vaikka pakolla.
Kun laittoman siirtolaisuuden ja pakolaisuuden mittakaava yltää taas kriisitasolle on selvää, että unioni joutuu pohtimaan mahdollisia <a href="https://www.suomenuutiset.fi/eun-turvapaikkasopu-mietityttaa-valimeren-etelarannalla-kuka-maksaa-eun-ulkorajalta-palautettavien-ihmisten-kulut/">toimenpiteitä</a> selkä seinää vasten ja pakon edessä. Italia on jo aiemmin ilmoittanut, ettei se suostu ottamaan yksin vastaan taakkaa, joka on käytännössä kaikkien jäsenvaltioiden yhteinen.

Pakolaiskriisi on täällä taas – Välimeren ylittää yli 2 000 laitonta siirtolaista vuorokaudessa ja luvut lähestyvät vuoden 2015 tasoa

Ruotsin ongelmalähiöiden kasvavan kaaoksen ja jengiväkivallan juurisyyt ovat Expressenin pääkirjoituksen mukaan demarien kahdeksan vuotta kestäneessä hallituskaudessa. Ennalta ehkäisevät toimenpiteet jäivät suunnittelun asteelle. Ruotsidemokraattien tukemalle oikeistohallitukselle jää nyt ainoaksi mahdollisuudeksi tarttua tuumasta toimeen.

Vuonna 2016 Örebron kunta päätti lähestyä perinteisin sosialidemokraattisin aikein mutta uusin keinoin maahanmuuttajia. Kunta perusti konttorin keskelle Vivallaa, joka kuuluu maan pahimpiin <a href="https://sverigesradio.se/artikel/orebroomraden-kvar-pa-polisens-nya-lista-over-utsatta-omraden">ongelmalähiöihin</a>. Tarkoituksena oli helpottaa asukkaiden pääsyä sosiaalipalveluiden piiriin.
Heti kättelyssä sosiaalikonttori yritettiin polttaa kaksi kertaa, ikkunoita rikottiin kivillä ja virkahenkilöitä solvattiin lähiön raiteilla.
Ennakkoluulot kuitenkin <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/orebro/tillfallig-satsning-pa-socialkontor-i-vivalla-blir-permanent">rauhoittuivat</a> ajan myötä. Sosiaalitoimen sijainti kohdealueella johti uhkausten kuihtumiseen, virkailijoiden vastaanotoilta ei jääty pois ilmoittamatta ja ylipäänsä asukkaiden keskinäinen yhteenkuuluvuus kasvoi. Yhteistyö toimi koulun, poliisin ja vuokrataloyhtiöiden kesken.
Uhkailijat seuraavat sosiaalityöntekijöitä kotiovelle
Kunnes ääri-islamistit aloittivat ulkomailta johdetun kampanjansa, jonka mukaan Ruotsin sosiaalitoimi on olemassa vain siksi, että virkailijat <a href="https://sverigesradio.se/artikel/internationell-lvu-kampanj-mot-svensk-socialtjanst-fortsatter">kaappaavat</a> maahanmuuttajien lapsia. Vuoden 2022 lopulla Vivallan 13 sosiaalityöntekijästä 10 otti <a href="https://www.na.se/2022-11-25/massflykt-fran-vivalla--nastan-alla-socialsekreterare-slutar">lopputilin</a>.
&#8211; Kuka haluaa työskennellä sosiaalityöntekijänä, jos se tarkoittaa uhkausten ja väkivallan siivittämää arkea sekä jatkuvia syytöksiä? Lähes 70 prosenttia ongelmalähiöissä työskentelevistä ammattiliiton jäsenistä ilmoittaa joutuneensa uhkailujen kohteeksi, <a href="https://www.expressen.se/ledare/anna-dahlberg/massflykten-fran-vivalla-ar-en-varningsklocka--/">kirjoittaa</a> politiikan toimittaja ja toimituksen esihenkilö Anna Dahlberg Expressenin pääkirjoitussivulla.
&#8211; Sosiaalityöntekijöistä julkaistaan ​​videoita, joissa heidän henkilötietonsa paistavat kaikille. Uhkailijat seuraavat virkailijoita kotiovelle muistuttaen samalla tietävänsä, missä näiden lapset käyvät esikoulua.
Jäljet johtavat sylttytehtaalle
Sosialidemokraatit olivat vallan kahvassa kahdeksan vuotta, ja heillä olisi siten ollut hyvinkin aikaa laittaa maahanmuuton ongelmat ja niihin liittyvät sosiaalitoimen tarpeet kuntoon. Demarihallitus sai aikaan yhden tulevaisuusselvityksen, joka julkaistiin vuonna 2020.
&#8211; Sitten ei tapahtunutkaan mitään. Ruotsin kuntaliitto patisteli hallitusta siinä toivossa, että uudistukset pantaisiin toimeen. Vastaus kuului, että juristeja ei ole nyt tarpeeksi vapaana sorvaamaan lakiehdotusta, Dahlberg muistelee.
&#8211; Uuden oikeistohallituksen tehtävä on nyt todistaa, että se pystyy toteuttamaan sen, missä punavihreä hallitus epäonnistui. Sosiaalilain uudistus nopeasti voimaan, lisää panostusta ennalta ehkäisevään työhön. Jengirikolliset ja kasvava henkisesti kodittomien joukko (strukturellt hemlösa) on saatava pois sosiaalityöntekijöiden niskasta ja vielä suojeltava työntekijöitä uhkauksilta sekä väkivallalta.

