Perussuomalainen Nuoriso: Alhainen syntyvyys uhkaa suomalaisten tulevaisuutta

Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”

Euroopan komissiolta tiedonanto maahanmuutosta – Tynkkynen vaatii ulkorajojen tukkimista ja tiukkaa palautuspolitiikkaa: ”Olemme nähneet tarpeeksi, olemme saaneet tarpeeksi”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

ilmastovaikutukset

Perussuomalaiset talousvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Sakari Puisto, Veikko Vallin ja Minna Reijonen jättivät eriävän mielipiteen EU:n hiilirajamekanismiesityksestä, joka on taloudellisilta vaikutuksiltaan ankara Suomelle. 

&#8211; Kuten muissakin Fit for 55 -esityksissä on nähty, kunnollisia vaikutusarvioita ei ole ja valtioneuvosto on lähinnä huolissaan eurooppalaisen kunnianhimon tason riittävyydestä, perussuomalaiset toteavat.
Ilmastopaketin valmistelu ja esittäminen luokatonta
Sisältö epämääräinen ja keskenään ristiriitainen, ei vaikutusarvioita, tolkuton kiire. Näillä sanoilla perussuomalaiset talousvaliokunnan jäsenet kritisoivat ilmastopaketin valmistelua ja esittämistä.
&#8211; Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa ei voida uskottavasti esittää paketin kokonaisuuden arvioinnin, asiantuntijakäsittelyn ja demokraattisen keskustelun toteutuneen riittävässä määrin, sanoo kansanedustaja Sakari Puisto.
Koko paketti on käytännössä menossa läpi sanelupolitiikkana aikana, jolloin koronakriisin hoito ja leväperäinen elpymispakettikokonaisuus ovat ruuhkauttaneet kansalliset päätöksentekokoneistot.
Suomen näkökulmasta vaikea jakauma
Hiilitullin piiriin kuuluisivat alkuvaiheessa alumiini, lannoitteet, sementti, rauta ja teräs eli ei-jalostetut tuotteet. Tämä johtaisi huomattavan vinoon maantieteelliseen jakaumaan. Tullin kohteeksi joutuvien tuontitavaroiden arvosta esimerkiksi noin neljännes tulisi Venäjältä, seitsemäsosa Turkista ja kymmenesosa Ukrainasta.
Suomen osalta erityisesti kauppa Venäjän kanssa kohtaisi muutoksia. Suomi on riippuvainen tuontisähköstä. Venäjältä tuotua sähköä on vaikea korvata muilla lähteillä. Kun venäläinen sähkö joutuu hiilitullin piiriin, hinnannousu johtaisi arviolta 400 miljoonaa euroa korkeampaan sähkölaskuun, jonka suomalaiset kotitaloudet ja yritykset joutuisivat maksamaan.
Tämä olisi suoraan pois yksityisestä kulutuksesta ja nostaisi osaltaan hintatasoa ja siten heikentäisi Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Sähkön kallistuminen hidastaisi myös sähköistämistä. Perussuomalaiset pitävätkin mahdollisena, että koko hankkeen ilmastovaikutus jää vähäiseksi.
Hiilitulli korvaisi nykyisen päästökauppajärjestelmän
Tulli maksettaisiin siten, että ostaja joutuisi ostamaan päästösertifikaatin, joka on käytännössä päästöoikeuteen kytketty instrumentti. Mekanismi korvaisi ajan myötä hiilivuodolle alttiille toimialoille tähän asti tarjotut päästöoikeuksien ilmaisjaot (joissa tarjotaan ilmaisia päästöoikeuksia) ja kompensaatiotuen (jossa päästöoikeuksien huutokauppatuloja palautetaan niistä maksaneille yrityksille).
Tämä järjestelmä on toiminut hyvin ja tarjonnut mahdollisuuden toteuttaa kansallisista lähtökohdista mitoitettua teollisuuspolitiikkaa. Esimerkiksi Saksa on tarjonnut yrityksilleen suurimman EU:n salliman kompensaatiotuen. Elinkeinoelämän antamassa palautteessa ymmärrettiin kyllä hiilitullin tavoitteita, mutta nykyistä ilmaisjaon ja kompensaatiotuen yhdistelmää pidettiin parhaana keinona torjua hiilivuotoa jatkossakin.
EU hamuaa itselleen suurempaa verotusoikeutta
Melko kevyin perustein EU-komissio haluaa nyt romuttaa tämän järjestelmän ja korvata sen hiilitullilla, joten on aihetta epäillä ilmeisintä syytä. Päästöoikeuksien huutokauppatulot jäävät kansallisiin budjetteihin.
&#8211; Esityksen tässä vaiheessa ei ole mitään tietoa siitä, miten ja mihin EU käyttäisi hiilitulleilla kerätyt rahat. Joko varat ohjattaisiin EU-budjettiin tai EU:n päätösvaltaa kansallisesti kerätyistä hiilitulleista lisättäisiin merkittävästi. Varmaa on vain, että EU voittaa aina, sanoo kansanedustaja Veikko Vallin.
Hiilitulli ei koske jalostettuja tuotteita. Esimerkiksi teräksen tai sementin jalostamisasteen nosto hieman määritelmäkehikon yläpuolelle vapauttaisi sen tullista. Tämä siirtäisi todennäköisesti matalan ja miksei korkeammankin jalostusasteen teollisuutta EU:n ulkopuolelle, millä olisi kielteisten talousvaikutuksien lisäksi todennäköisesti ilmastolle haitallisia vaikutuksia.
EU kahmii budjettivaltaa
Kyseessä on käytännössä uusi ympäristövero, jonka perimisoikeus annettaisiin EU:lle. Perussuomalaiset eivät hyväksy, että neuvoston yksimielisyysvaatimusta kierretään kutsumalla veroa joksikin muuksi kuin mitä se todellisuudessa on.
&#8211; Tämäntapainen menettely on vaarallinen ennakkotapaus “yksi jäsenmaa, yksi ääni” -periaatteelle, joka on ensiarvoisen tärkeä pienelle Suomelle. Ilman päteviä perusteluita maamme ei tule antaa budjettisuvereniteettiaan pois, vaatii kansanedustaja Minna Reijonen.
Komissio ehdottaa itselleen laajaa toimivaltaa merkittävissä kohdissa, kuten maantieteellisessä kattavuudessa sekä hiilitullien laajentamisessa uusille toimialoille ja epäsuoriin päästöihin. Ehdotettuja toimivaltasiirtoja EU-komissiolle on tarkasteltava hyvin kriittisesti. Päätös tehtäisiin vajailla tiedoilla.
Monet yksityiskohdista ja avoimista kysymyksistä ratkaistaisiin myöhemmin tapahtuvilla komission säätämillä toimeenpanoasetuksilla. Suomi siis ostaisi sian säkissä ja luottaisi muiden hyväntahtoisuuteen ja tasapuolisuuteen.
&nbsp;

Perussuomalaiset jättivät eriävän mielipiteen unionin hiilirajamekanismiesityksestä: Kyseessä uusi ympäristövero, jonka perimisoikeus annettaisiin EU:lle

Eriävän mielipiteen valtioneuvoston kirjelmään jättäneet perussuomalaiset talousvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Sakari Puisto, Minna Reijonen ja Veikko Vallin pitävät useimpia kirjelmässä esitettyjä EU-komission ehdotuksia uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisestä mahdottomina hyväksyä. Ehdotus nostaisi uusiutuvan energian tavoitetasoja nykyisestä 32 prosentista 40 prosenttiin.

&#8211; Suurin osa ehdotuksista on joko tavoitteiltaan vääriä, keinot ovat tavoitteisiin nähden vääriä ja Suomen etujen vastaisia tai niiden toteutustapa on huono ja lisää epävarmuutta tulevista sääntelymuutoksista, toteaa kansanedustaja Veikko Vallin.
Asiantuntijalausunnoissa tuotiin esiin, että jäsenmaat eivät ole onnistuneet saavuttamaan edes aiempaa matalampaa tavoitetta, jolloin tavoitetason nostaminen entisestään ei ole perusteltua. Ehdotus muuttaisi tavoitetason myös sitovaksi, mikä vähentäisi maakohtaista harkintaa ja olisi poliittisen suvereniteetin siirto EU:lle.
Tuleeko tästä taas liittovaltiota ja maksettavaa?
Varsinainen kysymys onkin, että jos tavoitteesta tulee sitova ja se on muille EU-maille vaikea toteuttaa, joutuvatko nämä maat sanktioiden kohteeksi, maksetaanko niiden ilmasto- ja uusiutuvuustoimet yhteisestä kassasta vai pidetäänkö sopimuksiin sisältyvät sitovat tavoitteet kuolleina kirjaimina, kuten vakaussopimuksen kanssa on käynyt.
&#8211; Liian kunnianhimoisilla kirjauksilla on lopputuloksena joko Suomelle lisää maksettavaa tai unionin sopimuspohjan arvovallan hapertuminen, huomauttaa kansanedustaja Minna Reijonen.
Metsät pidettävä kansallisessa päätäntävallassa
EU samanaikaisesti ohjaa vähentämään energiankulutusta, lisäämään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä ja käyttämään matalien hiilipäästöjen energiantuotantomuotoja. Nämä tavoitteet voivat usein olla ristiriidassa, ja olisi syytä harkita priorisointia.
&#8211; Useissa asiantuntijalausunnoissa on todettu, että uusiutuvien käytön pakkolisäämisellä voi olla jopa kielteisiä ilmastovaikutuksia. Tarvitaan teknologianeutraaliutta, sanoo kansanedustaja Sakari Puisto.
&#8211; Jotkut ehdotetut toimenpiteet ovat tarpeetonta puuttumista markkinoiden toimintaan, joka on samalla merkittävä vallan siirto EU:lle ja ovenavaus metsäsuvereniteetista luopumiselle. Suomi ei voi suostua siihen, että ulkopuoliset tahot alkaisivat määräillä, miten me metsiämme hyödynnämme, etenkin, kun toimintamme kyllä kestää tarkastelun. Komissiolle ei pidä antaa delegoitua säädösvaltaa metsäasioihin.
&nbsp;

PS ei hyväksy valtioneuvoston kirjelmää EU:n uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisestä: “Tavoitteet tai keinot vääriä ja Suomen etujen vastaisia”