Perussuomalaiset: Palkansaajien verotusta on laskettava, palkkojen sivukuluja leikattava ja asumisen sekä liikkumisen hintaa on saatava alas

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho läksyttää Sanna Marinin (sd) johtamaa hallitusta hälläväliä-suhtautumisesta julkisen talouden kestävyyteen sekä siitä, että hallitus on jo yli vuoden ajan käyttänyt koronaa tekosyynä taloutta ja työllisyyttä vahvistavien uudistusten tekemättä jättämiseen.

Jussi Halla-aho muistuttaa, että suomalaiseen työhön, yrittämiseen ja hyvinvointiin kohdistuvat vakavat uhat eivät johdu koronasta.

– Epidemia on toki kärjistänyt talouteen kohdistuvia uhkia, mutta samalla korona on tarjonnut punavihreälle hallitukselle verukkeen olla tekemättä mitään niille ongelmille, jotka olivat olemassa jo ennen koronaa ja jotka tulevat vastaan entistä pahempana koronan jälkeen, Halla-aho sanoi maanantaina tuumaustunnilla.

Perussuomalaisten puheenjohtaja kritisoi hallitusta myös siitä, että se pyrkii ratkaisemaan lähes jokaisen eteen tulevan ongelman velkarahalla.

– Säästöjä ei edes yritetä hakea. Vastuullisen julkisen talouden perään kyselijöitä syytetään veneen keikuttamisesta ja kansallisen yhtenäisyyden nakertamisesta, Halla-aho ihmettelee.

Hallitus suhtautui aluksi koronaan välinpitämättömästi

Halla-aho muistuttaa, että vielä reilu vuosi sitten Marinin hallitus suhtautui aluksi koronaan jopa välinpitämättömästi.

– Vuosi sitten pääministeri Sanna Marin piti epätodennäköisenä, että koronaepidemia edes koskettaisi Suomea. Hän vertasi koronaa kausi-influenssaan ja totesi, että jätetään spektaakkelit muille. Tuolloin ei ryhdytty pikaisiin toimiin ulkorajojen sulkemiseksi, vaan taudin ensimmäisen, toisen ja kolmannen aallon annettiin esteettä tulla Suomeen. Suomalaiset yrittäjät, työntekijät ja koululaiset ovat maksaneet rahallisen ja inhimillisen hinnan tästä epäonnistumisesta.

– Sen jälkeen spektaakkeleita onkin riittänyt, ja moni ihmettelee, liittyvätkö ne pääministerin imagonkohotukseen vai taudintorjuntaan. Kuntavaalit saatiin peruutettua säikäyttämällä puoluesihteerit 11 000 päivittäisellä tartunnalla huhtikuun puolivälissä. Todellisuus on noin 3 prosenttia tästä arviosta. Ennen pääsiäistä Marin piti välttämättömänä ulkonaliikkumiskieltoa, jolla erikoisliikkeet olisi pantu nurin. Esitys kaatui perustuslakivaliokunnassa, koska se oli kelvottomasti valmisteltu, ja sen jälkeen hallitus lähtikin pääsiäisenviettoon, eikä asiaan ole sen koommin palattu. Hyvä niin, Halla-aho sanoo.

Politiikalla voidaan vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn

Metsäyhtiö Stora Enso ilmoitti viime viikolla Kemin Veitsiluodon tehtaan sulkemisesta, jonka seurauksena suorat työpaikkamenetykset ovat 600-700 henkeä ja epäsuorat siihen päälle.

– Hallitus ottaa mielellään itselleen ansion uusista investoinneista, mutta kun tehtaita pannaan kiinni, syy on aina jossakin muualla. On aivan totta, että paperin kysyntä maailmalla vähenee sekä pitkällä aikajänteellä digitalisaation seurauksena että pandemian vuoksi erityisesti, eikä tämä asia ole hallituksen käsissä. Sen sijaan politiikalla voidaan vaikuttaa siihen, miten kilpailukykyinen toimintaympäristö Suomi on yhä armottomammilla markkinoilla, Halla-aho sanoo.

Hän huomauttaa, että paperia tehdään silti jatkossakin. Kyse on vain siitä, missä sitä tehdään.

– Kilpailukyky ei riipu yhdestä tekijästä vaan se on monien osatekijöiden summa. Näistä tekijöistä keskeisiä ovat energia- ja logistiikkakustannukset, raaka-aineen hinta ja työvoimakustannukset.

Sekä Suomi kokonaisuutena että etenkin maakunta-Suomi elävät teollisuudesta ja teollisuuden ympärille rakentuvasta toimeliaisuudesta. Halla-aho korostaa, että tässä tilanteessa Suomella ei ole varaa maailman kunnianhimoisimpaan ilmastopolitiikkaan.

– EU pyrkii hiilineutraaliuteen vuonna 2050, Suomi 15 vuotta aikaisemmin, vaikka Suomen osuus päästöjen lähteenä on absoluuttisesti mitätön ja vaikka maamme energiantuotanto on jo nyt paljon vähäpäästöisempää kuin useimmissa muissa EU-maissa.

Vastuuttomat turvelinjaukset tuhoavat työpaikkoja

Halla-aho tarjoaa vihervasemmiston ideologisten hankkeiden tilalle perussuomalaista linjaa, joka vahvistaa kotimaan taloutta ja samalla nostaa työllisyyttä: palkansaajien verotusta on laskettava, palkkojen sivukuluja on leikattava ja asumisen ja liikkumisen hintaa on saatava alas.

– Vain tällä tavalla yritysten palkkakulut saadaan pidettyä kurissa ilman, että palkansaajien reaaliansiot vähenevät. Paljon huonompi vaihtoehto kilpailukyvyn parantamiseksi on se, mitä EK, kepu, vihreät, RKP ja kokoomus vaativat, eli halvempien työntekijöiden rahtaaminen kehitysmaista.

– Hallituksen on myös luovuttava täysin vastuuttomista turvelinjauksistaan, jotka tuhoavat suomalaisia työpaikkoja ja vahingoittavat huoltovarmuutta ja joiden ilmastovaikutuksetkin ovat kokonaisuutena arvioiden negatiivisia, kun kotimaista turvetta joudutaan korvaamaan tuontipolttoaineilla. Turpeen alasajo on vihreää identiteettipolitiikkaa pahimmillaan. Ikävä kyllä vihreät on se hallituspuolue, joka heiluttaa tässä asiassa tahtipuikkoa, Halla-aho sanoo.