Demarien jäljet pelottavat Ruotsissa – nyt sosiaalityöntekijätkin pakenevat ongelmalähiöstä

Koko Ruotsi alkaa pikkuhiljaa muistuttamaan ongelmalähiötä. Näin arvelee poliisikomisario Expressenin laajassa artikkelissa. Suuren pakolaisaallon myötä pikkukuntiinkin saapui tuhansia turvapaikanhakijoita ja osalle heistä rikollisuus on ainut keino päteä.

Komisario Peter Torstensson toimii poliisin yleisjohtajana Bengtsforsin, Åmålin ja Dals-Edin maalaispaikkakuntien alueella Länsi-Ruotsissa. Uransa alkupuolella 20 vuotta sitten hän työskenteli paikallispoliisina Rinkebyn ja Tenstan ongelmalähiöissä Tukholman laitamilla.
&#8211; Näin aikoinaan nuorison jakaantuvan etnisiin ryhmiin ja muodostavan jengejä. Aluksi he tekivät pikkurikoksia yksilöinä, mutta pian ottivat ryhmänä itselleen sen minkä halusivat. Vahingontekoja, mopovarkauksia ja käsilaukkujen ryöstöjä, komisario <a href="https://www.expressen.se/nyheter/larmet-fran-landsbygden--det-kan-bli-som-rinkeby/">muistelee</a>.
”Nuoret eivät ole löytäneet paikkaansa”
&#8211; Sama tapahtuu nyt Bengtsforsissa. Täällä on 10–15 erittäin aktiivisen nuoren porukka, joka herättää huolta ja johon yhteiskunta on haluton vastaamaan. He ovat 13–17-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa koulussa tai yhteiskunnassa.
Torstenssonin mukaan kaupat ja kahvilat ovat vaikeuksissa uhkaavasti käyttäytyvän nuorison kanssa. Nämä häiritsevät muita ja syyllistyvät myös varkauksiin. Paikallinen kirjasto on jouduttu sulkemaan järjestyshäiriöiden takia.
Taustana vuoden 2015 tapahtumat
Keväällä Torstensson herätteli Expressenin mielipidesivuilla kansaa<a href="https://www.suomenuutiset.fi/ruotsalaispoliisin-epatoivoinen-purkaus-pian-koko-maa-on-yhta-ongelmalahiota/"> kirjoituksellaan</a>, jossa hän kuvasi huoltaan Ruotsin maaseudusta, jonka hän ennakoi pian olevan yhtä suurta ongelmalähiötä.
Tilanne eskaloitui komisarion mukaan vuosina 2015–2016, jolloin yhteen maalaiskuntaan saattoi asettautua tuhatkuntakin turvapaikanhakijaa.
&#8211; Sosiaalipalvelut, koulutoimi ja vapaa-ajan palvelut toimivat kestokykynsä ylärajoilla, työttömyysluvut ovat korkealla ja tukiriippuvuus suurta. Tilanne on enemmän tai vähemmän sama koko maassa.
Varkauksia ja huorittelua
