Hakkarainen: ”Suomen hallituksen tulisi nimenomaan pitää Suomen puolia neuvotteluissa, mutta oman maan edunvalvonta ei Marinin hallitukselle ollenkaan tärkeää”

Eurooppa-neuvosto kokoontuu jälleen loppuviikosta sopimaan koronaelvytykseen suunnitellusta massiivisesta 750 miljardin suuruisesta tuki- ja lainapaketista. Europarlamentaarikko Teuvo Hakkaraisen (ps.) mukaan neuvoston puheenjohtajan tuore vastaehdotus ei muuttanut elpymispaketin luonnetta mihinkään.

– Kyseessä on edelleen liittovaltioprojekti, jota vain perussuomalaiset tuntuvat Suomessa vastustavan. Yhteisvastuut, tulonsiirrot ja verotusoikeus muuttaisivat EU:n luonnetta fiskaaliunioniksi ja liittovaltioksi, jollaiseen Suomi ei ole liittynyt eikä siihen ole koskaan kysytty kansalta valtuutusta.

– EU-liittovaltio etenee aina kriisien kautta, Hakkarainen jatkaa. Vaikka koronatoimet nyt myydäänkin päättäjille ”kertaluontoisina”, rahaston luotuaan komissio kyllä keksii aina uuden syyn käyttää sitä – Suomen perustuslakia ja EU:n sääntöjä venyttäen.

– EU-liittovaltio ei toisi Suomelle mitään lisäarvoa, mutta veisi kalliisti hankitun itsenäisyytemme Brysselin ytimiin.

Tulopuoli täysin auki

Elvytyspaketin menopuolesta halutaan päättää kiireesti, jo ennen kesälomia, mutta tulopuoli jätetään kokonaan auki:

– Komission kaavailemat muovivero, digivero, hiilirajavero ja päästösektorin laajentaminen ovat suuria päätöksiä, joiden läpivieminen normaalioloissakin veisi vuosia. Verotukseen liittyvät päätökset vaativat neuvostossa yksimielisyyden ja lisäksi parlamentin hyväksynnän eli niitä ei tehdä sormia napsauttamalla – hyvä jos ollenkaan, neuvotteluja seurannut europarlamentaarikko Hakkarainen selventää tilannetta.

Etenkin digiveron myötä Suomi menettäisi valtion verokertymää EU:lle, kun digifirmat joutuisivat maksamaan liikevaihdostaan veroa suoraan EU:n kassaan. Suomi siis joutuisi tätäkin kautta koronapaketin maksajaksi.

– Vähemmän digitalisoituneet EU-maat, joilla ei ole omaa peliteollisuutta tai alustataloutta, eivät kärsisi digiverosta tuon taivaallista. Suomi vastustikin digiveroa, kun sitä viimeksi yritettiin ajaa läpi EU:ssa. Onko hallitus nyt luopumassa tästäkin periaatteesta? Hakkarainen kysyy.

Kriittiset maat mukaan jäsenmaksualennuksilla

Neuvoston ehdotuksessa elpymispaketille kriittiset maat Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta sekä Saksa ovat odotetusti saamassa jäsenmaksuhelpotuksia. Myös Irlannille ja Belgialle ynnä muille Brexitistä kärsiville maille tulisi erityistukea. Suomen maksuosuus siis kasvanee edelleen ja asema EU:n nettomaksajana vahvistuu.

– Miksei Suomi neuvotellut itselleen samoja jäsenmaksualennuksia kuin muut nettomaksajat? Hakkarainen kysyy ja jatkaa:

– Suomen hallituksen tulisi nimenomaan pitää Suomen puolia neuvotteluissa, mutta oman maan edunvalvonta ei tunnu olevan Sanna Marinin hallitukselle ollenkaan tärkeää.

Hallitus ja jotkut kokoomusmepit ovat kuin yhdestä suusta väittäneet elvytyksen hyödyttävän Suomea vientivetoisena maana ainakin epäsuorasti.

– Suuri osa tuista jaettaisiin kuitenkin maille, joihin Suomella ei ole juurikaan vientiä: Italia, Espanja, Ranska ja Kreikka saisivat tuesta noin puolet.

– Osalla EU-maista, esimerkiksi Espanjalla, ei ole edes kykyä käyttää niin paljon uusia EU-tukia kuin ne olisivat saamassa. Eikö tällainen talouden ohjailu ja epäsymmetrinen tuki tietyille jäsenmaille häiritse jo EU:n yhteismarkkinan toimintaa, Hakkarainen kummastelee jäsenmaita eriarvoistavaa tukipolitiikkaa.

Jäsenvaltioiden suvereniteetti kapenee

Komission ehdotuksessa on myös esitetty oikeusvaltioperiaatteen noudattamista tukien saamisen ehtona. Näin komission olisi tarkoitus pakottaa Itä-Euroopan kansallismieliset maat EU:n liekaan ja muun muassa vastaanottamaan turvapaikanhakijoita. Unkari on kuitenkin ilmoittanut ykskantaan, että se ei tule hyväksymään minkäänlaisia oikeusvaltiomekanismia osana EU:n rahoituskehystä.

– Miten oikeusvaltiokriteerin kannattajana tunnettu Suomen hallitus suhtautuu tähän muutokseen eli vieläkö Suomi voi kannattaa pakettia? Hakkarainen kysyy.

Jäsenmaiden valtaa kaventaisi myös mekanismi, jossa komissio ja muut jäsenmaat hyväksyisivät yhdessä tukea saavien maiden kansalliset elvytyssuunnitelmat. Suomi muiden mukana antaisi siis yhä lisää kansallista päätösvaltaansa komissiolle.

– Koronapaketissa on myös komponentti, josta jaettaisiin jopa kehitysapua EU:n ulkopuolelle. Näitä rönsyjä pitäisi neuvotteluissa karsia EU:n tutkimusrahojen leikkaamisen sijaan, Hakkarainen vielä toteaa.

Perussuomalaisilla selkeä kanta

– Suomen ei tule lähteä mukaan elpymisrahastoon nettomaksajaksi ja EU:n yhteisen velan takaajaksi. EU:sta tulisi puhdas tulonsiirtounioni, jossa taloudeltaan heikompia Etelä-Euroopan maita tuettaisiin loputtomiin muiden toimesta. Tämä ei kannusta maita jatkossakaan minkäänlaiseen budjettikuriin ja poliittisesti epämukaviin rakenteellisiin uudistuksiin, Hakkarainen linjaa.

Yhteisen velan ottaminen tarkoittaisi myös EU:n tasapainotetusta budjetista luopumista, kun tulojen ei enää täytyisi kattaa menoja.

– Pitkä velan maksuaikataulu kaventaisi maksajien, mukaan lukien Suomen, suvereniteettia vuosikymmeniksi. Lisäksi moraalikadon riski EU:ssa on ilmeinen, kun lainan voi jättää seuraavan sukupolven maksettavaksi.

Hakkarainen kiteyttää viestinsä Eurooppa-neuvoston kokoukseen valmistautuvalle Marinin hallitukselle:

– Suomen ei tule luovuttaa enää yhtään finanssipoliittista valtaa eli valtaa julkisista menoista ja veroista kansallisvaltion ulkopuolelle.