Hallitus päätti aiemmin 175 nuorten turvapaikanhakijan tuomisesta Suomeen Välimeren pakolaisleireiltä. Mikä on tämän päätöksen hinta? Vastauksen antaa Suomen Perustan tänään julkaisema raportti.

Kyse ei ole pelkistä vastaanoton aiheuttamista kustannuksista, ole yhden vuoden kuluista, vaan vuosikymmenten saatossa suomalaiselle veronmaksajalle kertyvistä menoista. Summasta tulee vuosien saatossa suuri, sillä noin 30 vuoden aikana kertyneiden tilastotietojen perusteella tiedetään, että humanitaarisiksi kutsuttujen maahanmuuttajien pärjääminen on todella heikkoa myös pitkän ajan jälkeen. Ja sama heikko pärjääminen koskee myös heidän Suomessa syntyneitä lapsiaan.

175 turvapaikanhakijan vastaanottamisen kustannukset:

Noin -151 miljoonaa euroa, mikäli tulevia perheenyhdistämisiä ei oteta huomioon.

Noin -211 miljoonaa euroa, mikäli puolet 175 turvapaikanhakijasta yhdistää yhden perheenjäsenen Suomeen.

Noin -271 miljoonaa euroa, mikäli kaikki 175 turvapaikanhakijaa yhdistävät yhden perheenjäsenen Suomeen.

Luvut ovat keskiennusteita. Ne perustuvat ajatuspajan aiemmin tekemään laajaan maahanmuuton kustannuksia kartoittaneeseen tutkimukseen, joka perustuu puolestaan viranomaisilta (Tilastokeskus, THL) saatuihin pitkän aikavälin tilastotietoihin maahanmuuttajien työllisyydestä, palkoista, saaduista tuista, maksetuista veroista ja käytetyistä julkisista palveluista.

Samalla rahalla voisi ylläpitää kokonaista pakolaisleiriä

Suomen Perustan huomauttaa, että nyt Suomeen tuotavien 175 turvapaikanhakijan arvioidulla nettokustannuksella (150 miljoonaa euroa) voitaisiin ylläpitää noin vuoden ajan kokonaista pakolaisleiriä, jossa on kymmeniä tuhansia asukkaita.

– Pakolaisleirit kamppailevat riittämättömän rahoituksen kanssa samaan aikaan, kun länsimaat käyttävät suuria summia humanitaarisen maahanmuuton kuluihin.
Siirtyminen humanitaarisesta maahanmuutosta pakolaisleireillä tapahtuvaan auttamiseen ehkäisisi maahanmuuton aiheuttamia talouteen, turvallisuuteen ja yhteiskunnan vakauteen liittyviä ongelmia sekä tekisi auttamisesta tehokasta ja tasapuolista.

– Humanitaarisessa maahanmuutossa sekoittuvat elintasosiirtolaisuus ja pakolaisuus. Pakolaisleireillä tapahtuva auttaminen takaisi sen, että autettavat ovat oikeasti avun tarpeessa olevia henkilöitä. Kansainvälisellä yhteistyöllä suurimmista pakolaisleireistä voitaisiin rakentaa oikeita kaupunkeja, joissa ihmisten olisi hyvä elää, kouluttautua ja tehdä työtä.

Lue raportti kokonaisuudessaan täältä >

SUOMEN UUTISET