Ylen A-studiossa käytiin eilen varsin omituinen keskustelu EU:n koronaelvytyspaketista. EU:n perussopimuksen tarkentaminen oli liian hidas menetelmä koronakriisin iskettyä. Toisaalta Suomi ei aio edes nostaa esille perussopimuksen avaamista. Kiireellä kyhättyjen apupakettien aika pitkin Etelä-Eurooppaa on tuskin loppumassa.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ja kansanedustaja Sari Essayah (kd.) kävivät kipakan keskustelun EU:n 750 miljardin lahja- ja lainapaketista.

Ohjelman insertissä huomattiin, että jälleen kerran suomalaiset voivat arvioida tukipaketteja vasta sitten, kun kättä on jo lyöty päälle Eurooppa-neuvoston maratonkokousten päätteeksi. Toiminta oli samankaltaista Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismi (EVM) luonnissa.

Insertissä esiintyi myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Ote hänen puheestaan suurlähettiläspäivillä oli napakka.

– Tulkinnasta onkin tullut sopimus, presidentti napautti.

EU:n perussopimus usvan peitossa

Tuppurainen toisti näkemyksensä elvytyspaketin sopimuksenmukaisuudesta. Sen ovat hyväksyneet lähes kaikki EU-instituutiot. Olisikin varsin hämmästyttävää, jos esimerkiksi EU:n komissio ehdottaisi jotain ja heti sen jälkeen toteasisi ehdotuksensa rikkovan EU:n perussopimusta.

Tuppuraisen mukaan EU-tuomioistuin on se taho, joka päättää paketin laillisuuden, eli onko paketti perussopimuksen mukainen vai ei. Tuppurainen kompastui tässä kohtaa, kun hän totesi Eurooppa-neuvoston todenneen paketin mahtuvan perussopimuksen raameihin.

Essayah ei halunut lähteä perussopimuksen luovalle tielle. Hän muistutti, että suomalaiset eivät sitoutuneet yhteiseen velkaan unioniin liityttäessä, sen enempää kuin toistuviin tulonsiirtoihin tai EU:n verotukseen. EU:n muoviveron on määrä alkaa tammikuussa.

– Kylvetäänkö seuraavan kuplan siemeniä? Essayah kysyi.

EU-budjetti ja elvytyspaketti sidottiin yhteen

Essayahin mielestä perustuslailliseen ongelmaan ajauduttiin siksi, että EU:n monivuotinen rahoituskehys eli EU-budjetti ja koronapaketti sidottiin yhteen.

Näin tehtiin, sillä budjetista piti päästä sopuun tämän vuoden puolella. Jos osat olisi käsitelty erikseen, niin elpytyspaketilla olisi ollut suurempi vaara kaatua vastustukseen – ja suomalaiset olisivat saaneet pitää rahansa.

Essayah kritisoi myös elvytyspaketin kriteerejä. Pakettia on ihmetelty laajalti siksi, että rahaa jaetaan sen mukaan, miten korkea työttömyys jäsenmaassa on ollut vuosia ennen koronavirusta.

Luovaa tulkintaa

Keskustelua heräsi perussopimuksen luovasta tulkinnasta. Tuppuraisen mielestä tässä ei ole ongelmaa. Hänen mukaansa sopimuksia tulkitaan aina. On vaikea kuvitella juridisen sopan määrää, jos esimerkiksi velalliset alkaisivat tulkita luovasti joukoittain asuntolainasopimuksiaan tai veroprosenttiaan.

Essayahia huolestutti luovan tulkinnan seuraukset. Kertaluontoiseksi kaavailtua apupakettia maksetaan seuraavat 40 vuotta. Hän huomautti, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus sitoo myös tulevien hallitusten kädet paketin myötä.

Ja taas maksetaan

Keskustelussa tuli ilmi Suomelle tasaisesti toistuva ongelma: apupaketit toisensa perään tehdään aina kiireellä. Tuppurainen kertoi, että koronakriisi iski niin nopeasti, ettei siinä kohtaa olisi ollut aikaa avata perussopimusta ja ratifioida uutta sopimusta.

Tässä Tuppurainen on oikeassa. Perussopimus olisi voitu avata vuosia sitten eurokriisin kovimman vaiheen hellitettyä.

Sitä ei ilmeisesti aiota tehdä vieläkään koronapaketin jälkeen, ainakaan jos se on Marinin hallituksesta kiinni. Seuraavan paniikin iskiessä suomalaiset valjastetaan taas teatraalisten ja ”vaikeiden” neuvottelujen jälkeen maksajiksi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio totesi elvytyspaketin kaatamisen olevan puolueen tärkein päämäärä tulevana syksynä.

Henri Alakylä