

LEHTIKUVA
Pakolaiskriisi on täällä taas – Välimeren ylittää yli 2 000 laitonta siirtolaista vuorokaudessa ja luvut lähestyvät vuoden 2015 tasoa
Pakolaisten ja laittomien siirtolaisten määrä on jyrkässä kasvussa Välimerellä. Kohta ollaan kriisivuoden 2015 lukemissa. Tästä ei enää selittämällä selviä ja Euroopan unioni on taas selkä seinää vasten. Taakanjako saattaa olla totta vielä tämän vuoden puolella.
Jo keväällä näytti siltä, että jotakin oli tapahtumassa. Pelkästään pääsiäisen aikana Välimeren keskellä sijaitsevalle Lampedusan saarelle saapui 1 000 laitonta maahantulijaa ja turvapaikanhakijaa. Siksi että Lampedusa on osa Italiaa ja monelle tarunomaista Euroopan unionia.
Hallitsematonta kasvua
Muutaman vuoden hiljaisemman elon jälkeen alkoi olla selvää, että pakolaismäärät ovat hallitsemattomassa kasvussa ja tämän seurauksena Italiaan julistettiinkin hätätila.
– Maaliskuu oli jo poikkeuksellinen ja kehnosta säästä huolimatta alukset pyrkivät Lampedusalle Tunisiasta sekä Libyasta, kertoo vapaaehtoisorganisaatio Sea-Watchin tiedottaja Felix Weiss Svenska Dagbladetissa.
– Tavallisesti ihmiset tunisialaisilla aluksilla ovat tunisialaisia, mutta tämä on muuttunut täysin. Kevään mittaan lähes kaikki ovat olleet lähtöisin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta.
Ihmissalakuljettajat liikkeellä
Välimeren ylitse Lampedusan saarelle saapui 30. kesäkuuta yhden vuorokauden aikana yli 2 000 laitonta siirtolaista ja turvapaikanhakijaa. Luvut alkavat olla samalla tasolla kuin Euroopan pakolaiskriisin aikaan vuonna 2015. Parempaa elämää etsivien määrä on vuodessa yli kaksinkertaistunut.
Huippua tuskin on vielä tavoitettu, sillä ihmissalakuljettajien järjestämiä aluksia lähtee vaaralliselle matkalleen jatkuvalla syötöllä. Lampedusalla mereltä hengissä selvinneet viedään ylikuormitettuun ja muusta saaresta eristettyyn vastaanottokeskukseen odottamaan asiansa käsittelyä ja kuljetusta Sisiliaan.
Taakanjakoa odotellessa
EU:n huippukokouksessa kesäkuun lopulla ei päästy yksimielisyyteen maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksesta. Erityisesti Puolaa ja Unkaria hiertää sopimuksen kohta taakanjaosta, jonka mukaan turvapaikanhakijat sijoitettaisiin eri jäsenvaltioihin viime kädessä vaikka pakolla.
Kun laittoman siirtolaisuuden ja pakolaisuuden mittakaava yltää taas kriisitasolle on selvää, että unioni joutuu pohtimaan mahdollisia toimenpiteitä selkä seinää vasten ja pakon edessä. Italia on jo aiemmin ilmoittanut, ettei se suostu ottamaan yksin vastaan taakkaa, joka on käytännössä kaikkien jäsenvaltioiden yhteinen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- pakkosijoitus Saharan eteläpuolinen Afrikka Felix Weiss maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus Lampedusan saari pakolaiskriisi 2015 vuoden 2015 pakolaisvyöry ihmissalakuljettajat Hätätila laittomat siirtolaiset jäsenvaltiot huippukokous Euroopan unioni Tunisia Libya Turvapaikanhakijat pakolaiset Italia EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Euroopan turvapaikkapolitiikka tappaa ihmishenkiä enemmän kuin pelastaa – yhteiskuntatieteilijä Ruud Koopmansin ”Turvapaikkalotto” esittää vakavaa kritiikkiä nykyistä turvapaikkajärjestelmää kohtaan

Pakolais- ja turvapaikanhakijatulvan miljardimenot suivaannuttavat Saksassa – kustannukset leikkuriin ja palautuksiin vauhtia

Maahanmuutto hiertää edelleen valtioiden välejä – EU:n huippukokous päättyi ilman yhteistä näkemystä pakkosijoituksista

Tavio: Hallituksen esitys voimistaa ankkurilapsi-ilmiötä – ”Tämä on sitä haittamaahanmuuttoa, joka aiheuttaa eniten kustannuksia Suomelle”

Britannia maksaa turvapaikanhakijoiden hotelleista 7 000 000 puntaa päivässä

Pakolaispaine kasvaa edelleen EU:ssa – turvapaikanhakijat nukkuvat jo kaduilla Belgiassa

EU ja Tunisia sopimukseen luvattoman siirtolaisuuden kitkemiseksi – hintalappu miljardi euroa

Espanjan ennenaikaiset vaalit johtivat poliittisen umpikujaan – enemmistöhallituksen muodostaminen erittäin vaikeaa

Brittihallitus sopuun somejättien kanssa laittomaan maahanmuuttoon yllyttävien rikollisten viestien poistosta – luvatta maahan saapuneet karkotetaan
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Pieni- ja keskituloisille tulossa merkittävät veronalennukset, ostovoima paranee – Purra: ”Tällaisia veronalennuksia ei ole nähty vähään aikaan”
Perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi jo lausunnoilla olevista verotoimista. Tavan palkansaajalle on jäämässä kukkaroon selvästi enemmän käyttövaraa veronalennusten myötä.