

Pormestariehdokkaat Nasima Razmyar (sdp.) ja Jussi Halla-aho (ps.) Puheenaihe-podin Leevi Leivon haastattelussa. / PUHEENAIHE
Pormestariehdokas Jussi Halla-aho: Helsinkiin syytä julistaa asumisen hintahätätila ja maahanmuuttohätätila – ”Vaikuttavat tavallisten ihmisten turvallisuuteen ja kunnan talouteen”
Helsingin pormestariksi pyrkivät sdp:n Nasima Razmyar ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho olivat tällä viikolla puheenaihe.fi -podcastin keskusteluvieraina kertomassa omista ja puolueidensa vaaliteemoista. Halla-ahon mukaan Helsingin suurimmat ongelmat liittyvät erityisesti hallitsemattomaan kasvuun, heikkolaatuiseen maahanmuuttoon ja asumisen hintaan. Halla-aho katsoo, että Helsingin pitäisikin asuntotarjonnassaan suosia voimakkaasti sellaisia ihmisiä, joilla on työpaikka.
Halla-aho nosti keskustelussa esille keskeiset kehittämisen kohteet Helsingin kaupunkipolitiikassa. Halla-aho totesi, että vaikka Helsingin taloudellinen tilanne onkin kohtuullisen hyvä, epäkohtia voidaan aina osoittaa.
-Koen itse, että poliitikon ei pidä maalailla visioita vaan tunnistaa ongelmia ja pohtia niihin ratkaisuja. Helsingin suurimmat ongelmat liittyvät mielestäni hallitsemattomaan kasvuun, heikkolaatuiseen maahanmuuttoon ja asumisen hintaan.
Helsinki tunnetaan matalasta kunnallisveroasteesta. Halla-ahon mukaan käsitys matalasta verotuksesta on kuitenkin osittain silmänlumetta, koska helsinkiläinen maksaa asumisestaan jopa tuplasti enemmän kuin vaikka tamperelainen. Halla-ahon ykkösprioriteetti Helsingissä onkin löytää keinoja asumisen hinnan nousun hillitsemiseksi.
-Se, minkä Helsingissä vuokralla asuva voittaa matalassa kunnallisverossa, sen hän häviää asumisen hinnassa.
Halla-aho ei kuitenkaan innostu Malmin lentokentän asuntorakentamishankkeesta.
-Sinne olisi tulossa suolle rakennettua asuntotuotantoa, siis erittäin epäedulliseen ympäristöön. Nähdäkseni ei mitenkään välttämätöntä asuntojen rakentamisen kannalta.
Autoilua tarkasteltava paikallisena kysymyksenä
Helsingin kaupunki julisti syksyllä ilmastohätätilan. Halla-ahon mukaan tempaus on tyypillistä vihervasemmistolaista poseerausta, josta on syytä irrottautua.
-Sen sijaan meidän on syytä julistaa Helsinkiin asumisen hintahätätila ja maahanmuuttohätätila, koska nämä ovat niitä todellisia ongelmia, jotka vaikuttavat tavallisten ihmisten turvallisuuteen sekä asuinalueiden ja koulujen eriytymiseen ja gettoutumiseen ja samalla kunnan talouteen.
(Juttu jatkuu videon jälkeen)
Nasima Razmyar (sdp.) ja Jussi Halla-aho (ps.) puheenaihe.fi -podcastin keskusteluvieraina. Youtube, 1h 7 min.
Perussuomalaiset ei halua kiusata yksityisautoilijoita ruuhkamaksuilla. Halla-aho kuitenkin huomauttaa, että autoilua on tarkasteltava paikallisena kysymyksenä. Halla-aho tunnetusti itse liikkuu Helsingissä lähinnä polkupyörällä tai kävellen.
-Helsingissä kaikkien, myös autoilijoiden etu on, että mahdollisimman monia saadaan kannustettua kevyen liikenteen ja julkisen liikenteen käyttöön.
Razmyar nosti Helsingin kehittämiskohteista esille ikääntyneiden palvelut, ja totesi, että kotihoidon ja omaishoidon osalta on paljon kehitettävää. Razmyar mainitsi myös nuorten hyvinvoinnin ja jaksamisen Halla-ahon tapaan myös Razmyar katsoo, että asumisen hinta on ongelma Helsingissä.
-Tavoitteena pitää olla, että ainakaan asumisen hinta ei tästä nouse, Razmyar sanoi.
Pieni- ja keskituloinen palkansaaja jää väliinputoajaksi
Halla-ahon mielestä Helsingin pitäisi asuntotarjonnassaan suosia voimakkaasti niitä ihmisiä, joilla on työpaikka.
-Nyt meillä on käynnissä maailman metropoleista tuttu kehitys, eli Helsingissä voivat asua erittäin hyvätuloiset, joille asumisen hinnalla ei ole merkitystä. Toisaalta Helsingissä voivat asua myös ne, joilla ei ole tuloja ollenkaan, eikä heillekään asumisen hinnalla ole merkitystä, koska Kela maksaa heidän asumisensa. Väliinputoajana on pieni- tai keskituloinen työssäkäyvä ihminen joka ei ole tukien piirissä ja jolle ei jää paljoa käteen tuloistaan, koska asuminen vie kaiken. Tämä kehitys pitäisi onnistua katkaisemaan.
Halla-ahon ja Razmyarin näkemykset erosivat siitä, miten Helsingin asuntopolitiikkaa tulisi kehittää. Razmyarin mielestä Helsingissä tulee olla sekoittava asuntopolitiikka, eli on oltava runsaasti sekä vuokra-asuntoja että omistusasuntoja. Razmyarin mielestä asumisen hintaan voidaan vaikuttaa rakentamalla lisää asuntoja.
-Onneksi Helsingissä ollaan pystytty rakentamaan uusia koteja ja asuinalueita. Tämä hyvä tahti kannattaa pitää yllä. Sillä tavalla segregaatiokehitys voidaan ehkäistä ja hillitään asumisen hintaa, Razmyar sanoi.
Halla-aho totesi, että ensinnäkin Helsingin tulisi luopua jatkuvan kasvun strategiastaan.
-Kasvaminen ei ole itseisarvo. Jos maahanmuutto jätetään pois laskuista, Helsingin kasvaminen tapahtuu aina muun maan kustannuksella. Paitsi että koko maan pitäminen asuinkelpoisena on perussuomalaisten valtakunnallinen tavoite, se samalla palvelee myös helsinkiläisten etua. Helsingin etu ei ole se, että kaupunkiin muuttaa rajattomasti ihmisiä. Se toisaalta ylläpitää asumisen korkeaa hintaa ja palvelutarjonnan ongelmia.
Uuden rakentaminen palvelee asuntosijoittajien rikastumista
Halla-ahon mukaan nykyisen tilanteen häviäjiä ovat esimerkiksi työssäkäyvät yksinhuoltajat, jotka maksavat itse asumisestaan ja jotka eivät ole tukien piirissä.
-Tällaiselle ihmiselle on vaikea perustella, miksi hänen ylipäätään kannattaa käydä töissä, jos palkasta ei jää mitään käteen ja naapuri asuu vastaavassa asunnossa ilmaiseksi.
Halla-aho katsoo, että pelkkä asuntorakentaminen ei ratkaise Helsingin asuntopolitiikan ongelmia.
-Helsingissä asunnoille on rajattomasti kysyntää, kun asiakaskuntana on koko maailma. Kun meillä on myös käytössä asumistukijärjestelmä, joka mahdollistaa sen, että Helsinkiin voi muuttaa rajattomasti ihmisiä, jotka eivät maksa asumisestaan, niin uusien asuntojen rakentaminen palvelee ainoastaan asuntosijoittajien rikastumismahdollisuuksia. Suuri osa Helsingin uusista omistusasunnoista menee tällä hetkellä sijoittajille eikä omistajan omaan asumiskäyttöön. Tämä kertoo epäterveestä kehityksestä.
Halla-aho kehotti äänestäjiä myös kiinnittämään kuntavaaleissa huomiota valtuustoihin pyrkivien poliitikkojen intresseihin sekä siihen, ketkä ovat asuntosijoittajia.
-Jos poliitikolla on useita sijoitusasuntoja, jotka on vuokrattu muille, niin ei hänen intressissään ole se, että asumisen hinta laskee.
Razmyarin mukaan jokainen on aina tervetullut Helsinkiin asumaan.
-Meidän pitää hoitaa kasvu hallitulla tavalla, ja silloin me tarvitsemme enemmän asuntotuotantoa ja erilaisia asumismuotoja.
Helsinki on Suomen kallein paikka asua
Halla-aho tarkensi, että hän ei ole esittänyt, että ketään pitäisi kieltää muutamasta Helsinkiin.
-Kaupungistumiskehityksen suhteen ei kuitenkaan pidä olla sinisilmäinen. Kaupunkeihin muutetaan eri syistä, kuten vaikka opiskelujen tai palveluiden perässä. Jos kuitenkin useiden politiikkatoimien yhteisvaikutuksena maakunnat menettävät elinkelpoisuuttaan – esimerkiksi infra rapistuu ja työpaikat katoavat – niin ihmisillä ei enää ole realistista mahdollisuutta jäädä kotiseudulleen. Tällaisen puolipakotetun muuttoliikkeen syitä pitäisi pyrkiä poistamaan.
Halla-aho myös totesi, että lisärakentamisesta huolimatta asumisen hinta Helsingissä jatkaa nousuaan. Halla-aho kysyi Razmyarilta, millä mittareilla ja seurannalla demarit tarkastelevat asumisen hinnan laskemista.
Razmyar esitti, että kaavoittaminen on edistynyt hitaasti 2000-luvulla, mistä on seurannut ongelmia.
-Me kuitenkin tarvitaan lisää asuntoja, jotta edes se nykyinen hinta pysyisi. Asumisen hintaa on toki vaikea arvioida. Ei kai kaupungistumisen trendiä voi kieltää, Razmyar sanoi.
Halla-aho asui viisi vuotta Brysselissä toimiessaan Euroopan parlamentin jäsenenä. Halla-aho tuolloin huomasi, että Brysselin vuokrataso oli vain noin puolet verrattuna Helsinkiin.
– Kaikkea ei siis voi selittää pelkästään luonnollisilla tekijöillä. Kyllä Helsingissä asumisen kalliiseen hintaan vaikuttaa suuresti myös suomalainen asumistukijärjestelmä ja se, miten priorisoidaan, kun tehdään tuettua asuntotuotantoa.
Halla-aho totesi, että asumisen kannalta Helsinki on Suomen kallein kunta.
-Tälle alueelle kuitenkin samalla asettuu paljon niitä ihmisiä, joiden asumisen yhteiskunta maksaa. Tämä on yksi syy siihen, että asumisen hinta nousee myös niille ihmisille, joilla on työpaikka. Ne ihmiset, joille olisi täällä töitä ja joita työmarkkinat tarvitsisivat, niin juuri heillä ei ole varaa asua täällä, koska Helsingissä asuu niin paljon niitä, joiden asuminen rahoitetaan tulonsiirroilla.
Kansainväliset huippuosaajat arvostavat samaa kuin suomalaisetkin
Halla-aholta ja Razmyarilta kysyttiin myös, miten Helsinki voisi parantaa yritysten toimintaedellytyksiä.
Halla-ahon mukaan Helsinki on jo nyt suhteellisen hyvä toimintaympäristö monille yrityksille, koska asiakkaita riittää.
-Yritysten kannalta ongelmat liittyvät enemmänkin yrityslainsäädäntöön. Nimenomaan pk-yrittäjät kokevat, että vaikka vuosien varrella on puhuttu paljon normien purkamisesta ja byrokratian keventämisestä, niin silti heillä se erilaisten täytettävien kuponkien pinkka tuntuu vain kasvavan. Suurille yrityksille tämä ei ole ongelma, koska heillä on mahdollisuus palkata erillinen henkilö täyttämään kuponkeja, mutta pienemmät, muutaman työntekijän yritykset ovat vaikeuksissa.
Razmyarin mukaan Helsingin pitäisi olla yksi Euroopan kärkimaista startup-yritysten houkuttelemisessa, jossa tarvitaan myös brändinrakennustyötä. Razmyar esitti, että Helsingin pitäisi houkutella kaupunkiin enemmän huippuosaajia.
Halla-aho esitti, että kansainväliset huippuosaajat arvostavat samoja asioita kuin suomalaisetkin.
-Huippuosaajat arvostavat kohtuullista verotusta, turvallista ympäristöä ja hyvää koulujärjestelmää. Tämä onkin hyvä syy pyrkiä torjumaan sellaista maahanmuuttoa, joka vaarantaa nämä Suomen houkutustekijät.
Halla-aho totesi, että Suomi ei juurikaan voi kilpailla ilmastolla monen muun maan kanssa, ja lisäksi monen maahanmuuttajan näkökulmasta kielimuuri Suomessa on korkea.
-Mutta jos ulkomaalainen huippuosaaja näkee arabialaisten ja afrikkalaisten jengejä rautatieasemalla ja paikallisjunissa, niin en usko että se ainakaan lisää Helsingin houkuttelevuutta hänen silmissään.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Työttömyys kasvaa, kokoomus haikailee halpatyövoimaa ja vihreät uusia ympäristöveroja – Halla-aho: Maakuntiin luotava tuottavia työpaikkoja

PS:n Helsingin valtuustoryhmä kritisoi Malmin lentokentän rakennushankkeita: ”Vihreille luonto- ja ympäristöarvot ovat pelkkää puhetta”

Tampereen pormestariehdokkaat Lassi Kaleva ja Veikko Vallin vastustavat haittamaahanmuuttoa ja ilmastokiihkoilua: ”Meillä ei ole varaa syytää rahaa kaikkeen, mitä poliitikkojen päähän juolahtaa”

Ruotsin keskuspankin johtaja kertoi maan asuntomarkkinoiden lämpötilasta: ”Kuin istuisi tulivuoren päällä”

Helsingin pormestariksi pyrkivä Juhana Vartiainen ei usko maahanmuuton aiheuttavan ongelmia pääkaupungissa, tahtoo myös pormestarille tuhdin tilipussin – Halla-aho: ”Absurdia”

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä: Ilmastopäästöjen valikoiva huomioiminen rakentamisessa on epärehellistä viherpesua

SDP:n mukaan maahanmuutto olisi vastaus Helsingin huoltosuhdeongelmaan, perussuomalaisten Halla-aholle väite ei mene läpi: ”Ongelmaa ei ratkaista väestöllä, joka elää tulonsiirtojen varassa”

Helsingin kaupungin asunnot Oy kysyy hakijan äidinkieltä, mutta ei suostu luovuttamaan tietoja luottamushenkilöille – ”Miksi tietoa kysytään, jos sitä ei saa hyödyntää päätöksenteossa?”
Viikon suosituimmat

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

Kolumni: Kaikki tietää
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita
Perussuomalaisten Lapin piiri ry:n piirihallitus nimesi kokouksessaan 10.4.2026 lisää ehdokkaita vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.















