Helsingin Sanomien pormestaritentissä tänään kokoomuksen Juhana Vartiainen, vihreiden Anni Sinnemäki, SDP:n Nasima Razmyar, vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho keskustelivat Helsingin kasvusta. Kokoomus, demarit ja vihreät haluavat Helsinkiin aina vain lisää väkeä, perussuomalaisten mielestä kasvu ei kuitenkaan voi tapahtua hinnalla millä hyvänsä.

Vuosisadan puoliväliin mennessä Helsingissä saattaa asua jopa 860 000 ihmistä, eli yli 200 000 enemmän kuin nyt. Kokoomuksen Juhana Vartiaisen mukaan suuren asukasmäärän kasvun tavoitteleminen ja maahanmuuttajien houkutteleminen on ”erinomainen juttu”, koska työikäinen väestö vähenee.

– On valtavasti ihmisiä, jotka Helsinkiin haluavat muuttaa. Poliitikkojen tehtävä on mahdollistaa tämä, Vartiainen sanoi ja väitti myös, että tuottavuus kasvaa samalla, mitä enemmän ihmisiä asuu lähempänä toisiaan.

Vihreiden Anni Sinnemäen mielestä Helsingin väestömäärän kasvua on syytä ajatella niiden ihmisten kannalta, jotka puhuvat jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.

– Ihmisten valintoja ei voi luoda. Voimme vain auttaa ihmisiä löytämään koti, Sinnemäki esitti.

Turvattomuus ja segregoituminen jo vauhdissa

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho oli eri linjoilla kuin muut pormestariehdokkaat. Halla-aho toppuutteli toisten pormestarikandidaattien visioita, sillä Halla-aho joutui muistuttamaan, että Helsingin kasvu ei tällä hetkellä ole kestävällä tasolla.

– Muuttoliikettä ei voi ajatella yksinomaan määrällisenä vaan myös laadullisena kysymyksenä – paitsi kunnan talouden kannalta myös monien muuttoliikkeeseen liittyvien lieveilmiöiden kannalta.

Halla-aho huomautti, että Helsingin muuttovoitto perustuu tällä hetkellä yksinomaan vieraskielisen väestön kasvuun.

– Meillä on tällä hetkellä käynnissä ihan samat negatiiviset kehityskulut, kuten asuinalueiden ja koulujen segregoituminen ja turvattomuuden lisääntyminen, mikä on nähty muissakin Länsi-Euroopan maissa.

Halla-aho erikseen kiisti Sinnemäen näkemyksen siitä, että kaupungin kasvu olisi ilmiö, joka vain tapahtuu ja johon ei mitenkään voida poliittisesti vaikuttaa.

– Tänne muuttaa paljon vieraskielistö väestöä, joka ei itse maksa asumisestaan. Kaupunki voi tässä tehdä aktiivisestikin politiikkaa, esimerkiksi priorisoimalla väestöryhmiä.

SDP:n mukaa maahanmuuttajien saapuminen on etu

Myös demarien Nasima Razmyarin mukaan Helsingin kasvu on yksinomaan myönteinen asia.

– Kun Suomeen tulee maahanmuuttajia, sehän on vain meidän etumme, jos maahanmuuttajat asettuvat nimenomaan Helsinkiin.

Razmyarin mukaan nimenomaan maahanmuutto olisi ratkaisu huoltosuhdeongelmaan, mutta Halla-aho joutui taas toppuuttelemaan.

Halla-aho totesi, että vaikka kasvua itsessään ei pidä vastustaa, sitä ei myöskään pidä edistää saati hyväksyä hinnalla millä hyvänsä.

– Huoltosuhdeongelmia ei voida ratkaista siten, että lisätään sellaista työikäistä väestöä, joka pääasiassa elää tulonsiirtojen varassa. Ikävä kyllä tämänhetkinen muuttoliike, varsinkin EU-maiden ulkopuolelta on juuri tällaista, Halla-aho sanoi.

SUOMEN UUTISET