Perussuomalaiset talousvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Sakari Puisto, Veikko Vallin ja Minna Reijonen jättivät eriävän mielipiteen EU:n hiilirajamekanismiesityksestä, joka on taloudellisilta vaikutuksiltaan ankara Suomelle.

– Kuten muissakin Fit for 55 -esityksissä on nähty, kunnollisia vaikutusarvioita ei ole ja valtioneuvosto on lähinnä huolissaan eurooppalaisen kunnianhimon tason riittävyydestä, perussuomalaiset toteavat.

Ilmastopaketin valmistelu ja esittäminen luokatonta

Sisältö epämääräinen ja keskenään ristiriitainen, ei vaikutusarvioita, tolkuton kiire. Näillä sanoilla perussuomalaiset talousvaliokunnan jäsenet kritisoivat ilmastopaketin valmistelua ja esittämistä.

– Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa ei voida uskottavasti esittää paketin kokonaisuuden arvioinnin, asiantuntijakäsittelyn ja demokraattisen keskustelun toteutuneen riittävässä määrin, sanoo kansanedustaja Sakari Puisto.

Koko paketti on käytännössä menossa läpi sanelupolitiikkana aikana, jolloin koronakriisin hoito ja leväperäinen elpymispakettikokonaisuus ovat ruuhkauttaneet kansalliset päätöksentekokoneistot.

Suomen näkökulmasta vaikea jakauma

Hiilitullin piiriin kuuluisivat alkuvaiheessa alumiini, lannoitteet, sementti, rauta ja teräs eli ei-jalostetut tuotteet. Tämä johtaisi huomattavan vinoon maantieteelliseen jakaumaan. Tullin kohteeksi joutuvien tuontitavaroiden arvosta esimerkiksi noin neljännes tulisi Venäjältä, seitsemäsosa Turkista ja kymmenesosa Ukrainasta.

Suomen osalta erityisesti kauppa Venäjän kanssa kohtaisi muutoksia. Suomi on riippuvainen tuontisähköstä. Venäjältä tuotua sähköä on vaikea korvata muilla lähteillä. Kun venäläinen sähkö joutuu hiilitullin piiriin, hinnannousu johtaisi arviolta 400 miljoonaa euroa korkeampaan sähkölaskuun, jonka suomalaiset kotitaloudet ja yritykset joutuisivat maksamaan.

Tämä olisi suoraan pois yksityisestä kulutuksesta ja nostaisi osaltaan hintatasoa ja siten heikentäisi Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Sähkön kallistuminen hidastaisi myös sähköistämistä. Perussuomalaiset pitävätkin mahdollisena, että koko hankkeen ilmastovaikutus jää vähäiseksi.

Hiilitulli korvaisi nykyisen päästökauppajärjestelmän

Tulli maksettaisiin siten, että ostaja joutuisi ostamaan päästösertifikaatin, joka on käytännössä päästöoikeuteen kytketty instrumentti. Mekanismi korvaisi ajan myötä hiilivuodolle alttiille toimialoille tähän asti tarjotut päästöoikeuksien ilmaisjaot (joissa tarjotaan ilmaisia päästöoikeuksia) ja kompensaatiotuen (jossa päästöoikeuksien huutokauppatuloja palautetaan niistä maksaneille yrityksille).

Tämä järjestelmä on toiminut hyvin ja tarjonnut mahdollisuuden toteuttaa kansallisista lähtökohdista mitoitettua teollisuuspolitiikkaa. Esimerkiksi Saksa on tarjonnut yrityksilleen suurimman EU:n salliman kompensaatiotuen. Elinkeinoelämän antamassa palautteessa ymmärrettiin kyllä hiilitullin tavoitteita, mutta nykyistä ilmaisjaon ja kompensaatiotuen yhdistelmää pidettiin parhaana keinona torjua hiilivuotoa jatkossakin.

EU hamuaa itselleen suurempaa verotusoikeutta

Melko kevyin perustein EU-komissio haluaa nyt romuttaa tämän järjestelmän ja korvata sen hiilitullilla, joten on aihetta epäillä ilmeisintä syytä. Päästöoikeuksien huutokauppatulot jäävät kansallisiin budjetteihin.

– Esityksen tässä vaiheessa ei ole mitään tietoa siitä, miten ja mihin EU käyttäisi hiilitulleilla kerätyt rahat. Joko varat ohjattaisiin EU-budjettiin tai EU:n päätösvaltaa kansallisesti kerätyistä hiilitulleista lisättäisiin merkittävästi. Varmaa on vain, että EU voittaa aina, sanoo kansanedustaja Veikko Vallin.

Hiilitulli ei koske jalostettuja tuotteita. Esimerkiksi teräksen tai sementin jalostamisasteen nosto hieman määritelmäkehikon yläpuolelle vapauttaisi sen tullista. Tämä siirtäisi todennäköisesti matalan ja miksei korkeammankin jalostusasteen teollisuutta EU:n ulkopuolelle, millä olisi kielteisten talousvaikutuksien lisäksi todennäköisesti ilmastolle haitallisia vaikutuksia.

EU kahmii budjettivaltaa

Kyseessä on käytännössä uusi ympäristövero, jonka perimisoikeus annettaisiin EU:lle. Perussuomalaiset eivät hyväksy, että neuvoston yksimielisyysvaatimusta kierretään kutsumalla veroa joksikin muuksi kuin mitä se todellisuudessa on.

– Tämäntapainen menettely on vaarallinen ennakkotapaus “yksi jäsenmaa, yksi ääni” -periaatteelle, joka on ensiarvoisen tärkeä pienelle Suomelle. Ilman päteviä perusteluita maamme ei tule antaa budjettisuvereniteettiaan pois, vaatii kansanedustaja Minna Reijonen.

Komissio ehdottaa itselleen laajaa toimivaltaa merkittävissä kohdissa, kuten maantieteellisessä kattavuudessa sekä hiilitullien laajentamisessa uusille toimialoille ja epäsuoriin päästöihin. Ehdotettuja toimivaltasiirtoja EU-komissiolle on tarkasteltava hyvin kriittisesti. Päätös tehtäisiin vajailla tiedoilla.

Monet yksityiskohdista ja avoimista kysymyksistä ratkaistaisiin myöhemmin tapahtuvilla komission säätämillä toimeenpanoasetuksilla. Suomi siis ostaisi sian säkissä ja luottaisi muiden hyväntahtoisuuteen ja tasapuolisuuteen.

Suomen Uutiset