

LEHTIKUVA
”Nuuka nelikko” vastustaa EU-elvytysrahaston jättimäistä rahalahjaa etelän maille – miksi Suomi hairahtui pois tästä joukosta?
EU:n huippukokous on viikonloppuna. Saksa ja Ranska yrittävät vimmatusti saada hyväksyttyä kokouksessa 750 miljardin euron elvytysrahaston. Saksan liittokansleri Angela Merkel käytti Euroopan parlamentissa tiukan puheenvuoron sopimuksen kiireellisen hyväksymisen puolesta ja vetosi jäsenmaiden solidarisuuteen.
Liittokansleri Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat painostaneet ns. ”nuukaa nelikkoa”, joka on tiukasti vastustanut rahastoa ainakin nykymuodossaan. Nelikkoon kuuluvat Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska. Tiukimmin rahastoa on vastustanut Hollannin pääministeri Mark Rutte. Merkel on tavannut Rutten Berliinissä viime päivinä. Ruttea tapaavat myös eniten elvytysapua anelevat pääministerit Italian Giuseppe Conte, Espanjan Pedro Sanchez ja Portugalin António Costa.
Britannian eron jälkeen Hollanti on alkanut ajaa brittien kaltaista linjaa EU-asioissa ja erityisesti EU:n budjetin kasvattamisen vastustamisessa. Rutten kanssa tiukkaa linjaa on vetänyt hänen halllituksen valtiovarainministeri Wopk Hoekstra. Häntä on kritisoitu Italiassa voimakkaasti. Viime vuonna nämä kaksi jo onnistuivat kaatamaan Macronin ehdotuksen euroalueen omasta suuresta budjetista.
Mark Rutte on ollut nuukan nelikon epävirallinen johtaja. Ryhmään kuului aiemmin myös Suomi. Silloin ryhmää kutsuttiin uudeksi Hansaliitoksi. Suomen eroa ryhmästä on ihmetelty monella taholla.
Nuukaryhmä hyväksyy elvytysrahaston, mutta vain lainojen muodossa. Lisäksi tukea saavilta mailta vaadittaisiin näyttäviä taloudellisia reformeja muun muassa työmarkkinoille, verotukseen, eläkejärjestelmiin ja kilpailukykyyn. Komission ehdottamassa rahaston mallissa tuen saannin ehdollisuus olisi olematonta.
Ilman ehdollisuutta tukia saatetaan käyttää tehottomasti ja tuhlaillen. Avustukset johtaisivat tulonsiirtounionin syntymiseen, mitä Hollanti vastustaa jyrkästi. Jos tälle tielle lähdetään niin loppua ei ole näkyvissä.
Suomen hallituksen linjaa rahastoon voidaan pitää liian löysänä. Suomi olisi siinä merkittävä nettomaksaja jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Vaikka elvytysrahasto olisi kooltaan suurehko, se ei pelastaisi, Italiaa ja muita pahiten velkaantuneita maita. Ainoastaan laajat rakenneuudistukset voivat johtaa kestävään julkiseen talouteen ja velkaongelman ratkaisuun.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Nuuka nelikko Wopk Hoekstra Elpymisrahasto Hansaliitto Pedro Sánchez Giuseppe Conte Emmanuel Macron Mark Rutte Itävalta Angela Merkel Tanska Hollanti Ruotsi EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS varoitti hallitusta flirttailusta EU:n miljardipaketin kanssa: ”Opetelkaa sanomaan ei”

Halla-aho tyrmää komission esittämän 750 miljardin elvytysrahaston: ”Ei voi olla niin, että kourallinen EU-nettomaksajamaita elvyttää eteläisen Euroopan”

Tutkimus paljastaa: Suomalaiset eivät halua maksaa hallituksen ideologisista lempihankkeista – avointen rajojen maahanmuuttopolitiikan takana vain pieni vähemmistö

Tutkimus: Enemmistö suomalaisista ei ole valmis maksamaan uusia EU-menoja

EU-elvytysrahastosta jopa 2 000 euron lisälasku joka ainoalle työssäkäyvälle suomalaiselle – tutkimuksen mukaan kansalaiset olisivat valmiita maksamaan korkeintaan 50 euroa

Jani Mäkelä EU-tukipaketista: maksamisessa kymmenien vuosien työ, Suomi ei missään tapauksessa tule hyötymään

Koskenkylä: Elvytysrahaston laillisuus kyseenalainen – EU-oikeuspalvelun arvioinnit eivät ole lopullisia juridisia arvioita päätösten laillisuudesta

Heikki Koskenkylä kommentoi EU-elvytysrahaston laillisuutta: “Budjetin menojen rahoittaminen lainoilla jyrkästi kielletty” (video)

Immonen elpymispaketista: EU-oikeuspalvelu ei ole riippumaton laillisuusvalvoja, hallitus velvollinen ottamaan huomioon perustuslakivaliokunnan valtiosääntöiset huomautukset
Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat
Suomi ei nouse sillä, että leimaamme eri mieltä olevia ideologioiden kannattajaksi ja asemuotoisten tarinoiden levittäjiksi, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
















