Pakolaisten aito hätä käy ihmisten sydämiin ja hätää kärsivistä pidetään huolta kuin omasta perheestä. Näin myös Etelä-Ruotsissa, jossa ukrainalaisten hätä on saanut ruotsidemokraatit tekemään työtä vuorotta sotaa pakenevien hyväksi, kertoo Aftonbladet.

Svalövin ruotsidemokraattinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Teddy Nilsson istuutui neuvottelupöydän ääreen heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Läsnä kriisikokouksessa olivat myös puolustusvoimien sekä Maahanmuuttoviraston edustajat ja asialistalla Ukrainasta mahdollisesti saapuvien pakolaisten majoittaminen.

Tilanne oli siinä mielessä historiallinen, että Nilsson on tunnettu kriittisestä asenteestaan muun muassa vuoden 2015 pakolaiskriisin tapahtumiin.

Toimeen tartuttiin välittömästi

– Aloitimme heti suunnittelun, vaikka emme edes tienneet, kuinka monta pakolaista jo oli tullut tänne, Nilsson kuvailee.

Svalövissä työskentelee paikallisella vihannesviljelmällä 50 ukrainalaista, joten oli mahdollista, että väkeä hakeutuisi sukulaisten luo turvaan.

Päivää myöhemmin selvisi, että kuntaan oli jo tullut 50 ihmistä sodan jaloista. Viikkoa myöhemmin pakolaisia oli 200. Kukaan ei tosin tiedä täsmällisiä lukuja, sillä läheskään kaikki Ukrainasta tulleet eivät ole rekisteröityneet viranomaisille. Vertailun vuoksi koko vuonna 2021 kunta otti vastaan 10 pakolaista.

Ukrainan lippu salkoon

Svalövin naapurikunnassa Bjuvissa vedettiin Ukrainan lippu salkoon heti Venäjän hyökkäystä seuranneena päivänä. Bjuvia johtavat ruotsidemokraatit ja kunta on lähettänyt rahaa YK:n pakolaisjärjestölle sekä järjestänyt asuinsijat pakolaisille alta aikayksikön. Myös vuonna 2015 kuntaan tuli pakolaisia mutta ero entiseen on selvä:

– Mukana oli silloin paljon irtonaista väkeä. Jopa ihmisiä, jotka pakenivat maasta, jossa eivät ikinä olleet käyneetkään, mainitsee kunnanhallituksen ruotsidemokraattinen puheenjohtaja Mikael Henrysson. Tänään on toinen ääni kellossa:

– Nämä ihmiset otamme avosylin vastaan, koska he tarvitsevat oikeasti turvaa Putinin aggressiota vastaan.

”Tuntuu kuin olisin tullut kotiin”

Pikkupaikkakuntien asukkaiden avuliaisuus ja välittäminen saa pakolaisenkin tummaan päivään hopeareunukset. Jevgenia saapui pienen lapsensa kanssa kaaoksen keskeltä Etelä-Ruotsin rauhaan ja kuvailee olojaan nyt näin:

– Tuntuu kuin olisin tullut kotiin, väki pitää meistä huolta kuin olisimme omaa perhettä.

SUOMEN UUTISET