

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Viikon 1/2020 luetuin
Professori: Maahanmuutto tuottaa Ruotsissakin tappiota yhteiskunnalle
Ruotsissa on pitkään väitetty, että humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa aluksi kuluja, mutta on pitkällä tähtäimellä hyödyllistä yhteiskunnalle. Kansantaloustieteen professorin mielestä ei oikein näytä siltä, että toivotut pitkän aikavälin hyödyt toteutuisivat ikinä.
Humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa kuluja julkiselle taloudelle vielä pitkään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden Ruotsiin saapumisen jälkeenkin, koska he eivät työllisty, kirjoittaa ruotsalainen kansantaloustieteen professori Mats Hammarstedt mielipidekirjoituksessaan Dagens Industri -lehdessä. Kyseessä ei ole ohimenevä ongelma.
Tulonsiirtoja Ruotsissa syntyneiltä maahanmuuttajille
Linné-yliopistossa ja Elinkeinoelämän tutkimuskeskuksessa työskentelevä Hammarstedt on huolissaan siitä, että ulkomailla syntyneiden huono työllistyminen on ollut pysyvä ongelma viimeisten vuosikymmenien ajan. Tämä tarkoittaa, että valtio tekee joka vuosi verotuksen ja sosiaalitukien avulla tulonsiirtoja Ruotsissa syntyneiltä maahanmuuttajille.
Tulonsiirrot näkyvät muun muassa siinä, että maahanmuuttajavoittoiset kaupungit vievät jatkuvasti kasvavan osan koko maan verotuloista. Esimerkiksi maan kolmanneksi suurin kaupunki Malmö saa kuntien valtionosuusjärjestelmän puitteissa enemmän tukia kuin Ruotsin 52 pienintä kuntaa yhteensä. Malmön osuus on paisunut koko ajan. Syrjäseuduilla joudutaan sulkemaan kyläkouluja, kun Malmö vie yhä suuremman osan yhteisestä potista, kritisoivat keskustapuoluelaiset.
Koska pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ja heidän perheidensä työllistyminen kestää niin kauan, humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa pitkään jatkuvan kustannuserän julkiselle taloudelle. Kansantaloustieteen professorin mukaan Ruotsissa käydyssä keskustelussa viljeltiin pitkään väitettä, että ”maahanmuutto aiheuttaa aluksi nettokustannuksia, mutta pitkällä tähtäimellä se tuottaa voittoa”. Mutta tämä pätee vain, jos integraatio toimii.
Kotoutettavia tulee koko ajan lisää
Professori Hammarstedtin mukaan on totta, että yksittäisen maahanmuuttajan työllistymismahdollisuudet yleensä paranevat Ruotsissa vietetyn ajan myötä. Mutta maahanmuuton suuri määrä ja eniten kasvavien maahanmuuttajaryhmien korkea työttömyys johtaa siihen, että ne ”pitkän tähtäimen hyödyt” eivät ikinä toteudu, koska kotoutettavia tulee koko ajan lisää. Euroopan ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat työllistyvät erityisen heikosti, koska heillä on puutteita koulutuksessa, kielitaidoissa ja kontaktiverkostoissa.
Tämän vuosituhannen alussa Ruotsissa oli noin 55 000 Afrikassa syntynyttä ja noin 200 000 Aasian maissa syntynyttä asukasta. Vuonna 2019 Afrikassa syntyneitä oli jo yli 230 000 ja Aasiassa syntyneitä peräti 780 000. Molemmissa ryhmissä on siis tapahtunut valtava kasvu alle 20 vuodessa.
Samaan aikaan Afrikassa syntyneiden työttömyysaste pysyy tasaisen sitkeästi 26 prosentissa vuosikymmenestä toiseen. Aasialaisten työttömyys on lähes yhtä korkealla tasolla. Maahanmuuttajien määrän kasvaessa työttömien absoluuttiset lukumäärät ovat tietenkin myös kasvaneet. Keinoja tilanteen muuttamiseen ei oikein tunnu olevan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Linné-yliopisto Mats Hammarstedt väestörakenteen muutos työttömyysaste humanitaarinen maahanmuutto työllistyminen Integraatio Kotoutuminen Turvapaikanhakijat pakolaiset maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Näin perussuomalaiset säästäisivät valtion menoista: Yli 330 miljoonan leikkaukset kotouttamismenoihin ja vastaanottokuluihin, kehitysavusta 500 miljoonaa eli puolet pois

Suomen Perusta tutki: Maahanmuutto on kunnille valtava taloudellinen rasite

No nyt kääntyi Ruotsin demareidenkin kelkka: ”Maahanmuutto on uhka hyvinvointiyhteiskunnalle – ongelmien ratkaisu edellyttää niiden ymmärtämistä”

Halla-ahon mukaan hallitus ei ole kiinnostunut suomalaisten työllistämisestä: ”Ulkomaalaisia vaaditaan töihin keinolla millä hyvänsä – vaikka valtion maksamilla charter-lennoilla”

Suomen Perusta laski: näin paljon Suomelle maksaa 175 turvapaikanhakijan vastaanottaminen – samalla rahalla voisi ylläpitää vuoden kokonaista pakolaisleiriä

Halla-aho: Työperäisille maahanmuuttajille asetettava euromääräinen minimituloraja, jolla Suomeen pääsee
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää