Helsingin pormestariksi pyrkivät sdp:n Nasima Razmyar ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho olivat tällä viikolla puheenaihe.fi -podcastin keskusteluvieraina kertomassa omista ja puolueidensa vaaliteemoista. Halla-ahon mukaan Helsingin suurimmat ongelmat liittyvät erityisesti hallitsemattomaan kasvuun, heikkolaatuiseen maahanmuuttoon ja asumisen hintaan. Halla-aho katsoo, että Helsingin pitäisikin asuntotarjonnassaan suosia voimakkaasti sellaisia ihmisiä, joilla on työpaikka.

Halla-aho nosti keskustelussa esille keskeiset kehittämisen kohteet Helsingin kaupunkipolitiikassa. Halla-aho totesi, että vaikka Helsingin taloudellinen tilanne onkin kohtuullisen hyvä, epäkohtia voidaan aina osoittaa.

-Koen itse, että poliitikon ei pidä maalailla visioita vaan tunnistaa ongelmia ja pohtia niihin ratkaisuja. Helsingin suurimmat ongelmat liittyvät mielestäni hallitsemattomaan kasvuun, heikkolaatuiseen maahanmuuttoon ja asumisen hintaan.

Helsinki tunnetaan matalasta kunnallisveroasteesta. Halla-ahon mukaan käsitys matalasta verotuksesta on kuitenkin osittain silmänlumetta, koska helsinkiläinen maksaa asumisestaan jopa tuplasti enemmän kuin vaikka tamperelainen. Halla-ahon ykkösprioriteetti Helsingissä onkin löytää keinoja asumisen hinnan nousun hillitsemiseksi.

-Se, minkä Helsingissä vuokralla asuva voittaa matalassa kunnallisverossa, sen hän häviää asumisen hinnassa.

Halla-aho ei kuitenkaan innostu Malmin lentokentän asuntorakentamishankkeesta.

-Sinne olisi tulossa suolle rakennettua asuntotuotantoa, siis erittäin epäedulliseen ympäristöön. Nähdäkseni ei mitenkään välttämätöntä asuntojen rakentamisen kannalta.

Autoilua tarkasteltava paikallisena kysymyksenä

Helsingin kaupunki julisti syksyllä ilmastohätätilan. Halla-ahon mukaan tempaus on tyypillistä vihervasemmistolaista poseerausta, josta on syytä irrottautua.

-Sen sijaan meidän on syytä julistaa Helsinkiin asumisen hintahätätila ja maahanmuuttohätätila, koska nämä ovat niitä todellisia ongelmia, jotka vaikuttavat tavallisten ihmisten turvallisuuteen sekä asuinalueiden ja koulujen eriytymiseen ja gettoutumiseen ja samalla kunnan talouteen.

(Juttu jatkuu videon jälkeen)

Nasima Razmyar (sdp.) ja Jussi Halla-aho (ps.) puheenaihe.fi -podcastin keskusteluvieraina. Youtube, 1h 7 min.

Perussuomalaiset ei halua kiusata yksityisautoilijoita ruuhkamaksuilla. Halla-aho kuitenkin huomauttaa, että autoilua on tarkasteltava paikallisena kysymyksenä. Halla-aho tunnetusti itse liikkuu Helsingissä lähinnä polkupyörällä tai kävellen.

-Helsingissä kaikkien, myös autoilijoiden etu on, että mahdollisimman monia saadaan kannustettua kevyen liikenteen ja julkisen liikenteen käyttöön.

Razmyar nosti Helsingin kehittämiskohteista esille ikääntyneiden palvelut, ja totesi, että kotihoidon ja omaishoidon osalta on paljon kehitettävää. Razmyar mainitsi myös nuorten hyvinvoinnin ja jaksamisen Halla-ahon tapaan myös Razmyar katsoo, että asumisen hinta on ongelma Helsingissä.

-Tavoitteena pitää olla, että ainakaan asumisen hinta ei tästä nouse, Razmyar sanoi.

Pieni- ja keskituloinen palkansaaja jää väliinputoajaksi

Halla-ahon mielestä Helsingin pitäisi asuntotarjonnassaan suosia voimakkaasti niitä ihmisiä, joilla on työpaikka.

-Nyt meillä on käynnissä maailman metropoleista tuttu kehitys, eli Helsingissä voivat asua erittäin hyvätuloiset, joille asumisen hinnalla ei ole merkitystä. Toisaalta Helsingissä voivat asua myös ne, joilla ei ole tuloja ollenkaan, eikä heillekään asumisen hinnalla ole merkitystä, koska Kela maksaa heidän asumisensa. Väliinputoajana on pieni- tai keskituloinen työssäkäyvä ihminen joka ei ole tukien piirissä ja jolle ei jää paljoa käteen tuloistaan, koska asuminen vie kaiken. Tämä kehitys pitäisi onnistua katkaisemaan.

Halla-ahon ja Razmyarin näkemykset erosivat siitä, miten Helsingin asuntopolitiikkaa tulisi kehittää. Razmyarin mielestä Helsingissä tulee olla sekoittava asuntopolitiikka, eli on oltava runsaasti sekä vuokra-asuntoja että omistusasuntoja. Razmyarin mielestä asumisen hintaan voidaan vaikuttaa rakentamalla lisää asuntoja.

-Onneksi Helsingissä ollaan pystytty rakentamaan uusia koteja ja asuinalueita. Tämä hyvä tahti kannattaa pitää yllä. Sillä tavalla segregaatiokehitys voidaan ehkäistä ja hillitään asumisen hintaa, Razmyar sanoi.

Halla-aho totesi, että ensinnäkin Helsingin tulisi luopua jatkuvan kasvun strategiastaan.

-Kasvaminen ei ole itseisarvo. Jos maahanmuutto jätetään pois laskuista, Helsingin kasvaminen tapahtuu aina muun maan kustannuksella. Paitsi että koko maan pitäminen asuinkelpoisena on perussuomalaisten valtakunnallinen tavoite, se samalla palvelee myös helsinkiläisten etua. Helsingin etu ei ole se, että kaupunkiin muuttaa rajattomasti ihmisiä. Se toisaalta ylläpitää asumisen korkeaa hintaa ja palvelutarjonnan ongelmia.

Uuden rakentaminen palvelee asuntosijoittajien rikastumista

Halla-ahon mukaan nykyisen tilanteen häviäjiä ovat esimerkiksi työssäkäyvät yksinhuoltajat, jotka maksavat itse asumisestaan ja jotka eivät ole tukien piirissä.

-Tällaiselle ihmiselle on vaikea perustella, miksi hänen ylipäätään kannattaa käydä töissä, jos palkasta ei jää mitään käteen ja naapuri asuu vastaavassa asunnossa ilmaiseksi.

Halla-aho katsoo, että pelkkä asuntorakentaminen ei ratkaise Helsingin asuntopolitiikan ongelmia.

-Helsingissä asunnoille on rajattomasti kysyntää, kun asiakaskuntana on koko maailma. Kun meillä on myös käytössä asumistukijärjestelmä, joka mahdollistaa sen, että Helsinkiin voi muuttaa rajattomasti ihmisiä, jotka eivät maksa asumisestaan, niin uusien asuntojen rakentaminen palvelee ainoastaan asuntosijoittajien rikastumismahdollisuuksia. Suuri osa Helsingin uusista omistusasunnoista menee tällä hetkellä sijoittajille eikä omistajan omaan asumiskäyttöön. Tämä kertoo epäterveestä kehityksestä.

Halla-aho kehotti äänestäjiä myös kiinnittämään kuntavaaleissa huomiota valtuustoihin pyrkivien poliitikkojen intresseihin sekä siihen, ketkä ovat asuntosijoittajia.

-Jos poliitikolla on useita sijoitusasuntoja, jotka on vuokrattu muille, niin ei hänen intressissään ole se, että asumisen hinta laskee.

Razmyarin mukaan jokainen on aina tervetullut Helsinkiin asumaan.

-Meidän pitää hoitaa kasvu hallitulla tavalla, ja silloin me tarvitsemme enemmän asuntotuotantoa ja erilaisia asumismuotoja.

Helsinki on Suomen kallein paikka asua

Halla-aho tarkensi, että hän ei ole esittänyt, että ketään pitäisi kieltää muutamasta Helsinkiin.

-Kaupungistumiskehityksen suhteen ei kuitenkaan pidä olla sinisilmäinen. Kaupunkeihin muutetaan eri syistä, kuten vaikka opiskelujen tai palveluiden perässä. Jos kuitenkin useiden politiikkatoimien yhteisvaikutuksena maakunnat menettävät elinkelpoisuuttaan – esimerkiksi infra rapistuu ja työpaikat katoavat – niin ihmisillä ei enää ole realistista mahdollisuutta jäädä kotiseudulleen. Tällaisen puolipakotetun muuttoliikkeen syitä pitäisi pyrkiä poistamaan.

Halla-aho myös totesi, että lisärakentamisesta huolimatta asumisen hinta Helsingissä jatkaa nousuaan. Halla-aho kysyi Razmyarilta, millä mittareilla ja seurannalla demarit tarkastelevat asumisen hinnan laskemista.

Razmyar esitti, että kaavoittaminen on edistynyt hitaasti 2000-luvulla, mistä on seurannut ongelmia.

-Me kuitenkin tarvitaan lisää asuntoja, jotta edes se nykyinen hinta pysyisi. Asumisen hintaa on toki vaikea arvioida. Ei kai kaupungistumisen trendiä voi kieltää, Razmyar sanoi.

Halla-aho asui viisi vuotta Brysselissä toimiessaan Euroopan parlamentin jäsenenä. Halla-aho tuolloin huomasi, että Brysselin vuokrataso oli vain noin puolet verrattuna Helsinkiin.

– Kaikkea ei siis voi selittää pelkästään luonnollisilla tekijöillä. Kyllä Helsingissä asumisen kalliiseen hintaan vaikuttaa suuresti myös suomalainen asumistukijärjestelmä ja se, miten priorisoidaan, kun tehdään tuettua asuntotuotantoa.

Halla-aho totesi, että asumisen kannalta Helsinki on Suomen kallein kunta.

-Tälle alueelle kuitenkin samalla asettuu paljon niitä ihmisiä, joiden asumisen yhteiskunta maksaa. Tämä on yksi syy siihen, että asumisen hinta nousee myös niille ihmisille, joilla on työpaikka. Ne ihmiset, joille olisi täällä töitä ja joita työmarkkinat tarvitsisivat, niin juuri heillä ei ole varaa asua täällä, koska Helsingissä asuu niin paljon niitä, joiden asuminen rahoitetaan tulonsiirroilla.

Kansainväliset huippuosaajat arvostavat samaa kuin suomalaisetkin

Halla-aholta ja Razmyarilta kysyttiin myös, miten Helsinki voisi parantaa yritysten toimintaedellytyksiä.

Halla-ahon mukaan Helsinki on jo nyt suhteellisen hyvä toimintaympäristö monille yrityksille, koska asiakkaita riittää.

-Yritysten kannalta ongelmat liittyvät enemmänkin yrityslainsäädäntöön. Nimenomaan pk-yrittäjät kokevat, että vaikka vuosien varrella on puhuttu paljon normien purkamisesta ja byrokratian keventämisestä, niin silti heillä se erilaisten täytettävien kuponkien pinkka tuntuu vain kasvavan. Suurille yrityksille tämä ei ole ongelma, koska heillä on mahdollisuus palkata erillinen henkilö täyttämään kuponkeja, mutta pienemmät, muutaman työntekijän yritykset ovat vaikeuksissa.

Razmyarin mukaan Helsingin pitäisi olla yksi Euroopan kärkimaista startup-yritysten houkuttelemisessa, jossa tarvitaan myös brändinrakennustyötä. Razmyar esitti, että Helsingin pitäisi houkutella kaupunkiin enemmän huippuosaajia.

Halla-aho esitti, että kansainväliset huippuosaajat arvostavat samoja asioita kuin suomalaisetkin.

-Huippuosaajat arvostavat kohtuullista verotusta, turvallista ympäristöä ja hyvää koulujärjestelmää. Tämä onkin hyvä syy pyrkiä torjumaan sellaista maahanmuuttoa, joka vaarantaa nämä Suomen houkutustekijät.

Halla-aho totesi, että Suomi ei juurikaan voi kilpailla ilmastolla monen muun maan kanssa, ja lisäksi monen maahanmuuttajan näkökulmasta kielimuuri Suomessa on korkea.

-Mutta jos ulkomaalainen huippuosaaja näkee arabialaisten ja afrikkalaisten jengejä rautatieasemalla ja paikallisjunissa, niin en usko että se ainakaan lisää Helsingin houkuttelevuutta hänen silmissään.

SUOMEN UUTISET