

Jani Mäkelä ja Pia Kauma Ylen aamussa. / Yle
Jani Mäkelä EU-neuvotteluista: Suomen viennin väitetään riippuvan tästä, mutta viennistämme vain kuusi prosenttia menee niihin maihin, jotka paketista eniten hyötyisivät
Nuukan pohjoisen ja vähemmän nuukan etelän jäsenvaltioiden kädenvääntö EU:n 750 miljardin tukipaketin kohtalosta jatkuu Brysselissä. PS:n Jani Mäkelän mukaan kyse on puhalluksesta, jossa EU:n rahoituskehykseen kaadetaan röyhkeästi kolmannes lisää. Asiaa ruodittiin Yle aamussa.
Ylellä asiasta keskustelivat Mäkelän lisäksi Satu Hassi (vihr.) ja Pia Kauma (kok.). Kaikki kolme ovat suuren valiokunnan jäseniä.
Valiokunnan puheenjohtaja Hassin mukaan käynnissä oleva kokous on ”moneen vuoteen yksi EU:n merkittävimmistä” ja sen tarkoituksena on estää talouden alamäen muuttuminen pysyväksi alakuloksi ja jopa finanssikriisiksi. Hassin mukaan suuri valiokunta ei ole asettanut mitään ehdottomia neuvottelutavoitteita, päämäärä on pienentää paketin kokoa ja lainarahan osuutta.
Kauman mukaan paketissa mietityttää se, hyödyttääkö se Eurooppaa siinä määrin, kuin on ajateltu ja hyödyttääkö se silloin myöskään Suomea riittävästi. Kauman mukaan nyt mietityttää myös se, mihin ollaan menossa, aaukeaako tästä uudenlainen Euroopan unioni, jossa jatkossa olemme yhä useammin tällaisten avustuspakettien edessä?.
Vientiväite on ”naurettava”
Perussuomalaisten Jani Mäkelän mukaan paketti on ainoastaan nimellisesti koronapaketti, eli oikeastihan tässä puhutaan jo valmiiksi taloutensa huonosti hoitaneiden maiden pönkittämisestä paremmin taloutensa hoitaneiden maiden rahoilla.
– Siellä voivat Italiat ja Espanjat jatkaa matalampien verojen kantamista tehottomammin, kun suomalainen veronmaksaja kantaa rahaa Euroopan kautta näille maille. Se, että sanotaan Suomen viennin riippuvan tästä, niin Suomen viennistä kuusi prosenttia menee niihin maihin, jotka tästä paketista eniten hyötyisivät. Eli vientiväite on varsin naurettava.
Mäkelän mukaan suomalaisille vientiyrityksille voisikin antaa mieluummin suoraa tukea.
Kauma oli Mäkelän kanssa osittain samaa mieltä siitä, että elvytyspaketista hyötyvät eniten Ranska, Italia ja Espanja. Kauman mukaan Italian ja Saksan välinen kauppa on suurta, joten jos Saksalla menee hyvin, niin se ”tottakai vaikuttaa myös Suomen vientiteollisuuteen, koska Saksa taas on meille tärkeä kumppani”.
Saksalla paljon saamisia Italiasta
Mäkelä otti YLE:n aamun keskustelussa esiin sen, että Saksalla on paljon saamisia Italiasta ja Saksan autoteollisuus tarvitsee hyviä asiakkaita Etelä-Euroopasta, eli ”kyllä tässä lähinnä Saksan vientiteollisuutta ollaan pelastamassa enemmänkin kuin Suomen vientiteollisuutta.”
Mäkelälle tulee nykytapahtumista mieleen edellinen eurokriisi, jossa pelastettiin Kreikka ja siinä samassa isojen eurooppalaisten maiden pankit.
– Vähän samanlainen kuvio tässä on kysymyksessä, mutta tämä on vielä röyhkeämpi kuin edellinen, koska tässä viedään ihan suoraa rahaa sinne, eikä vaan taata lainoja. Eli tässä suomalainen veronmaksaja konkreettisesti maksaa oikeata rahaa.
– Monivuotinen rahoituskehys kuulostaa hienolta sanalta, mutta sehän on oikeasti Suomen kannalta paljon epäedullisempi kuin edellinen. Suomi maksaa EU:lle enemmän jäsenmaksuja ja saa huonommin rahaa, eli Suomen nettomaksuosuus kasvaa. Nyt rahoituskehykseen kaadetaan noin kolmannes lisää tämän paketin kautta, ihan tästä noin vaan. Tämän suuruisesta puhalluksesta on kysymys.
”Suomi ei noudata oikeusvaltioperiaatteita”
Oikeusvaltioperiaate on noussut esille eräänä ehtona mahdollisten tukien myöntämisessä. Unkarin johto on ilmoittanut, ettei se hyväksy sopimusta, jossa tuet ja oikeusvaltioperiaate kytkettäisiin toisiinsa. Oikeusvaltiosta puhuminen on Mäkelän mielestä Suomen osalta tyhjää retoriikkaa, sillä Suomi ei noudata oikeusvaltioperiaatteita edes tässä neuvottelussa.
– Useat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että pääministeri rikkoo perustuslakivaliokunnan antamia kantoja vastaan tämän neuvottelun suhteen. Eli ei noudata sitä, mitä meidän perustuslakimme ylin tulkitsija on sanonut. Ja sitten Suomi menee muille sanomaan oikeusvaltioperiaatteesta ja tuhlaa oman neuvotteluvoimansa tällaiseen asiaan, joka ei oikeasti kiinnosta isoja EU-maita.
Mäkelän näkemyksen mukaan neuvottelut kuitenkin jatkuvat, jos sopuun nyt ei päästä ja jonkinnäköinen rahoituskehyshän sieltä tulee. Hän muistuttaa, että perussuomalaisten mielestä elvytysrahasto olisi pitänyt hylätä kokonaisuudessaan jo alusta alkaen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rahoituskehys elvytysrahasto koronakriisi Tukipaketti EU-huippukokous Euroopan unioni Oikeusvaltioperiaate Suuri valiokunta Satu Hassi Bryssel Pia Kauma Jani Mäkelä perustuslakivaliokunta Eurokriisi EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Immonen elpymispaketista: EU-oikeuspalvelu ei ole riippumaton laillisuusvalvoja, hallitus velvollinen ottamaan huomioon perustuslakivaliokunnan valtiosääntöiset huomautukset

Sanna Antikainen: Tiedossa maksajan rooli, Suomen uskallettava sanoa EU-neuvotteluissa ”ei”

Suomen pääministeri Marinilla tiukka paikka: Suomen pitäisi velkaantua lahjoittaakseen rahaa Italiaan, jotta Italia pysyisi jatkossakin tuettavien maiden joukossa

Vihervasemmistohallitus heikentää teollisuuden kilpailukykyä – työttömyys kasvaa ja tuotanto siirtyy maihin, joissa on vakaampi toimintaympäristö
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.