Professori: Maahanmuutto tuottaa Ruotsissakin tappiota yhteiskunnalle

Ruotsissa on pitkään väitetty, että humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa aluksi kuluja, mutta on pitkällä tähtäimellä hyödyllistä yhteiskunnalle. Kansantaloustieteen professorin mielestä ei oikein näytä siltä, että toivotut pitkän aikavälin hyödyt toteutuisivat ikinä.

Humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa kuluja julkiselle taloudelle vielä pitkään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden Ruotsiin saapumisen jälkeenkin, koska he eivät työllisty, kirjoittaa ruotsalainen kansantaloustieteen professori Mats Hammarstedt mielipidekirjoituksessaan Dagens Industri -lehdessä. Kyseessä ei ole ohimenevä ongelma.

Tulonsiirtoja Ruotsissa syntyneiltä maahanmuuttajille

Linné-yliopistossa ja Elinkeinoelämän tutkimuskeskuksessa työskentelevä Hammarstedt on huolissaan siitä, että ulkomailla syntyneiden huono työllistyminen on ollut pysyvä ongelma viimeisten vuosikymmenien ajan. Tämä tarkoittaa, että valtio tekee joka vuosi verotuksen ja sosiaalitukien avulla tulonsiirtoja Ruotsissa syntyneiltä maahanmuuttajille.

Tulonsiirrot näkyvät muun muassa siinä, että maahanmuuttajavoittoiset kaupungit vievät jatkuvasti kasvavan osan koko maan verotuloista. Esimerkiksi maan kolmanneksi suurin kaupunki Malmö saa kuntien valtionosuusjärjestelmän puitteissa enemmän tukia kuin Ruotsin 52 pienintä kuntaa yhteensä. Malmön osuus on paisunut koko ajan. Syrjäseuduilla joudutaan sulkemaan kyläkouluja, kun Malmö vie yhä suuremman osan yhteisestä potista, kritisoivat keskustapuoluelaiset.

Koska pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ja heidän perheidensä työllistyminen kestää niin kauan, humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa pitkään jatkuvan kustannuserän julkiselle taloudelle. Kansantaloustieteen professorin mukaan Ruotsissa käydyssä keskustelussa viljeltiin pitkään väitettä, että ”maahanmuutto aiheuttaa aluksi nettokustannuksia, mutta pitkällä tähtäimellä se tuottaa voittoa”. Mutta tämä pätee vain, jos integraatio toimii.

Kotoutettavia tulee koko ajan lisää

Professori Hammarstedtin mukaan on totta, että yksittäisen maahanmuuttajan työllistymismahdollisuudet yleensä paranevat Ruotsissa vietetyn ajan myötä. Mutta maahanmuuton suuri määrä ja eniten kasvavien maahanmuuttajaryhmien korkea työttömyys johtaa siihen, että ne ”pitkän tähtäimen hyödyt” eivät ikinä toteudu, koska kotoutettavia tulee koko ajan lisää. Euroopan ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat työllistyvät erityisen heikosti, koska heillä on puutteita koulutuksessa, kielitaidoissa ja kontaktiverkostoissa.

Tämän vuosituhannen alussa Ruotsissa oli noin 55 000 Afrikassa syntynyttä ja noin 200 000 Aasian maissa syntynyttä asukasta. Vuonna 2019 Afrikassa syntyneitä oli jo yli 230 000 ja Aasiassa syntyneitä peräti 780 000. Molemmissa ryhmissä on siis tapahtunut valtava kasvu alle 20 vuodessa.

Samaan aikaan Afrikassa syntyneiden työttömyysaste pysyy tasaisen sitkeästi 26 prosentissa vuosikymmenestä toiseen. Aasialaisten työttömyys on lähes yhtä korkealla tasolla. Maahanmuuttajien määrän kasvaessa työttömien absoluuttiset lukumäärät ovat tietenkin myös kasvaneet. Keinoja tilanteen muuttamiseen ei oikein tunnu olevan.