

PS:n Jussi Halla-aho, SDP:n Ville Skinnari ja vasemmistoliiton Jussi Saramo SuomiAreenan puheenjohtajatentissä Allas sea poolilla Helsingissä 15.7.2020.
Hallituksen sekoilu työllisyystoimista päättämisen aikatauluista jatkuu edelleen – Halla-aho puhui vientiteollisuuden puolesta: ”..tätä siellä vihreällä laidalla ei aina tahdota ymmärtää”
MTV:n puheenjohtajatentissä hallituspuolueiden edustajat eivät osanneet kertoa mitään konkreettista työllisyystoimista aloittamisesta, vaikka hallitusohjelman mukaan konkreettisia päätöksiä pitäisi tehdä viimeistään budjettiriihessä. Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan koronakriisi tarjoaakin hallitukselle vain verukkeen lykätä hankalia päätöksiä hamaan tulevaisuuteen. – Luultavasti käy samoin, kuin hoitajamitoituksenkin kanssa, eli vaikeat asiat jätetään seuraavalle hallitukselle.
Eduskuntapuolueiden johtajat kohtasivat keskiviikkoiltana televisioidussa MTV:n puheenjohtajatentissä. Huomiota herättävästi pääministeri Sanna Marin (sdp.) tai puheenjohtaja Antti Rinnekään (sdp.) ei saapunut paikalle, vaan häntä tuurasi puoluetoveri ja ministerikollega Ville Skinnari (sdp.)
Skinnaria ja sisäministeri Maria Ohisaloa (vihr.) hiillostettiin erityisesti työllisyystoimien aloittamisesta, jota on odotettu jo vuosi.
Hallitusohjelman mukaan viimeistään syksyn budjettiriihessä pitäisi olla olemassa konkreettiset päätökset vähintään 30 000 uuden työpaikan luomiseksi. Viime aikoina on kuitenkin ollut epäselvyyksiä pitääkö hallitus tästä kiinni, sillä esimerkiksi pääministeri Marinin mukaan päätökset siirtyvätkin loppuvuoteen, joten hallituksen sisällä näyttäisi olevan erimielisyyksiä aikataulusta.
RKP vihjaa päätöksistä, Ohisalo piirtelee karttoja
Työllisyystoimilla on kiire, koska työttömyys kasvaa, ja Suomessa on yli 400 000 työtöntä työnhakijaa. Ministeri Skinnari kuitenkin hämmensi työllisyystoimista päättämisen aikataulua entisestään ja sanoi, ettei aio lähteä jankkaamaan yksittäisistä päivistä, koska talouden ”iso kuva” on hänen mukaansa tärkeintä.
Maria Ohisalo puhui vuolaasti tiekartan rakentamisesta, mutta ei osannut sanoa mitään työllisyystoimien aikataulusta. RKP:n Sandra Bergqvist toisaalta sanoi, että budjettiriihessä pitäisi saada päätöksiä työllisyystoimista.
Keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin mukaan erimielisyydet työllisyystoimien päättämisestä ratkeavat lukemalla hallitusohjelmaa.
Halla-aho: Työn syntymiselle luotava edellytykset
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan koronakriisin suurin vaara piilee siinä, että se tarjoaa hallitukselle verukkeen lykätä vaikeita päätöksiä hamaan tulevaisuuteen.
-Kaikki varmasti ymmärtävät, että mitä pidemmälle vaalikausi ehtii ja mitä lähemmäksi seuraavat vaalit, eli kuntavaalit tulevat niin sitä vaikeammaksi päätösten tekeminen muuttuu. Luultavasti käy samoin, kuin hoitajamitoituksenkin kanssa, eli vaikeat asiat jätetään seuraavalle hallitukselle.
Halla-ahon mukaan työllisyystoimiin liittyy kaksi keskeistä ongelmaa.
-Ensimmäinen ongelma on se, että oikeaa, tuottavaa työtä ei ole riittävästi, joten työn syntymiselle on nyt luotava edellytyksiä. Toinen ongelma on, että olemassa olevan työn vastaanottaminen ei ole tarpeeksi kannattavaa. Tätä ongelmaa voidaan lähestyä siten, että työttömyysturvasta tehdään kannustavampi.
-Koska meillä on myös vakava pula työn kysynnästä, niin tilannetta ei pidä enää pahentaa luomalla uutta työn tarjontaa vaikkapa halpatyövoiman maahantuonnilla.
Essayah Halla-ahon linjoilla
Sari Essayah (kd) muistutti edelleen, että työllisyystoimilla on kiire. Essayah totesi, että hallitusohjelman taloudellinen pohja on pudonnut pois.
– Luulen, että joulupukki tulee aikaisemmin kuin hallituksen työllisyystoimet, jotka lykkääntyvät koko ajan. Nyt tarvittaisiin hallitukselta ihan oikeasti otetta, jolla lähdetään uudistamaan työmarkkinoita. Koronakriisi on vain lisännyt tarvetta saada lisää työpaikkoja ja nostaa työn tuottavuutta,
Halla-aho myös muistutti, että Suomen talouden rakenteelliset ongelmat eivät johdu koronakriisistä.
-Ne ongelmat olivat olemassa jo aikaisemmin. Nyt on käynyt niin, että kaikki on vain lakaistu koronamaton alle. Suomi elää vientiteollisuudesta ja sen ympärille rakentuneista yrityksistä. Tässä tilanteessa onkin kysyttävä, miten voimme turvata oman vientiteollisuutemme, jos me pidämme kiinni vaikka siitä tavoitteesta, että meillä pitää olla maailman kunnianhimoisin ilmasto- ja ympäristöpolitiikka. Tätä siellä vihreällä laidalla ei aina tahdota ymmärtää.
Suomi Areena -keskustelun voit katsoa MTV3:n sivuilta >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ville Skinnari Katri Kulmuni Sandra Bergqvist Suomi-areena Maria Ohisalo Sari Essayah Sanna Marin Antti Rinne Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Wihonen: Suomeen saapuu kausityöntekijöitä myös pahimmilta korona-alueilta – miksi ongelmaan ei ole reagoitu?

Kokoomus ja demarit vaativat lisää ulkomaista halpatyövoimaa, vaikka työttömyys kasvaa Suomessa – perussuomalaiset eivät halua sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa veronmaksaja maksaa palkat

Halla-aho: Eläkeputken poisto on askartelemista toissijaisen ongelman kanssa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.