Expressen haastattelee artikkelissaan Bengtsforsin paikallisen kaupan johtajaa, joka kertoo ongelmanuorison marssivan kauppaan ja sieltä ostoksineen ulos pysähtymättä kassoilla. Kylmäverinen mafiatyyli herättää pelkoa ja huolta kaupan asiakkaissa sekä henkilökunnassa.
&#8211; Aina on huolen hetki, kun nämä tulevat. Heillä ei ole pienintäkään kunnioitusta henkilökuntaa kohtaan. He ovat ylimielisiä, eikä henkilökunta tiedä miten heidän kanssaan tulisi toimia.
Bengtsforsin torin laidalla sijaitseva kahvila on sekin joutunut nuorisojengin uhkailujen ja väkivallan kohteeksi. Tuolit ovat lentäneet alas kostona kahvilan kattoterassilta, eikä omistajapariskunta ole välttynyt tappouhkauksiltakaan. Viimeksi pari viikkoa sitten.
&#8211; He naureskelivat ja käyttäytyivät todella törkeästi ja uhkasivat; ”voimme tappaa teidät tässä ja nyt” ja yksi vielä huusi perään ”saatanan huora”.
Konstit loppuu keinot jää
Komisario Torstensson on edelleen sitä mieltä, että kaikkea ei ole vielä menetetty ja keinoja kielteisen kehityksen estämiseksi on olemassa.
&#8211; Nykyinen systeemi ei ole kovin tehokas tämänkaltaisen ongelman ratkaisemiseksi. Yhteiskunta yrittää pitää 21-vuotiaat ja sitä nuoremmat rikoksentekijät poissa vankiloista, mikä on pohjimmiltaan sympaattista. Mutta ei kovin tehokasta.
&#8211; Heillä on vaikeuksia pärjätä koulussa. Hekin haluaisivat olla parhaita jossakin ja tuloksena on olla paras huonommuudessa. Tämä ei ole rakettitiedettä. He ovat voimansa tunnossa ja ikään kuin kaiken yläpuolella; kaikki pelkäävät heitä. Jos näin jatketaan, mennään yhä vaikeampaa kohti.
Taistelua rasismia vastaan
Torstenssonin mukaan nuorisojengien johtajat, nämä kielteiset esikuvat eli ”kuninkaat” ja ”kruununprinssit” pitää saada pois kaduilta ja ohjata säilöön.
Asiansa rempalleen jättävät nuoret kun lisäävät ennakkoluuloja kaikkia muita maahanmuuttajataustaisia ihmisiä kohtaan.
&#8211; Ei ole tehokkaampaa keinoa taistella rasismia vastaan, kuin ottaa yhteiskunnan hoiviin nämä henkilöt.

Maahanmuuton ongelmat näkyvät jo koko maassa – nuorisojengit terrorisoivat Ruotsin pikkupaikkakuntia

Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvaa Ruotsissa kaiken aikaa. Maan kansalaisuuksia myönnettiin vuonna 2021 yli 10 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Uudet kansalaiset tulevat paljolti Euroopan ulkopuolelta.

