Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho puhui eilen Ylen kuntavaalitentissä erityisesti kuntiin kasautuvista taloudellisista paineista tilanteessa, jossa kuntien vastuulle on kertynyt entistä enemmän lakisääteisiä tehtäviä. Halla-ahon mukaan kuntiin tarvitaan nyt elinvoimaa, joka edellyttää erityisesti sellaista ilmasto- ja verotuspolitiikkaa, jotta yritysten kannattaa investoida.

Jussi Halla-aho muistutti aluksi, että vaikka kunnilla on Suomessa itsehallinto, jota valtuustot toteuttavat, kuntien todellinen liikkumatila jää kapeaksi.

– Kuntien perustehtävä on järjestää kuntalaisille palveluja kuten sote-palvelut ja koulut, ja kerätä jostain rahaa palvelujen järjestämiseen. Kuitenkin eduskunnassa tehdään päätökset siitä, mitä palveluja kunnat tarjoavat. Eduskunta myös tekee päätöksiä, jotka vaikuttavat kunnilla käytettävissä olevaan rahaan.

– Kunnat elävät ylhäältä määrättyjen velvoitteiden ja yhä synkempien taloudellisten realiteettien puristuksessa. Kuntapäättäjät eivät riko vaalilupauksia ilkeyttään, vaan taloustilanteen vuoksi, eli ei ole rahaa, Halla-aho sanoi.

Hallitus pumpannut kuntiin velkarahaa

Hän muistutti, että useimmat Suomen kunnat olivat taloudellisesti kuralla jo ennen koronaa.

– Suomi elää yli varojensa. Korona-aikana hallitus on pumpannut kuntiin miljardi euroa ylimääräistä tukea, jolla tilanne saadaan näyttämään paremmalta. Tämä on kuitenkin velkarahaa, jonka te joudutte maksamaan takaisin korkojen kanssa, Halla-aho muistutti äänestäjiä.

– Hallitus myös jakaa kuntiin EU-elpymispaketin miljoonia. Te maksatte nämäkin rahat kolminkertaisina takaisin nousevien verojen muodossa, eli teitä lahjotaan teidän omilla rahoillanne.

Suomi, kansalaiset ja kuntalaiset tulevat ensin

Samaan aikaan, kun kunnat tuskailevat taloudellisissa vaikeuksissa, hallitus maksaa vuodessa yli miljardi euroa kehitysapua ja tukee maahanmuuttopolitiikkaa, jonka seurauksena yli kolmannes toimeentulo- ja asumistukiasiakkaista on ulkomaalaisia.

– Hallitus panee teidät maksamaan italialaisten ja espanjalaisten lyhennettyä työviikkoa sekä veronalennuksia. Tämä politiikka voi muuttua vain, jos kansalaiset ja kuntalaiset tuomitsevat sen vaalissa.

– Perussuomalaisille Suomi, kansalaiset ja kuntalaiset tulevat ensin. Tämä on meidän arvopohjamme, Halla-aho sanoi.

Kuntien tilanteet ovat erilaisia eri puolilla Suomea. Halla-aho korosti, että perussuomalaisilla on silti muutama lähtökohta, jotka määrittävät kaikkea politiikkaa niin valtuustoissa kuin eduskunnassa.

– Tärkein on se, että kunnat kuuluvat kuntalaisille. Kunnat eivät ole maailmanparannuskoneistoja tai kuntapäättäjien hiekkalaatikoita, joissa leikitään veronmaksajien rahoilla. Jos rahat eivät riitä kaikkeen, on asiat pantava tärkeysjärjestykseen. Turhia ja toissijaisia menoja on pystyttävä karsimaan.

– Kunnat eivät tarvitse monikulttuurisuuskoordinaattoreita, eivätkä sukupuolineutraaleja liikennemerkkejä. Kunnissa ei myöskään tarvita ilmastohätätilajulistuksia tai konsulteilta tilattuja visioita ja iskulauseita, koska nämä eivät lisää kuntien elinvoimaa.

Kuntavaaleissa otettava kantaa myös valtakunnanpolitiikkaan

Kuntien elinvoimaa lisäävät työpaikat ja kunnolliset peruspalvelut.

