”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Mossad: Iran teettää terrori-iskuja katujengeillä – iskut Israelin Tukholman ja Kööpenhaminen suurlähetystöihin saman jengin tekosia

Junnila: Terroristijärjestöt riisuttava aseista tavalla tai toisella

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

Polvinen: Helsingin Kaisaniemen puistossa näkyvät monikulttuurisuuden ongelmat pienoiskoossa

väkiluvun kasvu

Suomen väestö kasvaa hiljalleen ja täysin vieraskielisin voimin. Puolet vieraskielisistä asuu pääkaupunkiseudulla. Vantaalla alle kouluikäisistä jo kolmannes on ulkomaalaistaustaisia.

Tilastokeskuksen <a href="https://www.stat.fi/til/vaerak/2021/vaerak_2021_2022-03-31_tie_001_fi.html">väestörakennetilaston</a> mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2021 lopussa 5 548 241 henkilöä. Väkiluku kasvoi vuoden 2021 aikana 14 448 henkilöllä.
Suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni 10 747 henkilöllä ja vieraskielisten määrä kasvoi 25 195 henkilöllä.
Vieraskielisten määrä kasvoi Suomessa Tilastokeskuksen mukaan ”eniten ainakin 40 vuoteen”. Suomeksi sanottuna se tarkoittanee, että kasvu on ollut suurinta koko mittaushistorian aikana.
Puolet asuu pääkaupunkiseudulla
Pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvu perustui kokonaan vieraskieliseen väestöön, sillä kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni pääkaupunkiseudulla vuoden 2021 aikana. Kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni myös Uudenmaan maakunnassa.
Kaikista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä puolet asui pääkaupunkiseudulla. Kunnittain tarkasteltuna ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus oli Manner-Suomen kunnista korkein Vantaalla, 23,4 prosenttia, Espoossa, 20,1 prosenttia sekä Närpiössä 19,6 prosenttia.
Lapset muuttavat maailmaa
Alle kouluikäisistä (0–6-vuotiaat) ulkomaalaistaustaisten osuus oli vuoden 2021 lopussa 12,1 prosenttia. Närpiössä ja Vantaalla alle kouluikäisistä jo joka kolmas on ulkomaalaistaustainen.
Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisten keski-ikä oli 38,9 vuotta vuonna 2021, kun koko väestön keski-ikä oli 43,6 vuotta. Suomalaistaustaisten keski-ikä oli 44,4 vuotta. Toisen polven ulkomaalaistaustaisten keski-ikä oli 11,5 vuotta.
&nbsp;

Vieraskielisten määrä kasvoi Suomessa vuonna 2021 ”eniten ainakin 40 vuoteen” – Vantaalla jo kolmannes alle kouluikäisistä ulkomaalaistaustaisia

Ruotsin koko väestöstä oli viime vuoden lopussa runsas kolmannes ulkomaalaistaustaisia. Lapsista jo lähes kaksi kolmasosaa on ulkomaalaistaustaisia. Maan väestörakenne on voimakkaassa muutoksessa.

Vuoden 2021 lopussa Ruotsissa oli <a href="https://www.scb.se/hitta-statistik/sverige-i-siffror/manniskorna-i-sverige/sveriges-befolkning/">väestökirjanpidon</a> mukaan 10 452 326 asukasta. Asukasluku on kasvanut 2000-luvulla 1,6 miljoonalla. Väkiluvun kasvu johtuu osaltaan siitä, että syntyvyys on ollut kuolleisuutta suurempaa. Ennen kaikkea on kyse massiivisesta maahanmuutosta.
Vuonna 2016 kirjattiin huippuluvut, kun maahan asettui yli 163 000 henkilöä. Seuraavana vuonna maahanmuuttajia oli vielä 144 000. Luku on sittemmin laskenut pandemian myötä. Vuonna 2021 maahanmuuttajia oli 91 000, joka on 58 prosenttia vuoden koko väestönkasvusta.
Ruotsin väestöstä on ulkomaalaistaustaisia 3 557 912 henkilöä (31.12.2021). Se vastaa 34 prosenttia koko väestöstä. Heistä oli ulkomailla syntyneitä 2 090 503 henkilöä eli 20 prosenttia väestöstä.
Lapsista yli puolet ulkomaalaistaustaisia
Tilastokeskuksen <a href="https://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/sv/ssd/START__LE__LE0102__LE0102A/LE0102T16N/table/tableViewLayout1/">vuoden 2020 tiedoista</a> selviää yhteenlaskulla, että vuonna 2020 Ruotsissa oli 845 272 ulkomaalaistaustaista lasta. Ulkomaalaistaustaisella lapsella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat tai ainakin toinen vanhemmista on syntynyt Ruotsin ulkopuolella.
Ruotsalaistaustaisten lasten määrä oli samaan aikaan 1 344 131 henkilöä. Ulkomaalaistaustaisten määrä Ruotsin 0–17 vuotiaista henkilöistä oli siis noin 39 prosenttia. Luvuista voinee päätellä, että Ruotsin väestörakenne on lähivuosina ja -vuosikymmeninä voimakkaassa muutoksessa.
Suomessa puoli miljoonaa ulkomaalaistaustaista
Eniten omasta maasta lähdettiin muualle vuonna <a href="https://worldpopulationreview.com/country-rankings/immigration-by-country">2020</a> Intiasta (17,9), Meksikosta (11,1), Venäjältä (10,8) ja Kiinasta (10,5 miljoonaa). Vähiten ulkomaalaistaustaisia oli samana vuonna Pohjois-Koreassa.
Vuonna 2020 Suomen <a href="https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa.html">väestöstä</a> oli ulkomaalaistaustaisia 444 031 henkilöä eli 8 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisiksi luokitellaan Suomessa henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.
Korjaus 6.4.2022 klo 16:45: Ulkomaalaistaustaisten määrä Ruotsin 0–17 vuotiaista henkilöistä ei ole 63 prosenttia vaan 39 prosenttia.

Tilastokeskus: Jo kolmannes Ruotsin asukkaista ulkomaalaistaustaisia