Ruotsin<a href="https://www.migrationsverket.se/Om-Migrationsverket/Statistik/Svenskt-medborgarskap.html"> tilastokeskuksen</a> (SCB) mukaan vuonna 2021 myönnettiin 89 354 henkilölle Ruotsin kansalaisuus. Lisäystä edelliseen vuoteen on runsas 10 prosenttia. Joka kolmas uusista kansalaisista on Syyriasta. Entistä enemmän kansalaisuuksia myönnettiin myös somaleille, afgaaneille ja eritrealaisille.
Taustalla vuoden 2015 pakolaiskriisi
Vuosina 2015–2021 Ruotsiin saapui 160 000 syyrialaista. Heistä 100 761 on nyt maan kansalaisia. Lähi-Idän, Pohjois-Afrikan ja Afganistanin kansalaisten <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/i-ar-firas-rekordmanga-nya-svenskar">ruotsalaistuminen</a> on seurausta vuoden 2015 pakolaisvyörystä. Ruotsin kansalaisuuteen vaaditaan, että pakolaisstatuksen saanut henkilö on asunut maassa vähintään neljä vuotta.
Ulkomaalaistaustaisten määrä on lisääntynyt 232 Ruotsin kaikkiaan 290 kunnasta. Eniten heitä asuu Södertäljessä, Botkyrkassa ja Haaparannassa.

Uudet ruotsalaiset tulevat nyt Syyriasta, Somaliasta, Afganistanista ja Eritreasta – kansalaisuuksia myönnetty ennätysmäärä

Ruotsin koko väestöstä oli viime vuoden lopussa runsas kolmannes ulkomaalaistaustaisia. Lapsista jo lähes kaksi kolmasosaa on ulkomaalaistaustaisia. Maan väestörakenne on voimakkaassa muutoksessa.

Vuoden 2021 lopussa Ruotsissa oli <a href="https://www.scb.se/hitta-statistik/sverige-i-siffror/manniskorna-i-sverige/sveriges-befolkning/">väestökirjanpidon</a> mukaan 10 452 326 asukasta. Asukasluku on kasvanut 2000-luvulla 1,6 miljoonalla. Väkiluvun kasvu johtuu osaltaan siitä, että syntyvyys on ollut kuolleisuutta suurempaa. Ennen kaikkea on kyse massiivisesta maahanmuutosta.
Vuonna 2016 kirjattiin huippuluvut, kun maahan asettui yli 163 000 henkilöä. Seuraavana vuonna maahanmuuttajia oli vielä 144 000. Luku on sittemmin laskenut pandemian myötä. Vuonna 2021 maahanmuuttajia oli 91 000, joka on 58 prosenttia vuoden koko väestönkasvusta.
Ruotsin väestöstä on ulkomaalaistaustaisia 3 557 912 henkilöä (31.12.2021). Se vastaa 34 prosenttia koko väestöstä. Heistä oli ulkomailla syntyneitä 2 090 503 henkilöä eli 20 prosenttia väestöstä.
Lapsista yli puolet ulkomaalaistaustaisia
Tilastokeskuksen <a href="https://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/sv/ssd/START__LE__LE0102__LE0102A/LE0102T16N/table/tableViewLayout1/">vuoden 2020 tiedoista</a> selviää yhteenlaskulla, että vuonna 2020 Ruotsissa oli 845 272 ulkomaalaistaustaista lasta. Ulkomaalaistaustaisella lapsella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat tai ainakin toinen vanhemmista on syntynyt Ruotsin ulkopuolella.
Ruotsalaistaustaisten lasten määrä oli samaan aikaan 1 344 131 henkilöä. Ulkomaalaistaustaisten määrä Ruotsin 0–17 vuotiaista henkilöistä oli siis noin 39 prosenttia. Luvuista voinee päätellä, että Ruotsin väestörakenne on lähivuosina ja -vuosikymmeninä voimakkaassa muutoksessa.
Suomessa puoli miljoonaa ulkomaalaistaustaista
Eniten omasta maasta lähdettiin muualle vuonna <a href="https://worldpopulationreview.com/country-rankings/immigration-by-country">2020</a> Intiasta (17,9), Meksikosta (11,1), Venäjältä (10,8) ja Kiinasta (10,5 miljoonaa). Vähiten ulkomaalaistaustaisia oli samana vuonna Pohjois-Koreassa.
Vuonna 2020 Suomen <a href="https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa.html">väestöstä</a> oli ulkomaalaistaustaisia 444 031 henkilöä eli 8 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisiksi luokitellaan Suomessa henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.
Korjaus 6.4.2022 klo 16:45: Ulkomaalaistaustaisten määrä Ruotsin 0–17 vuotiaista henkilöistä ei ole 63 prosenttia vaan 39 prosenttia.

Tilastokeskus: Jo kolmannes Ruotsin asukkaista ulkomaalaistaustaisia

Pakolaisten aito hätä käy ihmisten sydämiin ja hätää kärsivistä pidetään huolta kuin omasta perheestä. Näin myös Etelä-Ruotsissa, jossa ukrainalaisten hätä on saanut ruotsidemokraatit tekemään työtä vuorotta sotaa pakenevien hyväksi, kertoo Aftonbladet.

Svalövin ruotsidemokraattinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Teddy Nilsson istuutui neuvottelupöydän ääreen heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Läsnä kriisikokouksessa olivat myös puolustusvoimien sekä Maahanmuuttoviraston edustajat ja asialistalla Ukrainasta mahdollisesti saapuvien pakolaisten majoittaminen.
Tilanne oli siinä mielessä historiallinen, että Nilsson on tunnettu kriittisestä asenteestaan muun muassa vuoden 2015 pakolaiskriisin tapahtumiin.
Toimeen tartuttiin välittömästi
&#8211; Aloitimme heti suunnittelun, vaikka emme edes tienneet, kuinka monta pakolaista jo oli tullut tänne, Nilsson <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/7dwXOo/sverigedemokraternas-nya-image-i-flyktingfragan-i-svalov">kuvailee</a>.
Svalövissä työskentelee paikallisella vihannesviljelmällä 50 ukrainalaista, joten oli mahdollista, että väkeä hakeutuisi sukulaisten luo turvaan.
Päivää myöhemmin selvisi, että kuntaan oli jo tullut 50 ihmistä sodan jaloista. Viikkoa myöhemmin pakolaisia oli 200. Kukaan ei tosin tiedä täsmällisiä lukuja, sillä läheskään kaikki Ukrainasta tulleet eivät ole rekisteröityneet viranomaisille. Vertailun vuoksi koko vuonna 2021 kunta otti vastaan 10 pakolaista.
Ukrainan lippu salkoon
Svalövin naapurikunnassa Bjuvissa vedettiin Ukrainan lippu salkoon heti Venäjän hyökkäystä seuranneena päivänä. Bjuvia johtavat ruotsidemokraatit ja kunta on lähettänyt rahaa YK:n pakolaisjärjestölle sekä järjestänyt asuinsijat pakolaisille alta aikayksikön. Myös vuonna 2015 kuntaan tuli pakolaisia mutta ero entiseen on selvä:
&#8211; Mukana oli silloin paljon irtonaista väkeä. Jopa ihmisiä, jotka pakenivat maasta, jossa eivät ikinä olleet käyneetkään, mainitsee kunnanhallituksen ruotsidemokraattinen puheenjohtaja Mikael Henrysson. Tänään on toinen ääni kellossa:
&#8211; Nämä ihmiset otamme avosylin vastaan, koska he tarvitsevat oikeasti turvaa Putinin aggressiota vastaan.
”Tuntuu kuin olisin tullut kotiin”
Pikkupaikkakuntien asukkaiden avuliaisuus ja välittäminen saa pakolaisenkin tummaan päivään hopeareunukset. Jevgenia saapui pienen lapsensa kanssa kaaoksen keskeltä Etelä-Ruotsin rauhaan ja kuvailee olojaan nyt näin:
&#8211; Tuntuu kuin olisin tullut kotiin, väki pitää meistä huolta kuin olisimme omaa perhettä.

Ruotsidemokraatit ottavat avosylin vastaan Venäjän hyökkäystä pakenevat: ”Nämä ihmiset tarvitsevat oikeasti turvaa”

Ruotsin turvallisuuspoliisi antaa ymmärtää, että maahanmuutto on luonut kansankotiin kasvavan turvallisuusongelman. Vaarallisia henkilöitä pystytään kyllä tunnistamaan, mutta heitä ei saada pois maasta. Aikakauslehti Bulletin kaivoi luvut esiin vuosien ajalta ja tulkitsee Säpon viestiä.

Maahanmuuttovirasto ja Säpo ovat luokitelleet ”viime vuosina” 200 henkilöä korkeaksi riskiksi maan ja sen kansalaisten turvallisuudelle. Vain kolmasosa heistä on onnistuttu karkottamaan Ruotsista. Potentiaalisten terroristien oma turvallisuus saattaisi nimittäin olla monessa tapauksessa uhattuna, jos heidät palautetaan kotimaihinsa. Näin totesi Säpon päällikkö Klas Friberg viraston <a href="https://www.sakerhetspolisen.se/publikationer/om-sakerhetspolisen/sakerhetspolisen-2020.html">vuosikertomuksen</a> julkistamistilaisuudessa.
Bulletin <a href="https://bulletin.nu/migrationspolitiken-ar-ett-sakerhetsproblem">laski</a> yhteen, että Säpo on vuonna 2020 suositellut maahanmuuttovirastolle 183 oleskelu- tai työluvan hylkäämistä. Vuonna 2019 turvallisuusriskeiksi listattiin vastaavasti 275 henkilöä. Kun lasketaan yhteen vaarallisiksi luokiteltujen henkilöiden pelkkien oleskelulupahakemusten määrä, saadaan tulokseksi todellakin 200 uutta potentiaalista uhkaa viimeisen kahden vuoden ajalta.
Palautukset umpikujassa
Säpo ei ole itse julkaissut tilastoja vaarallisiksi luokiteltujen henkilöiden lukumäärän kehityksestä <a href="https://www.sakerhetspolisen.se/publikationer.html">vuosikirjoissaan</a>, joita on julkaistu vuodesta 2001. Viime vuosikymmenellä turvallisriskeiksi luokiteltuja henkilöitä identifioitiin keskimäärin ehkä neljäsosa nykypäivän tahdista. Vuoden 2010 molemmin puolin löydettiin 10 mahdollisesti vaarallista henkilöä ja vuonna 2014 uhkia tavattiin jo 55.
Prosessi on mennyt siten, että maahanmuuttovirasto on lähettänyt vuosittain satoja mielestään lisäselvitystä kaipaavia oleskelulupa- tai kansalaisuushakemuksia turvallisuuspoliisille. Noin 10 prosenttia hakemuksista on johtanut Säpon tarkempaan syyniin. Ja näistä taas erilaisten henkilöhaastattelujen ja muiden selvitysten jälkeen 10 prosenttia on vienyt hakemuksen hylkäämiseen.
Vuoden 2015 pakolaisvyöryn jälkeen Maahanmuuttovirasto ja Säpo ovat terävöittäneet rutiineitaan ja viimeisen parin vuoden aikana yhä useampi epäily on johtanut perusteellisempaan tutkintaan ja edelleen kielteiseen oleskelulupa- tai kansalaisuuspäätökseen.
Mutta sitten ei tapahdukaan mitään. Riskeiksi havaitut henkilöt jäävät useimmiten Ruotsiin. Karkotukset eivät onnistu ja niinpä turvallisuusuhka kasvaa vuosi vuodelta ja kaiken aikaa.