
Vigelius Unkarin vaalituloksesta: ’’Epäterveet siteet Venäjään on katkottava’’
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kommentoi Facebook-kirjoituksessaan Unkarin vaalitulosta ja Viktor Orbánin vaalitappiota.

Péter Magyar sanoo, että hänen hallituksensa asettaa tavoitepäivän euron käyttöönotolle. / LEHTIKUVA
Péter Magyarin Tisza-puolueen murskavoitto Unkarin parlamenttivaaleissa käynnisti välittömän markkinariemun. Forintin arvo ampaisi historiallisiin korkeuksiin, korot laskivat ja pörssissä osakkeet nousivat. Kaikki ovat merkkejä siitä, että sijoittajat uskovat poliittisen murroksen vapauttavan EU-tukimiljardit ja vievän Unkarin kohti rahaliittoa.
Unkarin vaalitulos näkyi pääomamarkkinoilla lähes välittömästi. Forintin kurssi euroon nähden vahvistui noin 383 forintista 367,5 forinttiin. Nousu oli niin kova, että forinteissa maksetut unkarilaiset keskipalkat näyttivät euroiksi muunnettuna korkeammilta kuin Latviassa, Portugalissa tai Slovakiassa.
Sijoitusstrategi Tamás Móró korostaa Telex-talousmediassa, ettei forintti ole koskaan ollut inflaatiokorjattuna näin vahva. Unkarin inflaatio on vuosien ajan ollut selvästi euroaluetta korkeampaa, joten nimellinen kurssi ei välttämättä kerro koko totuutta.
Markkinaoptimismin tärkein ajuri on odotus siitä, että poliittinen käänne parantaa merkittävästi Unkarin mahdollisuuksia saada käyttöön aiemmin jäädytetyt EU-varat. Viktor Orbánin hallituksen aikana jäädytetyttyjen kymmenien miljardien eurojen kohtalo ratkennee lähiaikoina.
Sijoittajat odottavat myös EU:n ja Naton kanssa yhteensopivampaa politiikkaa sekä oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistumista. Nämä ovat edellytyksiä, joita EU on pitkään vaatinut varojen vapauttamiseksi.
Aikataulu on kuitenkin tiukka, sillä elpymisrahastosta myönnetyt varat pitäisi periaatteessa nostaa jo ennen elokuun loppua.
Suurin yksittäinen tekijä, joka voisi vahvistaa markkinaoptimismia entisestään, olisi konkreettinen aikataulu euron käyttöönotolle. Péter Magyar ilmoitti jo voittoaan seuranneessa tiedotustilaisuudessa, että hänen hallituksensa asettaa tavoitepäivän euron käyttöönotolle.
Tämä tapahtuisi mahdollisesti joko vuonna 2030 tai 2031. Euroalueeseen sitoutuminen laskisi merkittävästi Unkarin valtionvelan rahoituskustannuksia ja perustelisi täysin erilaisia tuottotasoja maan markkinoilla.
Ennen sitä edessä on kuitenkin realistinen välietappi: budjetti- ja velkatilanteen kartoitus. Maaliskuussa valtionhallinto oli pistänyt menemään jo 83 prosenttia koko vuoden suunnitellusta budjettialijäämästä. Pysäyttävä muistutus siitä, että euforiankin jälkeen kovat taloudelliset tosiasiat odottavat ratkaisuaan.
SUOKMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kommentoi Facebook-kirjoituksessaan Unkarin vaalitulosta ja Viktor Orbánin vaalitappiota.

Unkarin parlamenttivaaleihin haastajana lähtenyt Péter Magyarin Tisza-puolue on saamassa 138 paikkaa 199-paikkaisessa parlamentista. Se tarkoittaa ehdotonta enemmistöä ja laajoja valtuuksia Unkarin yhteiskunnan uudistamiseksi Viktor Orbánin ja hänen Fidesz-puolueensa 16 vuoden komennon jälkeen. Äänestämässä kävi ennätykselliset 80 prosenttia kansalaisista.

Venäläinen Pravda-verkosto pumppaa satoja tuhansia valeuutisia kuukausittain hämmentämään brittejä, mannereurooppalaisia sekä yhä useammin myös pohjoismaiden kansalaisia. Median erikoisoperaatio saastuttaa siinä samalla tekoälychatbotteja Kremlille myönteisillä viesteillä. Myös selvällä suomen kielellä.

Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.


Viikon suosituimmat

Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.


Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.

Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.

Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.

Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.

Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.

Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.

Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.

Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää