Halla-ahon mukaan hallitus ei ole kiinnostunut suomalaisten työllistämisestä: “Ulkomaalaisia vaaditaan töihin keinolla millä hyvänsä – vaikka valtion maksamilla charter-lennoilla”

Jussi Halla-aho muistuttaa, että perussuomalaiset tekivät konkreettisen ehdotuksen siitä, että koronan vuoksi lomautetut tai irtisanotut suomalaiset voisivat poikkeustilanteessa ottaa vastaan maataloustyötä ilman että tämä vaikuttaisi heidän työttömyysetuuksiinsa. Suomalaisten työllistäminen ei ole kuitenkaan kiinnostanut hallitusta: vihreät jopa käyttivät maatalouden ongelmia tekosyynä turvapaikkajärjestelmän nakertamiseen ajamalla läpi työskentelyoikeuden laittomasti maassa oleskeleville.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kuvailee, että vuodessa 2020 on ollut suorastaan ilmestyskirjamaisia piirteitä.

– On ollut maanjäristyksiä, heinäsirkkaparvia ja tietysti päällimmäisenä koronapandemia. Poliittinen päätöksenteko perustuu aina oletuksiin ja ennustuksiin tulevasta, mutta kulkutaudin osalta ennustusten tekeminen on osoittautunut perin vaikeaksi.

Halla-aho puhui perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Turussa. Halla-aho kertoi, että hän itse vieraili helmikuussa perheensä kanssa Pohjois-Italiassa.

– Tuolloin paikat olivat tupaten täynnä turisteja. Muutamaa viikkoa myöhemmin samat kadut ja torit olivat tyhjänä lukuun ottamatta avaruuspukuisia miehiä desinfiointiainetankit selässään.

Marinin hallitus ylimielinen eduskuntaa ja oppositiota kohtaan

Halla-aho kiittelee, että Suomi on toistaiseksi selviytynyt pandemiasta vähäisemmillä inhimillisillä ja taloudellisilla vaurioilla kuin monet muut maat. Halla-ahon mukaan arvoitukseksi kuitenkin jäänee, johtuuko tämä poliitikkojen ja viranomaisten erinomaisesta toiminnasta, hyvästä tuurista vai suomalaisten elämäntyylistä, vai näiden yhdistelmästä.

– Omaa eduskuntaryhmäämme haluan kiittää ennen kaikkea siitä, että olimme hereillä tämän tilanteen kanssa jo aivan alussa, kun hallitus vielä oli sitä mieltä, että korona ei eroa kausi-influenssasta ja että spektaakkelit voidaan jättää muille. Ilman rummutusta ja painetta Suomi olisi lähtenyt mukaan Ruotsin laumasuojastrategiaan, ja jälki olisi mahdollisesti ollut samanlaista.

– Tilanne on ollut kaikille uusi, eikä kenelläkään ole ollut varmuutta siitä, mikä on oikea tie. Ärsyttävintä ja huolestuttavinta Marinin hallituksen toiminnassa onkin ollut herkkänahkaisuus, omien kasvojen suojelu, syvä usko omaan erinomaisuuteen ja ylimielisyys eduskuntaa ja oppositiota kohtaan.

Kevään virheistä ei ole opittu

Halla-aho kritisoi median toimintaa.

– Median nuoleskeleva suhtautuminen hallitukseen varsinkin Marinin pääministerikauden alkuvaiheessa epäilemättä ruokki tätä asennetta. On hyvä, että nyttemmin myös toimittajien keskuudessa on alkanut olla merkkejä kriittisemmästä ajattelusta.

Halla-aho esittää kaikkien yhteisenä toiveena, että tauti pysyy kurissa myös jatkossa, vaikkakin huolestuttavia merkkejä on ilmassa.

– Huolestuttavaa on myös se, että kevään virheistä ei ole opittu vaan tismalleen samoja karkeita virheitä toistetaan. Viittaan ennen kaikkea leväperäisiin karanteenitoimiin lentokentillä.

Korona nostanut esiin piilossa olleita ongelmia

Halla-aho sanoo, että koronakriisi on nostanut esiin monia piilossa olleita ongelmia ja toisaalta jättänyt toisia ongelmia varjoonsa.

– Mainitsen näistä muutamia esimerkkejä. Perussuomalaiset ovat aina puolustaneet kotimaista ruuantuotantoa. Suomalainen ruoka on sekä huoltovarmuusteko, työllisyysteko että ilmastoteko. Harva hahmotti ennen kevättä ja rajojen sulkeutumista, että maatilat ovat niin täydellisen riippuvaisia kolmansista maista tulevista työntekijöistä. Tämä tilanne ei ole terve, ja meidän tulee hakea siihen rakenteellista muutosta.

– Punavihreän hallituksen asenne maatilojen työvoimapulaan oli suorastaan irvokas. Perussuomalaiset tekivät konkreettisen ehdotuksen siitä, että koronan vuoksi lomautetut tai irtisanotut suomalaiset voisivat tässä poikkeustilanteessa ottaa vastaan maataloustyötä ilman, että tämä vaikuttaisi heidän työttömyysetuuksiinsa.

Suomalaisten työllistäminen ei kuitenkaan kiinnostanut hallitusta.

– Sen sijaan vaadittiin ulkomaalaisia keinolla millä hyvänsä, vaikka valtion maksamilla charter-lennoilla. Vihreät käyttivät maatalouden ongelmia tekosyynä turvapaikkajärjestelmän nakertamiseen ajamalla läpi mm. työskentelyoikeuden jopa laittomasti maassa oleskeleville. Kun istuntokausi alkaa, kuulemme mielellämme hallitukselta, kuinka paljon tällaiset uudistukset ovat helpottaneet työvoimapulaa pelloilla, Halla-aho sanoo.

Suomen tulojen ja menojen välillä krooninen epäsuhta

Halla-aho muistuttaa, että vaikka viimeiset puoli vuotta on puhuttu lähinnä koronasta, korona ei ole Suomen suurin ongelma.

– Suomen suurin ongelma on hyvin yksinkertainen: tulojen ja menojen välinen krooninen epäsuhta. Siksi perussuomalaisilla on muutama keskeinen teesi, jotka heijastuvat kaikissa linjauksissamme. Ensinnäkin: Suomeen tarvitaan uutta, tuottavaa työtä. Vain sillä tavoin luodaan hyvinvointia. Verottamisessa tulee seinä vastaan, koska korkea veroaste itsessään tukahduttaa työtä ja yrittämistä.

– Toiseksi: vain sitä voidaan jakaa, mitä on. Juoksevia menoja ei voi loputtomasti rahoittaa velalla. Sekä kotitaloudet että julkinen sektori elävät lainarahalla. Kolmanneksi: jos rahat eivät riitä kaikkeen, on pystyttävä panemaan asioita tärkeysjärjestykseen ja karsimaan toissijaisia menoja. Toissijaista on kaikki, mikä ei edistä suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia.

Halla-aho sanoo, että näistä lähtökohdista tarkasteltuna Marinin punavihreä hallitus on painajainen.

– Kiilusilmäinen ilmastopolitiikka nostaa sekä teollisuuden ja kuljetusalan että kotitalouksien kustannuksia. Kun yritysten kilpailukyky heikkenee ja asumis- ja liikkumiskustannukset nousevat, työn määrä vähenee ja työn vastaanottamisen kannattavuus vähenee. Silloin vähenevät myös verotulot, ja yhteiskunnan kyky suoriutua perustoiminnoistaan rapautuu. Mikä on hallituksen resepti: lisää entistä halvempia työntekijöitä kehitysmaista; lisää veroja yrittäjälle, palkansaajalle, omakotiasujalle ja autoilijalle; lisää velkaa tulevien sukupolvien niskaan.