– Kuntien omat verotulot riippuvat siitä, syntyykö kuntaan yrityksiä, investointeja ja työpaikkoja. Se taas riippuu siitä, millaista politiikkaa eduskunnassa ja hallituksessa tehdään. Jos Suomen kilpailukyky rapautetaan esimerkiksi kiilusilmäisellä ilmastopolitiikalla, niin tehtaat pannaan kiinni. Työpaikat katoavat ja kuntien verotulot niiden mukana.

– Näistä syistä kuntapolitiikkaa ja valtakunnanpolitiikkaa ei voi erottaa toisistaan. Kuntavaleissa saa ja pitääkin ottaa kantaa myös valtakunnanpolitiikkaan, Halla-aho sanoi.

Perussuomalaisten mukaan koko Suomi on pidettävä asumiskelpoisena.

– Ympäri maata on säilytettävä perusinfrastruktuuri, liikenneyhteydet ja tärkeät peruspalvelut, että täällä on realistinen mahdollisuus asua muuallakin kuin kaupungeissa.

Verojen kirstäminen on noidankehä

Halla-aho toteaa, että vanhusten kotihoitoon pitäisi säätää hoitajamitoitus, mutta ennen kaikkea pitäisi varmistaa kotihoidon henkilöstön riittävyys.

– Perussuomalaiset suhtautuu kriittisesti siihen, että ongelmia ratkaistaan kirjaamalla erilaisia mitoituksia joita ei resurssien puutteen vuoksi pystytä toteuttamaan, ja kun sitten mitoituksia pyritään nimellisesti toteuttamaan, resursseja joudutaan ottamaan jostain muualta, missä niitä tarvittaisiin yhtä kipeästi.

– Perussuomalaisten viesti on se, että mitoitukset eivät yksin riitä. Meidän pitää saada lisää ihmisiä tekemään sitä työtä, eikä se onnistu, jos kunta ei saa lisätuloja, joko veroina tai valtion tulonsiirtoina.

Halla-aho korostaa, että hän ei lähtökohtaisesti tarkoita veronkorotuksia, vaan sitä, että on ensisijassa tehtävä sellaista politiikkaa, jonka tuloksena kuntaan syntyy uutta yritystoimintaa, toimeliaisuutta ja työpaikkoja.

– Verotuksen kiristäminen on noidankehä, koska se aina tukahduttaa taloudellista toimeliaisuutta. Kun veroprosentti on sata, niin silloin verotulot ovat nolla.

Perussuomalaiset ei kuitenkaan ideologisista syistä sulje veronkorotuksia pois.

– Voi olla tilanteita, joissa kuntaveroa pitää nostaa. Me vain tiedostamme korkean veroasteen kielteiset vaikutukset työllisyydelle ja yritystoiminnalle. Varsinainen ongelma on kuitenkin tulojen ja menojen epäsuhta. Jossain vaiheessa aina tulee vastaan katto, jonka yli ei voi verotuksessa mennä, Halla-aho sanoi.

Erityisluokat takaisin kouluihin

Halla-aho totesi, että kouluihin pitäisi palauttaa takaisin erityisluokat. Hänen mielestään nykyjärjestelmä, inkluusio, ei ole onnistunut ja toimiva ratkaisu. Inkluusiossa erityistukea tarvitsevat lapset ovat samassa luokassa kuin muut.

– Tämä on johtanut suuriin ongelmiin. He (erityistukea tarvitsevat) eivät saa siinä tilanteessa tarvitsemaansa erityistukea, ja toisaalta siinä häiriintyy kaikkien muiden koulunkäynti. Tämä on epäonnistunut kokeilu.

Perussuomalaiset katsoo, että kouluissa korostetaan nykyään liikaa pienten lasten itsenäistä roolia oppimisessa ja vastuuta omasta opiskelusta.

– Me kaipaisimme enemmän perinteistä oppimista, jossa tehtävänanto on selkeä, ja jossa viime kädessä vastuu oppimistilanteessa on opettajalla. Tällä hetkellä näin ei selvästikään ole, se näkyy jo varsinkin erossa tyttöjen ja poikien oppimistulosten välillä.

Suomi on suomalaisten edunvalvontakoneisto

Perussuomalaiset esittävät veronalennuksia keinona talouden ja työllisyyden vahvistamiseksi. Perussuomalaisten mukaan samalla ylimääräisiä julkisia menoja tulisi leikata. Ylen juontajan mukaan nämä olisivat oikeistolaisia linjauksia. Halla-aho kuitenkin totesi, että perussuomalaiset eivät sijoitu oikeisto-vasemmistoakselille, kuten muut puolueet.

– Tänä päivänä vastakkainasettelut ovat erilaisia. Jos ajatellaan perinteisiä oikeisto- ja vasemmistopuolueita, niin molemmilla on suuria vaikeuksia priorisoida rahankäyttöä, mikä on nähty eduskuntakeskusteluissakin. Esimerkiksi kokoomukselle sopii hyvin se, että vuosittain käytetään 1 200 miljoonaa euroa kehitysapuun. Kokoomus ei halua leikata maahanmuutosta, eikä kokoomus halua priorisoida menoja. Tämä selvästi erottaa meidät perinteisestä kokoomuksesta.

Perussuomalaiset näkee, että Suomi on ennen kaikkea suomalaisten edunvalvontakoneisto. Samalla on kiinnitettävä erityistä huomiota suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen.

– Suomi ei ole eikä pidäkään olla maailmanparannuskoneisto. Ennen kaikkea ei pidä harjoittaa maailmanparannusta velkarahalla. Tämä pätee niin valtion tasolla kuin kunnissa. Joillakin kunnilla tosin on jonkin verran poliittista liikkumavaraa päättää rahankäytöstä.

Halpatyövoima maksaa sosiaalimenoina

Työn perässä Suomeen muuttaville perussuomalaiset esittää asetettavaksi minimitulorajan, noin 3 000 euroa, joka on myös suomalaisten mediaanitulo. Halla-aho huomauttaa, että tällä hetkellä Suomeen saapuu työn perässä väkeä lähinnä saatavuusharkinnan kautta, eli tulijat ovat enimmäkseen heikosti koulutettuja ja suuntautuvat matalapalkka-aloille.

– Tällainen maahanmuutto ei kuitenkaan paranna Suomen julkista taloutta vaan heikentää. Se johtuu siitä, että tulijat eivät tule toimeen palkallaan, eli he nettona ottavat vastaan enemmän sosiaaliturvaa ja julkisesti rahoitettuja palveluja kuin maksavat veroja yhteiseen kassaan. Poliitikkojen tehtävä onkin pohtia maahanmuuton kokonaisvaikutusta, veronmaksajan etua ja julkista taloutta.

Halla-aho tietää, että eräät tahot toki hyötyvät heikosti koulutettujen henkilöiden maahanmuutosta.

– Yrittäjän kannalta on vain positiivista saada edullista työvoimaa Afrikasta tai Lähi-idästä. Esimerkiksi rakennusala on jo tällä hetkellä ulkomaisen työvoiman varassa, joten usein työnantajan ei enää kannata palkata suomalaista alalle valmistunutta ammattilaista, koska hän saa halvemmalla kokeneen työntekijän vaikka Uzbekistanista.

Halla-aho myös huomauttaa, että Suomessa on, laskentatavasta riippuen, puoli miljoonaa ihmistä vailla työtä. Samaan aikaan eräillä aloilla, kuten hoitoalalla on kuulemma työvoimapula.

– Joku ongelma tässä on, jos Suomessa avoinna olevin työpaikkoihin ei löydy tekijöitä suomalaisten työttömien joukosta eikä edes puolen miljardin asukkaan EU/ETA-alueelta.

– Dynamiikka on se, että EU-alueen ulkopuolelta tulevan ihmisen kannattaa ottaa vastaan työpaikka millä tahansa palkalla ja työehdoilla, koska hän ensisijaisesti haluaa oleskeluluvan, joka tulee työluvan mukana. Ruotsi on varoittava esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun liberalisoidaan ja käytännössä yksityistetään maahanmuuttopolitiikka, Halla-aho sanoi.

SUOMEN UUTISET