Eduskuntapuolueiden johtajat keskustelivat eilen televisioidussa MTV:n puheenjohtajatentissä Suomen taloudesta. Tänä vuonna Suomi ottaa uutta velkaa huimat 19 miljardia euroa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho korosti, että osa velanotosta olisi voitu välttää.

Halla-aho muistutti, että Suomi elää ilman koronaakin kroonisesti yli varojensa.

-Me käytämme enemmän rahaa kuin mitä valtiolla on tuloja. Tähän on monta syytä: Ensimmäinen on se, että meillä on liian vähän tuottavaa työtä joka toisi verotuloja ja samalla vähentäisi ihmisten riippuvuutta sosiaaliturvasta.

Halla-aho myös totesi, että julkisia menoja tulisi priorisoida.

-Hallitus on kykenemätön leikkaamaan sellaisia menoja, jotka eivät palvele millään tavalla suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia.

Kokoomuksen Petteri Orpon mukaan velkaa voi ottaa työpaikkojen ja palveluiden pelastamiseksi. Orpo kuitenkin sanoi ongelmaksi sen, että hallituksella ei ole suunnitelmaa velkaantumisen pysäyttämisestä, koska muun muassa työllisyys- ja kasvutoimia ei ole tehty.

Hallitukselta puuttuu suunnitelma velkaantumisen lopettamisesta

Keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin mukaan syksyllä ryhdytään tekemään toimia työllisyyden nostamiseksi. Orpo huomautti, että Kulmunin lausunto on ristiriidassa pääministeri Sanna Marinin (sd) lausuntojen kanssa, joiden mukaan työllisyystoimien tekemistä lykätään.

Pääministeri Marinia puheenjohtajatentissä tuurannut kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari perusteli velanottoa hallituksen tulevaisuusinvestoinneilla.

-Niitä on tehty, ja niitä me tulemme tekemään. Nyt on aika elvyttää ja investoida, Skinnari sanoi.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah moitti hallitusta siitä, että hallitukselta puuttuu suunnitelma velkaantumisen lopettamisesta sekä siitä, missä vaiheessa velkaa voidaan alkaa maksaa takaisin.

Essayah ei myöskään ostanut Skinnarin perusteluja tulevaisuusinvestoinneista.

-Jos julkisia investointeja tehdään esimerkiksi infraan, kuten teihin ja raiteisiin, niin ne ovat varmasti sellaisia asioita, jotka tuottavat tulevaisuudessa. Se on järkevää. Tämä hallitus kuitenkin pistää velaksi ottamiaan rahoja normaaliin syömävelkaan. Skinnari puhui investoinneista, mutta hallituksen tulevaisuusinvestoinneista löytyy aivan tavallisia julkisten menojen lisäyksiä, Essayah ihmetteli.

Velaksi elvyttäminen ei ole vaihtoehto lamalle

Vasemmiston puheenjohtajaa Li Anderssonia tv-tentissä tuurannut kansanedustaja Jussi Saramo esitti, että Suomen on elvytettävä, koska vaihtoehtona olisi lamaan ajautuminen. Elvyttäminen siis viittaa samalla valtion velkaantumiseen.

Halla-aho sanoi, ettei hän näe elvyttämistä ja lamaa vaihtoehtoina toisilleen.

-Kysehän on siitä, että nyt Suomi rahoittaa sellaisia julkisen sektorin toimintoja ja sellaisessa laajuudessa johon ei ole varaa. Sen sijaan, että näitä rahoitetaan velalla, niin niitä on pystyttävä leikkaamaan ja panemaan tärkeysjärjestykseen, Halla-aho sanoi.

Kulmuni sanoi, että leikkauksilta ei voida kokonaan välttyä. Kulmunin mukaan työllisyyttä tukevat toimet ovat kuitenkin ensisijaisia.

Ulkoministeri Haaviston sinnitteleminen tehtävässään tuskin viisasta

Tv-tentissä keskusteltiin myös ulkoministeri Pekka Haaviston tilanteesta. Keskusrikospoliisi on äskettäin saanut valmiiksi Haavistoon kohdistuneen esitutkinnan. Helsingin Sanomien tietojen mukaan Haavistoa epäillään kahdesta rikoksesta al-Holin vankileirin suomalaisiin liittyvässä tapauksessa.

Saramolta kysyttiin, miten Haaviston rikosepäilyt vaikuttavat hallituksen uskottavuuteen ja sisäiseen työskentelyyn. Saramo väisti kysymyksen ja sanoi, että prosessi on katsottava loppuun.

Halla-ahon mukaan olisi epärehellistä väittää, että prosessi ei vaikuttaisi Haaviston uskottavuuteen ja edellytyksiin hoitaa ministerin tehtävää.

-Poliittisen kilpailijan näkökulmasta ei ole yhtään huono asia, että hän sinnittelee tehtävässään, mutta en minä pidä sitä silti viisaana, Halla-aho sanoi.

SUOMEN UUTISET