

LEHTIKUVA
Kokoomus ja demarit vaativat lisää ulkomaista halpatyövoimaa, vaikka työttömyys kasvaa Suomessa – perussuomalaiset eivät halua sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa veronmaksaja maksaa palkat
Kokoomuspomo Petteri Orpo esitti tänään Keskuskauppakamarin kuntavaalitentissä tunteellisen ylistyspuheenvuoron ulkomaalaisen työvoiman puolesta ja antoi ymmärtää ulkomaalaisten jopa olevan ahkerampia työntekijöitä kuin suomalaiset. Satojentuhansien työtä vailla olevien suomalaisten korviin Orpon puheet kuulostivat tylyiltä ja välinpitämättömiltä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho yritti turhaan osoittaa, miksi halpatyövoiman haaliminen maahan ei ole järkevää.
Tentissä puoluejohtajilta kuultiin hyvin erilaisia näkemyksiä ulkomaalaisten työntekijöiden tarpeesta Suomen työmarkkinoille sekä siitä, pitäisikö ja miten ulkomaalaisia houkutella Suomeen töihin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että tyypillisesti elinkeinoelämä esittää vaatimuksia ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan purkamisesta. Halla-aho huomautti, että tosiasiassa saatavuusharkinta koskettaa vähän koulutettua tai jopa kouluttamatonta halpatyövoimaa.
– Sellaiset maahanmuuttajat eivät yleensä tule toimeen omalla työllään, vaan tarvitsevat lisäksi tulonsiirtoja, jotka rahoitetaan veroilla. Tämä sitten pakottaa korottamaan veroja, Halla-aho sanoi.
Halla-ahon lisäksi tenttiin osallistuivat Annika Saarikko (kesk), Petteri Orpo (kok) sekä pääministeri Sanna Marinia tentissä tuurannut Ville Skinnari (sd).
Saarikko: Ulkomailta voimavaraa ja osaamispääomaa
Halla-aho sanoi, että jos Suomi haluaa houkutella Suomeen ulkomaalaisia osaajia, niin he arvostavat samoja asioita kuin suomalaisetkin osaajat.
– Osaajat arvostavat turvallista ja viihtyisää asuinympäristöä ja kohtuullista verotusta. Sen sijaan huono maahanmuutto, jota lähes kaikki Suomen puolueet haluavat lisätä kuitenkin vähentää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien silmissä, Halla-aho sanoi.
Saarikon mukaan ulkomaalaisten osaajien houkutteleminen Suomeen on välttämätöntä.
– Koko Suomeen tarvitaan voimavaraksi ulkomaalaisia tutkijoita ja opiskelijoita vahvistamaan Suomen osaamispääomaa. Tässä hallitus ei ole vielä tehnyt tarpeeksi, esimerkiksi lupaprosesseja pitää nopeuttaa, ja sen eteen hallitus tekee töitä, Saarikko sanoi.
Orpo ylisti ulkomaalaisten työntekijöiden parhautta
Työ ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuussa kaikkiaan 657 900 työnhakijaa, mikä on 142 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samaan aikaan uusia avoimia työpaikkoja oli 12 000 vähemmän kuin edellisvuonna.
Petteri Orpo ei tarjonnut toivonnäkymiä suomalaisille työttömille eikä esittänyt mitään keinoja siihen, miten suomalaisille työttömille löytyisi töitä. Sen sijaan kokoomuspomo lausui painokkaasti, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa ja kansainvälistä rekrytointia.
Orpo väitti myös äskettäin puhuneensa asiasta erään yrittäjän kanssa. Orpon kertomus saattoi suomalaiselle työttömälle kuulostaa tylyltä, jopa välinpitämättömältä.
– Hän (yrittäjä) ei saanut remonttimiehiä Suomen työmarkkinoilta, mutta löysi sitten ulkolaiset osaajat ja on heihin erittäin tyytyväinen. Sama tilanne on monilla aloilla, Orpo väitti.
Kokoomus vapauttaisi työvoiman saatavuusharkintaa
Orpon intoilu nimenomaan ulkomaalaisen työvoiman puolesta ei loppunut tähän. Orpo antoi ymmärtää, että ulkomaalaiset tekisivät jopa ahkerammin töitä kuin suomalaiset.
– Työn perässä Suomeen tulleiden keskuudessa työllisyysaste on korkeampi kuin kantaväestöllä.
– Ei pidä paikkaansa, Halla-aho heitti väliin.
– Kyllä pitää, Orpo väitti.
Halla-aho totesi, että Orpon puheet ulkomaalaisten työllisyysasteesta perustuvat kyselytutkimukseen.
– Tiedämme kuitenkin, että saatavuusharkinnan kautta Suomeen tulleiden ihmisten työllisyysaste laskee muutaman maassa vietetyn vuoden jälkeen alle väestön keskiarvon. Eli suuri osa jopa työperäisestä maahanmuutosta on julkisen talouden kannalta vahingollista, Halla-aho opetti.
Orpo väitti, että hänen tietonsa perustuisivat tilastoon.
– Meidän pitää ehdottomasti saada edistettyä työperäistä maahanmuuttoa ja purkaa byrokratiaa. Tarveharkintaa pitää merkittävästi vapauttaa, Orpo linjasi näkemyksiään.
Skinnari höpisi innovaatiokoneesta ja Hollywood-tähdistä
Skinnarilta kysyttiin SDP:n suhtautumisesta ulkomaalaiseen halpatyövoimaan. Huomautettakoon erikseen, että kysymys ei siis koskenut korkeasti koulutettuja erityisosaajia.
Skinnari alkoi silti puhua ”osaavan työvoiman” tarpeesta, vaikka häneltä kysyttiin suhtautumisesta halpatyövoimaan, jota Suomessa muutenkin jo on.
– SDP haluaa että Suomi on kilpailukykyinen maa, ja tarvitsemme osaavaa työvoimaa, jotta suomalainen innovaatiokone on jatkossakin maailman huippua, Skinnari lausui lähes runollisesti.
Seuravaksi Skinnari alkoi höpötellä startup-yrittäjistä ja sijoittajista, joita hän haluaisi Suomeen. Kouluttamattomasta halpatyövoimasta harvemmin saadaan kumpiakaan.
Halla-aho ojensi edustajakollegoitaan siitä, että maahanmuuton realiteetteja ei selvästikään ymmärretä.
– Suomi joutuu kilpailemaan kansainvälisistä osaajista paljon houkuttelevampien kohteiden kanssa. Huono maahanmuutto sitten tekee Suomesta vähemmän houkuttelevan kansainvälisille osaajille, koska se pakottaa ylläpitämään korkeaa veroastetta, minkä lisäksi se johtaa sosiaalisiin ongelmiin, jotka heikentävät Suomen mainetta turvallisena ja viihtyisänä maana.
Skinnarin lapsellinen vastakommentti Halla-aholle osoitti, että Skinnari joko ei ollut kuunnellut Halla-ahoa tai sitten ei ymmärtänyt mitään.
– Etkö halua Suomeen uutta työtä ja uusia investointeja? Meillä käy Hollywood-tähtiä ja tuottajia sekä Facebook-osaajia, Skinnari heitti.
Ymmärtämiseen ei vaadita korkeaa matematiikkaa
Saarikko yritti haastaa Halla-ahoa ja nosti esille kausityövoiman tarpeen erityisesti maaseudulla.
– Maaseutua pidetään osittain pystyssä ulkomaisella työvoimalla, muuten ei pärjättäisi. Mitä sinä oikein ajattelet työperäisestä maahanmuutosta? Saarikko kysyi.
Halla-aho vastasi, että kovin monimutkaista matematiikkaa ei vaadita sen ymmärtämiseen, että jos Suomeen tulevan työntekijäryhmän työllisyysaste on matalampi kuin Suomessa jo olevan väestön työllisyysaste, niin sellainen maahanmuutto ei paranna huoltosuhdetta vaan heikentää sitä.
– Perussuomalaiset vastustaa sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa käytännössä veronmaksaja maksaa palkat, Halla-aho sanoi.
– Ei kukaan sellaista kannata, Orpo heitti väliin
– Itse asiassa kyllä kannatatte, koska näin on asianlaita monien halpatöitä tekevien, niin sanottujen ”huippuosaajien” kohdalla, Halla-aho heitti takaisin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ulkomaalaiset osaajat kuntavaalitentti veronkorotukset Ville Skinnari Keskuskauppakamari Työllisyysaste veronmaksajat työttömät suomalaiset tulonsiirrot haittamaahanmuutto halpatyövoima Annika Saarikko Sanna Marin Petteri Orpo perussuomalaiset Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tavio: Vain harvat maahanmuuttajat maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja ja käyttävät palveluja

