

LEHTIKUVA
Immonen elpymispaketista: EU-oikeuspalvelu ei ole riippumaton laillisuusvalvoja, hallitus velvollinen ottamaan huomioon perustuslakivaliokunnan valtiosääntöiset huomautukset
Keskustelu 750 miljardin euron suuruisesta EU:n elpymispaketista käy parasta aikaa kuumana Suomessa. Perussuomalaiset ovat alusta asti ilmaisseet vastustavansa Suomen osallistumista pakettiin. Elpymispakettiin liittyvien poliittisten näkökulmien lisäksi julkisessa keskustelussa esiin ovat nousseet välineeseen sisältyvät oikeudelliset ongelmat.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta nosti lausunnossaan (PeVL 16/2020) esiin tiukkoja oikeudellisia reunaehtoja, joiden puitteissa hallitus voi neuvotella elpymisvälineestä. Perustuslakivaliokunta on korostanut, että EU:n on oikeusvaltion periaatteisiin sitoutuneena oikeusyhteisönä ja demokraattisena yhteisönä tarpeen tehdä ratkaisut oikeudellisesti kestävällä tavalla.
Komission ehdotuksen elpymisvälineestä on nähty sisältävän oikeudellisia ongelmia. Perustuslakivaliokunta on katsonut, ettei hallitus voi neuvotteluissa hyväksyä komission ehdotusta sellaisenaan. Kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen Olli Immonen (ps.) pitää tärkeänä, että Suomi varmistuu ehdotuksen oikeusperustan laillisuudesta.
– EU:n toimille on aina kyettävä osoittamaan selvä ja hyväksyttävä oikeusperusta unionin perussopimuksista. Hallitus ei voi hyväksyä sellaista unionin säädöstä EU-säädösmenettelyssä, joka on ilmeisessä ristiriidassa Suomen perustuslain tai EU:n perusoikeusperuskirjan kanssa, Immonen korostaa.
”Suuri valiokunta veti mutkat suoriksi”
EU-asioita käsittelevä suuri valiokunta julkaisi tänään elpymisvälineestä lausunnon, jossa se ohittaa elpymisvälineeseen sisältyvät oikeudelliset ongelmat vetoamalla EU:n neuvoston oikeuspalvelun lausuntoon ja asiantuntijakuulemisiin. Suuri valiokunta linjasi lausunnossaan: ”Elpymispaketin perussopimusmukaisuuteen liittyvät huolet ovat väistyneet”. Perussuomalaiset jättivät kokouksessa lausuntoon eriävän mielipiteen.
Perustuslakivaliokunnan tuoreessa pöytäkirjamerkinnässä (14.7.) puolestaan todetaan, että ”neuvoston oikeuspalvelun lausunto vähentää alustavan arvion mukaan jonkin verran niitä huolia, joita valiokunnan lausunnossa esitetään komission alkuperäisten ehdotusten yhteensopivuudesta perussopimusten kanssa”. Lisäksi perustuslakivaliokunta toteaa, että sen aiempi lausunto elpymisvälineestä on edelleen kaikilta osin voimassa.
– En yhdy suuren valiokunnan kantaan siitä, että elpymisvälineen perussopimuksenmukaisuuteen liittyvät huolet olisivat väistyneet. Suuri valiokunta veti asiassa niin sanotusti mutkat suoriksi. On muutenkin syytä muistaa, että perustuslakivaliokunnan arvioilla on tällaisissa kysymyksissä eduskunnassa suurin painoarvo, Immonen sanoo.
– Kaikki eduskunnan valiokunnat ovat velvollisia ottamaan huomioon perustuslakivaliokunnan valtiosääntöiset huomautukset. Sama koskee hallitusta, joka ei voi toimia EU-lainsäädännön valmistelussa vastoin perustuslakivaliokunnan ilmaisemaa selvää ja ehdotonta valtiosääntöoikeudellista kantaa.
Neuvoston oikeuspalvelu palvelee EU:n agendaa
Immosen mukaan neuvoston oikeuspalvelun lausunto on monilta osin samoilla linjoilla perustuslakivaliokunnan lausunnon kanssa. Oikeuspalvelun lausunto vahvistaa erityisesti kaksi perustuslakivaliokunnan esiin nostamaa asiaa: EU:n toiminnan rahoittamista velaksi on pidetty aina yhteensopimattomana SEUT 310 -artiklan kanssa. Toiseksi elpymisrahastoehdotuksen katsotaan olevan monin tavoin täysin ennennäkemätön.
– On mielenkiintoista nähdä, tullaanko oikeuspalvelun esittämiä korjaus- ja täydennystarpeita huomioimaan neuvotteluissa.
Oikeuspalvelu ei ole tuomioistuin
Samalla Immonen kuitenkin muistuttaa, että neuvoston oikeuspalvelu ei ole riippumaton laillisuusvalvoja.
– Oikeuspalvelu ei ole tuomioistuin eikä perustuslakivaliokunta. Se ei edusta jäsenvaltioita, vaan sen toimintaa ohjaa neuvoston institutionaalinen etu. Sillä on käytännössä paljon liikkumatilaa toteuttaa ”innovatiivisia” tapoja toimia ja tulkita EU:n oikeutta. Oikeuspalvelu on ensisijaisesti poliittista päätöksentekoa tukeva elin. Sen tehtävänä on mahdollistaa päätökset, joita EU:ssa tehdään.
– Perustuslakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa kävi ilmi, että oikeuspalvelun lausunnossa on myös avoimeksi jääneitä kohtia, oikeudellisia ongelmia, jotka oikeuspalvelu on syystä tai toisesta ohittanut. Niiden kohdalla Suomen hallituksen olisi tullut suorittaa omaa arviointia, jossa otetaan huomioon myös perustuslakivaliokunnan lausunnon kirjaukset, Immonen toteaa.
Perustuslakivaliokunnan mukaan hallituksen on saatava elpymisvälinettä koskevaan ehdotukseen muutoksia. Valiokunta tulee täydentämään valtiosääntöoikeudellista arviotaan elpymisvälinekokonaisuudesta neuvotteluprosessin edetessä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


VM:n ex-ylijohtaja arvioi erittäin kriittisesti EU-elvytysrahastoa ja EU-veroja – ”Lopputuloksena hallitsematon byrokratia, viimeiseen pisaraan puristettu veronmaksaja, palkansaaja ja yrittäjä”

Hakkarainen: ”Suomen hallituksen tulisi nimenomaan pitää Suomen puolia neuvotteluissa, mutta oman maan edunvalvonta ei Marinin hallitukselle ollenkaan tärkeää”

Halla-aho painotti: Suomi voi kieltäytyä osallistumasta 750 miljardin EU-elvytykseen – ”Jospa tuettaisiin suoraan suomalaista teollisuutta, eikä lähetettäisi rahoja Italian kautta”

Jani Mäkelä EU-elvytyspaketista: Koko paketti on hylättävä – paketin vastuut ”hävittäjähankintojen luokkaa”

Sanna Antikainen: Tiedossa maksajan rooli, Suomen uskallettava sanoa EU-neuvotteluissa ”ei”

Suomen pääministeri Marinilla tiukka paikka: Suomen pitäisi velkaantua lahjoittaakseen rahaa Italiaan, jotta Italia pysyisi jatkossakin tuettavien maiden joukossa

Jani Mäkelä EU-neuvotteluista: Suomen viennin väitetään riippuvan tästä, mutta viennistämme vain kuusi prosenttia menee niihin maihin, jotka paketista eniten hyötyisivät
Viikon suosituimmat

Halla-aho: Perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki muuttunut valtavirraksi – ilman että kukaan myöntää sitä
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.

Rydmanilta lisää vettä Kiukaalle – ministeri kieltäytyy tapaamasta ”lobbaria, joka vuotaa kaiken medialle”
Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman ei anna periksi kiistassa, joka on syntynyt STEA-avustusten uusista myöntämiskriteereistä. Kovinta arvostelua linjauksesta on esittänyt sote-järjestöjen kattojärjestön SOSTE:n demaritaustainen pääsihteeri Vertti Kiukas, joka yrittää saada leikkaukset leikkuriin julkisuuden kautta. Rydman ei huoju eikä horju, koska ”peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä”.

Muslimipuolue uhkailee ruotsidemokraatteja: ”Älkää koetelko kärsivällisyyttämme”
Ruotsidemokraatit ilmoitti kesäkuun alussa haluavansa totaalisen huivikiellon maan julkisille paikoille. Burka ja niqab eli ”islamistiset vaatekappaleet” joutivat jo aiemmin puolueen kieltolistalle. Islam-puolue Nyansin puheenjohtaja repi viimeisimmästä kannanotoista pelihousunsa ja uhkailee jo avoimesti ruotsidemokraatteja.

Helsinki Pride vaatii työntekijöiltä vaikenemista kovemmin kuin moni turvallisuusviranomainen – Antikainen: Valtionavustukset jäädytettävä ja yhteistyö katkaistava
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Taiteilijat valtiolle kuukausipalkkaisiin töihin, ehdottaa vasemmistoliitto – veronmaksajien rahoilla tietysti
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot ehdottivat viikonloppuna kuorossa perustuloa taiteilijoille. Tuki tälle punavihreiden perinteiselle äänestäjäkunnalle olisi esimerkiksi 1 300 euroa kuussa. Päälle omat tienestit. Taiteilijaksi saattaisi tällä kurin ilmoittautua moni ihan tavallinenkin taivaanrannan maalari.

Jopa 426 000 euroa koppikorvauksia saaneet irakilaiskaksoset jäävät ilman Suomen kansalaisuutta
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi irakilaiskaksosten valituslupahakemuksen, joten Helsingin hallinto-oikeuden aiempi ratkaisu jäi voimaan. Viranomaisten mukaan Suomen kansalaisuuden myöntäminen veljeksille vaarantaisi valtion turvallisuutta.

Vihervasemmiston mukaan kansalaisuuskoe aiheuttaa psykologista stressiä maahanmuuttajille – Koponen: ”Edes oma mielikuvitus ei olisi riittänyt tuollaiseen selitykseen”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

STEA-avustusten saamisten ehdot kiristyvät – Rydman: Avustuksia ei myönnetä varakkaimmille järjestöille eikä rajattujen identiteettiryhmien tukemiseen
Sosiaali‑ ja terveysministeriö leikkaa STEA‑avustuksia rajusti vuodelle 2027, ja järjestöt joutuvat kilpailemaan noin kolmanneksen pienemmästä potista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjaa, että avustuksia suunnataan jatkossa vain toimintaan, joka tuottaa todennettua hyötyä ja keskittyy aitoon kohtaavaan työhön. Järjestöt, jotka keskittyvät vaikuttamistyöhön, neuvontaan tai rajattuihin identiteettiryhmiin, jäävät ilman tukea.

Vihreät syyttää hallitusta sateenkaari-ihmisiin ja maahanmuuttajiin kohdistuneista järjestöleikkauksista – Lehtinen: ”Kaksisuuntainen kotoutuminen” ei kuulu valtion ydintehtäviin
Vihreät julkaisi omalla somekanavallaan kuvan, jossa he syyttivät hallitusta järjestöavustusten leikkaamisesta vähemmistöiltä, sateenkaari-ihmisiltä, perheiltä ja maahanmuuttajilta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää












