

LEHTIKUVA
Eurooppaministeri Tuppurainen toisti suomalaisten maksamien lahjarahojen levittämisen evankeliumia
Ylen A-studiossa käytiin eilen varsin omituinen keskustelu EU:n koronaelvytyspaketista. EU:n perussopimuksen tarkentaminen oli liian hidas menetelmä koronakriisin iskettyä. Toisaalta Suomi ei aio edes nostaa esille perussopimuksen avaamista. Kiireellä kyhättyjen apupakettien aika pitkin Etelä-Eurooppaa on tuskin loppumassa.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ja kansanedustaja Sari Essayah (kd.) kävivät kipakan keskustelun EU:n 750 miljardin lahja- ja lainapaketista.
Ohjelman insertissä huomattiin, että jälleen kerran suomalaiset voivat arvioida tukipaketteja vasta sitten, kun kättä on jo lyöty päälle Eurooppa-neuvoston maratonkokousten päätteeksi. Toiminta oli samankaltaista Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismi (EVM) luonnissa.
Insertissä esiintyi myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Ote hänen puheestaan suurlähettiläspäivillä oli napakka.
– Tulkinnasta onkin tullut sopimus, presidentti napautti.
EU:n perussopimus usvan peitossa
Tuppurainen toisti näkemyksensä elvytyspaketin sopimuksenmukaisuudesta. Sen ovat hyväksyneet lähes kaikki EU-instituutiot. Olisikin varsin hämmästyttävää, jos esimerkiksi EU:n komissio ehdottaisi jotain ja heti sen jälkeen toteasisi ehdotuksensa rikkovan EU:n perussopimusta.
Tuppuraisen mukaan EU-tuomioistuin on se taho, joka päättää paketin laillisuuden, eli onko paketti perussopimuksen mukainen vai ei. Tuppurainen kompastui tässä kohtaa, kun hän totesi Eurooppa-neuvoston todenneen paketin mahtuvan perussopimuksen raameihin.
Essayah ei halunut lähteä perussopimuksen luovalle tielle. Hän muistutti, että suomalaiset eivät sitoutuneet yhteiseen velkaan unioniin liityttäessä, sen enempää kuin toistuviin tulonsiirtoihin tai EU:n verotukseen. EU:n muoviveron on määrä alkaa tammikuussa.
– Kylvetäänkö seuraavan kuplan siemeniä? Essayah kysyi.
EU-budjetti ja elvytyspaketti sidottiin yhteen
Essayahin mielestä perustuslailliseen ongelmaan ajauduttiin siksi, että EU:n monivuotinen rahoituskehys eli EU-budjetti ja koronapaketti sidottiin yhteen.
Näin tehtiin, sillä budjetista piti päästä sopuun tämän vuoden puolella. Jos osat olisi käsitelty erikseen, niin elpytyspaketilla olisi ollut suurempi vaara kaatua vastustukseen – ja suomalaiset olisivat saaneet pitää rahansa.
Essayah kritisoi myös elvytyspaketin kriteerejä. Pakettia on ihmetelty laajalti siksi, että rahaa jaetaan sen mukaan, miten korkea työttömyys jäsenmaassa on ollut vuosia ennen koronavirusta.
Luovaa tulkintaa
Keskustelua heräsi perussopimuksen luovasta tulkinnasta. Tuppuraisen mielestä tässä ei ole ongelmaa. Hänen mukaansa sopimuksia tulkitaan aina. On vaikea kuvitella juridisen sopan määrää, jos esimerkiksi velalliset alkaisivat tulkita luovasti joukoittain asuntolainasopimuksiaan tai veroprosenttiaan.
Essayahia huolestutti luovan tulkinnan seuraukset. Kertaluontoiseksi kaavailtua apupakettia maksetaan seuraavat 40 vuotta. Hän huomautti, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus sitoo myös tulevien hallitusten kädet paketin myötä.
Ja taas maksetaan
Keskustelussa tuli ilmi Suomelle tasaisesti toistuva ongelma: apupaketit toisensa perään tehdään aina kiireellä. Tuppurainen kertoi, että koronakriisi iski niin nopeasti, ettei siinä kohtaa olisi ollut aikaa avata perussopimusta ja ratifioida uutta sopimusta.
Tässä Tuppurainen on oikeassa. Perussopimus olisi voitu avata vuosia sitten eurokriisin kovimman vaiheen hellitettyä.
Sitä ei ilmeisesti aiota tehdä vieläkään koronapaketin jälkeen, ainakaan jos se on Marinin hallituksesta kiinni. Seuraavan paniikin iskiessä suomalaiset valjastetaan taas teatraalisten ja ”vaikeiden” neuvottelujen jälkeen maksajiksi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio totesi elvytyspaketin kaatamisen olevan puolueen tärkein päämäärä tulevana syksynä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU:n perussopimus EU-elvytyspaketti Tulonsiirtounioni Tytti Tuppurainen Sari Essayah Sanna Marin Ville Tavio Sauli Niinistö
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-ahon mukaan hallitus ei ole kiinnostunut suomalaisten työllistämisestä: ”Ulkomaalaisia vaaditaan töihin keinolla millä hyvänsä – vaikka valtion maksamilla charter-lennoilla”

Tavio: EU-elvytyspaketin kaataminen on nyt perussuomalaisten tärkein tehtävä

Jani Mäkelä EU-elvytyspaketista: Koko paketti on hylättävä – paketin vastuut ”hävittäjähankintojen luokkaa”

Halla-aho: Edustaako Marinin hallitus Suomea Brysselissä vai Brysseliä Suomessa?

Toimi Kankaanniemi KSML:ssä: 750 mrd euron EU-tukipaketti on vaarallinen ensimmäinen avaus – pian Välimeren kriisimaat vaativat lisää miljardeja

Halla-aho: Tehtaanpiiput eivät pysy Suomessa itsestään – ” Hallituksen pahoittelut tehtaiden sulkemisesta ja työpaikkojen katoamisesta ovat tyhjää hurskastelua”

Pelastaako Unkari suomalaiset kalliilta elvytyspaketilta? – Maa uhkaa kaataa paketin
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää