Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mukaan päästövähennyksissä ja laajemminkin ilmastotoimissa tulisi siirtää katse paikallisista toimista suureen kokonaiskuvaan, ettei vahingossa tulisi tehtyä paikallisia ratkaisuja, joiden kokonaisvaikutukset osoittautuvatkin kielteiseksi.

Useissa Suomen kunnissa on jo asetettu erilaisia päästövähennystavoitteita. Myös Helsingin valtuusto viime syksynä julisti ilmastohätätilan, ja Helsinki pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

Helsingin Sanomien pormestaritentissä eilen SDP:n Nasima Razmyar ja vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ilmoittivat olevansa valmiita siihen, että jatkossa Helsinki ottaa enemmänkin vastuuta ilmastotoimissa.

Vihreiden Anni Sinnemäen mukaan Helsingin hiilineutraalisuustavoite ei ole riittävän kunnianhimoinen, ja tavoitetta tulisi jopa aikaistaa.

Päästövähennyksiä sinne, missä saastutetaan eniten

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho toteaa, että päästövähennyksissä ja laajemminkin ilmastotoimissa tulisi kuitenkin siirtää katse paikallisista toimista suureen kokonaiskuvaan.

– Ennen kaikkea päästöjä kannattaa pyrkiä vähentämään siellä, missä niitä tuotetaan paljon ja missä niiden vähentäminen on edullisinta ja helpointa. Jos kuitenkin mennään identiteettikulma edellä, silmät kiiluen paikallisesti, niin voidaan tehdä ratkaisuja, joiden kokonaisvaikutukset saattavatkin olla kielteisiä.

Esimerkkinä kielteisestä vaikutuksesta Halla-aho nostaa esille sen, että symbolisena tekona pyritään mahdollisimman nopeasti eroon kivihiilestä paikallisesti, jos samaan aikaan kivihiilen tilalla poltetaan tuontihaketta tai sademetsästä puristettua pellettiä.

– Päästöttömät energiantuotantotavat ovat epäilemättä kehittymässä, mutta olemassa olevista laitoksista ei perussuomalaisten mielestä pitäisi luopua ennen kuin teknologia on valmis niiden korvaamiseen siten, että kokonaisvaikutus ei ole kielteinen, Halla-aho sanoi eilen torstaina Helsingin Sanomien pormestaritentissä.

Vartiainen venkoilee ruuhkamaksujen kanssa

Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen tavoitteena on kaupunkikohtaiset ruuhkamaksut mahdollistava laki.

Kokoomuksen Juhana Vartiainen venkoilee oman ruuhkamaksukantansa suhteen. HS:n pormestaritentissä Vartiainen jätti kantansa edelleen avoimeksi.

Vasemmistoliiton Helsingin pormestariehdokas Paavo Arhinmäki ilmoittautui sen sijaan ruuhkamaksujen kannattajaksi. Arhinmäki perusteli kantaansa ilmastovaikutuksilla, vaikka todellisuudessa henkilöautoliikenteen osuus Suomen päästöistä on erittäin vähäinen.

Arhinmäki kohdentaisi ruuhkamaksuista tulevat rahat joukkoliikenteeseen.

Helsinkiläiset liikkuvat edelleen autoilla

Arhinmäen mielestä ruuhkamaksuilla myös saataisiin ”lisää tilaa autoille”. Halla-aho oli eri linjoilla.

– Kyllä maailmassa on myös kaupunkeja, joissa ruuhkamaksuja voidaan perustella liikenteellisillä syillä, mutta Helsingissä sellaisia ruuhkia ei ole. Kuitenkin kun tiedetään, että Suomessa useiden kuntien rahantarve, joka lisääntyy soteuudistuksen myötä, kiusaus ottaa käyttöön ruuhkamaksut saattaa kasvaa vastustamattomaksi sielläkin, missä niiden tarve on vielä vähäisempi kuin Helsingissä.

Halla-aho myös huomautti että monelle helsinkiläiselle yrittäjälle myymälän saavutettavuus autolla on tärkeää.

– Autoilu ja helsinkiläisten viihtyvyys eivät siis ole vastakkain. Ja ovathan myös autoilla liikkujat suurelta osin helsinkiläisiä, Halla-aho sanoi.

SUOMEN UUTISET