Hallituksen sekoilu työllisyystoimista päättämisen aikatauluista jatkuu edelleen – Halla-aho puhui vientiteollisuuden puolesta: ”..tätä siellä vihreällä laidalla ei aina tahdota ymmärtää”

Perussuomalaiset tähtää suurimmaksi kuntapuolueeksi: ”Meidän ei tarvitse tehdä temppuja ja miettiä joka aamu, että mitäköhän mieltä tänään kannattaisi olla”

Työllistämisen kuntakokeilu turha ja raskas himmeli

Kokoomus hamuaa ohituskaistaa ulkomaisen työvoiman palkkaamiseen – Huhtasaari: Valtion tehtävä ei ole omalla kustannuksellaan järjestää tietyille yrityksille halpatyövoimaa

Tommi on turhaan etsinyt töitä jo kuusi vuotta: ”Suomessa ei ole mitään työvoimapulaa, vaan meillä on pulaa oikeista työpaikoista, joihin pitäisi työllistää suomalaisia”

Työllistymistä kuplamuovia poksuttelemalla – Purra: Hyötyä ainoastaan voittoa tekevälle firmalle

Ranne: Hallitus kehuu työllistämistoimiaan tuhottuaan ensin työpaikat

Junnila: Eläkeputken poistaminen tarkoittaa kasvavaa työttömyyttä
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää