

LEHTIKUVA
”Nuuka nelikko” vastustaa EU-elvytysrahaston jättimäistä rahalahjaa etelän maille – miksi Suomi hairahtui pois tästä joukosta?
EU:n huippukokous on viikonloppuna. Saksa ja Ranska yrittävät vimmatusti saada hyväksyttyä kokouksessa 750 miljardin euron elvytysrahaston. Saksan liittokansleri Angela Merkel käytti Euroopan parlamentissa tiukan puheenvuoron sopimuksen kiireellisen hyväksymisen puolesta ja vetosi jäsenmaiden solidarisuuteen.
Liittokansleri Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat painostaneet ns. ”nuukaa nelikkoa”, joka on tiukasti vastustanut rahastoa ainakin nykymuodossaan. Nelikkoon kuuluvat Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska. Tiukimmin rahastoa on vastustanut Hollannin pääministeri Mark Rutte. Merkel on tavannut Rutten Berliinissä viime päivinä. Ruttea tapaavat myös eniten elvytysapua anelevat pääministerit Italian Giuseppe Conte, Espanjan Pedro Sanchez ja Portugalin António Costa.
Britannian eron jälkeen Hollanti on alkanut ajaa brittien kaltaista linjaa EU-asioissa ja erityisesti EU:n budjetin kasvattamisen vastustamisessa. Rutten kanssa tiukkaa linjaa on vetänyt hänen halllituksen valtiovarainministeri Wopk Hoekstra. Häntä on kritisoitu Italiassa voimakkaasti. Viime vuonna nämä kaksi jo onnistuivat kaatamaan Macronin ehdotuksen euroalueen omasta suuresta budjetista.
Mark Rutte on ollut nuukan nelikon epävirallinen johtaja. Ryhmään kuului aiemmin myös Suomi. Silloin ryhmää kutsuttiin uudeksi Hansaliitoksi. Suomen eroa ryhmästä on ihmetelty monella taholla.
Nuukaryhmä hyväksyy elvytysrahaston, mutta vain lainojen muodossa. Lisäksi tukea saavilta mailta vaadittaisiin näyttäviä taloudellisia reformeja muun muassa työmarkkinoille, verotukseen, eläkejärjestelmiin ja kilpailukykyyn. Komission ehdottamassa rahaston mallissa tuen saannin ehdollisuus olisi olematonta.
Ilman ehdollisuutta tukia saatetaan käyttää tehottomasti ja tuhlaillen. Avustukset johtaisivat tulonsiirtounionin syntymiseen, mitä Hollanti vastustaa jyrkästi. Jos tälle tielle lähdetään niin loppua ei ole näkyvissä.
Suomen hallituksen linjaa rahastoon voidaan pitää liian löysänä. Suomi olisi siinä merkittävä nettomaksaja jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Vaikka elvytysrahasto olisi kooltaan suurehko, se ei pelastaisi, Italiaa ja muita pahiten velkaantuneita maita. Ainoastaan laajat rakenneuudistukset voivat johtaa kestävään julkiseen talouteen ja velkaongelman ratkaisuun.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Nuuka nelikko Wopk Hoekstra Elpymisrahasto Hansaliitto Pedro Sánchez Giuseppe Conte Emmanuel Macron Mark Rutte Itävalta Angela Merkel Tanska Hollanti Ruotsi EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS varoitti hallitusta flirttailusta EU:n miljardipaketin kanssa: ”Opetelkaa sanomaan ei”

Halla-aho tyrmää komission esittämän 750 miljardin elvytysrahaston: ”Ei voi olla niin, että kourallinen EU-nettomaksajamaita elvyttää eteläisen Euroopan”

Tutkimus paljastaa: Suomalaiset eivät halua maksaa hallituksen ideologisista lempihankkeista – avointen rajojen maahanmuuttopolitiikan takana vain pieni vähemmistö

Tutkimus: Enemmistö suomalaisista ei ole valmis maksamaan uusia EU-menoja

EU-elvytysrahastosta jopa 2 000 euron lisälasku joka ainoalle työssäkäyvälle suomalaiselle – tutkimuksen mukaan kansalaiset olisivat valmiita maksamaan korkeintaan 50 euroa

Jani Mäkelä EU-tukipaketista: maksamisessa kymmenien vuosien työ, Suomi ei missään tapauksessa tule hyötymään

Koskenkylä: Elvytysrahaston laillisuus kyseenalainen – EU-oikeuspalvelun arvioinnit eivät ole lopullisia juridisia arvioita päätösten laillisuudesta

Heikki Koskenkylä kommentoi EU-elvytysrahaston laillisuutta: “Budjetin menojen rahoittaminen lainoilla jyrkästi kielletty” (video)

Immonen elpymispaketista: EU-oikeuspalvelu ei ole riippumaton laillisuusvalvoja, hallitus velvollinen ottamaan huomioon perustuslakivaliokunnan valtiosääntöiset huomautukset
Viikon suosituimmat

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.

Suuri epäkeskustelu toimittajien vasemmistolaisuudesta – mielipide-eliitin sananvalta tukahdutti mediakritiikin
Maaliskuussa julkaistu tutkimus paljasti suomalaisten toimittajaopiskelijoiden valtavan vasemmistovinouman. Valtakunnanjulkisuutta nauttivien media-asiantuntijoiden väheksyvä reaktio tutkimustuloksiin kuitenkin oli, että tuloksilla ei ole väliä. Sitä paitsi kaikki tiesivät asian jo, eikä se edes pidä paikkaansa.

Tilastokeskus: Raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia ulkomaalaistaustaisia
Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisema Rikos- ja pakkokeinotilaston data kertoo, että raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Helsingin yliopiston helmikuussa julkaisema katsaus osoittaa, että korkeimmat väestöön suhteutetut raiskausrikosepäilyjen tasot koskivat afrikkalais- ja länsiaasialaistaustaisia 18–29-vuotiaita miehiä.

Monikulttuurinen urheilujuhla Ranskassa – satoja loukkaantunut mellakoissa
Pariisissa alkoi mellakointi, kun PSG voitti Arsenalin jalkapallon Mestarien liigan loppuottelussa. Kaupungissa tehtiin satoja pidätyksiä ja poliisi turvautui kyynelkaasuun rauhoittaakseen kaduilla riehunutta väkijoukkoa.

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on päässyt sopuun taksiuudistuksesta. Valiokunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön laatiman hallituksen esityksen sisällön ilman suuria muutoksia.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













