

LEHTIKUVA
“Nuuka nelikko” vastustaa EU-elvytysrahaston jättimäistä rahalahjaa etelän maille – miksi Suomi hairahtui pois tästä joukosta?
EU:n huippukokous on viikonloppuna. Saksa ja Ranska yrittävät vimmatusti saada hyväksyttyä kokouksessa 750 miljardin euron elvytysrahaston. Saksan liittokansleri Angela Merkel käytti Euroopan parlamentissa tiukan puheenvuoron sopimuksen kiireellisen hyväksymisen puolesta ja vetosi jäsenmaiden solidarisuuteen.
Liittokansleri Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat painostaneet ns. ”nuukaa nelikkoa”, joka on tiukasti vastustanut rahastoa ainakin nykymuodossaan. Nelikkoon kuuluvat Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska. Tiukimmin rahastoa on vastustanut Hollannin pääministeri Mark Rutte. Merkel on tavannut Rutten Berliinissä viime päivinä. Ruttea tapaavat myös eniten elvytysapua anelevat pääministerit Italian Giuseppe Conte, Espanjan Pedro Sanchez ja Portugalin António Costa.
Britannian eron jälkeen Hollanti on alkanut ajaa brittien kaltaista linjaa EU-asioissa ja erityisesti EU:n budjetin kasvattamisen vastustamisessa. Rutten kanssa tiukkaa linjaa on vetänyt hänen halllituksen valtiovarainministeri Wopk Hoekstra. Häntä on kritisoitu Italiassa voimakkaasti. Viime vuonna nämä kaksi jo onnistuivat kaatamaan Macronin ehdotuksen euroalueen omasta suuresta budjetista.
Mark Rutte on ollut nuukan nelikon epävirallinen johtaja. Ryhmään kuului aiemmin myös Suomi. Silloin ryhmää kutsuttiin uudeksi Hansaliitoksi. Suomen eroa ryhmästä on ihmetelty monella taholla.
Nuukaryhmä hyväksyy elvytysrahaston, mutta vain lainojen muodossa. Lisäksi tukea saavilta mailta vaadittaisiin näyttäviä taloudellisia reformeja muun muassa työmarkkinoille, verotukseen, eläkejärjestelmiin ja kilpailukykyyn. Komission ehdottamassa rahaston mallissa tuen saannin ehdollisuus olisi olematonta.
Ilman ehdollisuutta tukia saatetaan käyttää tehottomasti ja tuhlaillen. Avustukset johtaisivat tulonsiirtounionin syntymiseen, mitä Hollanti vastustaa jyrkästi. Jos tälle tielle lähdetään niin loppua ei ole näkyvissä.
Suomen hallituksen linjaa rahastoon voidaan pitää liian löysänä. Suomi olisi siinä merkittävä nettomaksaja jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Vaikka elvytysrahasto olisi kooltaan suurehko, se ei pelastaisi, Italiaa ja muita pahiten velkaantuneita maita. Ainoastaan laajat rakenneuudistukset voivat johtaa kestävään julkiseen talouteen ja velkaongelman ratkaisuun.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Nuuka nelikko Wopk Hoekstra Elpymisrahasto Hansaliitto Pedro Sánchez Giuseppe Conte Emmanuel Macron Mark Rutte Itävalta Angela Merkel Tanska Hollanti Ruotsi EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS varoitti hallitusta flirttailusta EU:n miljardipaketin kanssa: “Opetelkaa sanomaan ei”

Halla-aho tyrmää komission esittämän 750 miljardin elvytysrahaston: ”Ei voi olla niin, että kourallinen EU-nettomaksajamaita elvyttää eteläisen Euroopan”

Tutkimus paljastaa: Suomalaiset eivät halua maksaa hallituksen ideologisista lempihankkeista – avointen rajojen maahanmuuttopolitiikan takana vain pieni vähemmistö

Tutkimus: Enemmistö suomalaisista ei ole valmis maksamaan uusia EU-menoja

EU-elvytysrahastosta jopa 2 000 euron lisälasku joka ainoalle työssäkäyvälle suomalaiselle – tutkimuksen mukaan kansalaiset olisivat valmiita maksamaan korkeintaan 50 euroa

Jani Mäkelä EU-tukipaketista: maksamisessa kymmenien vuosien työ, Suomi ei missään tapauksessa tule hyötymään

Koskenkylä: Elvytysrahaston laillisuus kyseenalainen – EU-oikeuspalvelun arvioinnit eivät ole lopullisia juridisia arvioita päätösten laillisuudesta

Heikki Koskenkylä kommentoi EU-elvytysrahaston laillisuutta: “Budjetin menojen rahoittaminen lainoilla jyrkästi kielletty” (video)

Immonen elpymispaketista: EU-oikeuspalvelu ei ole riippumaton laillisuusvalvoja, hallitus velvollinen ottamaan huomioon perustuslakivaliokunnan valtiosääntöiset huomautukset
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.