

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tilastokeskus: Jo kolmannes Ruotsin asukkaista ulkomaalaistaustaisia
Ruotsin koko väestöstä oli viime vuoden lopussa runsas kolmannes ulkomaalaistaustaisia. Lapsista jo lähes kaksi kolmasosaa on ulkomaalaistaustaisia. Maan väestörakenne on voimakkaassa muutoksessa.
Vuoden 2021 lopussa Ruotsissa oli väestökirjanpidon mukaan 10 452 326 asukasta. Asukasluku on kasvanut 2000-luvulla 1,6 miljoonalla. Väkiluvun kasvu johtuu osaltaan siitä, että syntyvyys on ollut kuolleisuutta suurempaa. Ennen kaikkea on kyse massiivisesta maahanmuutosta.
Vuonna 2016 kirjattiin huippuluvut, kun maahan asettui yli 163 000 henkilöä. Seuraavana vuonna maahanmuuttajia oli vielä 144 000. Luku on sittemmin laskenut pandemian myötä. Vuonna 2021 maahanmuuttajia oli 91 000, joka on 58 prosenttia vuoden koko väestönkasvusta.
Ruotsin väestöstä on ulkomaalaistaustaisia 3 557 912 henkilöä (31.12.2021). Se vastaa 34 prosenttia koko väestöstä. Heistä oli ulkomailla syntyneitä 2 090 503 henkilöä eli 20 prosenttia väestöstä.
Lapsista yli puolet ulkomaalaistaustaisia
Tilastokeskuksen vuoden 2020 tiedoista selviää yhteenlaskulla, että vuonna 2020 Ruotsissa oli 845 272 ulkomaalaistaustaista lasta. Ulkomaalaistaustaisella lapsella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat tai ainakin toinen vanhemmista on syntynyt Ruotsin ulkopuolella.
Ruotsalaistaustaisten lasten määrä oli samaan aikaan 1 344 131 henkilöä. Ulkomaalaistaustaisten määrä Ruotsin 0–17 vuotiaista henkilöistä oli siis noin 39 prosenttia. Luvuista voinee päätellä, että Ruotsin väestörakenne on lähivuosina ja -vuosikymmeninä voimakkaassa muutoksessa.
Suomessa puoli miljoonaa ulkomaalaistaustaista
Eniten omasta maasta lähdettiin muualle vuonna 2020 Intiasta (17,9), Meksikosta (11,1), Venäjältä (10,8) ja Kiinasta (10,5 miljoonaa). Vähiten ulkomaalaistaustaisia oli samana vuonna Pohjois-Koreassa.
Vuonna 2020 Suomen väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia 444 031 henkilöä eli 8 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisiksi luokitellaan Suomessa henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.
Korjaus 6.4.2022 klo 16:45: Ulkomaalaistaustaisten määrä Ruotsin 0–17 vuotiaista henkilöistä ei ole 63 prosenttia vaan 39 prosenttia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ruotsalaistaustaiset lapset ulkomaalaistaustaiset lapset väkiluvun kasvu kuolleisuus väestökirjanpito ulkomaalaistaustaiset Meksiko vuoden 2015 pakolaisvyöry Ruotsin Tilastokeskus SCB väestörakenne väestö Syntyvyys Intia Kiina Ruotsi Venäjä maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Peltokangas: Hallituksella sokea piste haittamaahanmuuton ongelmissa – heikentää sisäistä turvallisuutta

Hallitus lisää taas haitallista maahanmuuttoa: Miksi veronmaksajan pitää tämäkin kustantaa?

Väestönvaihtokeskustelu leimahti, Halla-aho tylyttää Hesaria: toimii Venäjän turvallisuuspalvelun pelikirjan mukaan – hivuttaa ja vihjailee

Maahanmuuttajien vyöry Ruotsiin jatkuu – väestönvaihdosta ei pysäytä mikään

Vieraskielisten määrä kasvoi Suomessa vuonna 2021 ”eniten ainakin 40 vuoteen” – Vantaalla jo kolmannes alle kouluikäisistä ulkomaalaistaustaisia

Perhesuunnittelu herättää ristiriitaisia tunteita ongelmalähiöissä: ”On naisen oma asia päättää kuinka monta lasta haluaa”

Maahanmuuttajien lapsilla paljon autismia – riski 50-kertainen verrattuna suomalaisten äitien lapsiin
Viikon suosituimmat

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.