Mäenpää perussuomalaisten Suomalaisuusohjelmasta: Tosiasiassa harva suomalainen tarvitsee ruotsia arkielämässään

Perussuomalaiset julkaisi maanantaina uuden Suomalaisuusohjelmansa. Mäenpää pitää sinänsä melko ajattomiin aiheisiin ja jo pitkälti puolueen vakiintuneisiin kantoihin keskittyvää ohjelmaa tärkeänä uutena keskustelunavauksena politiikan kuumaan syksyyn erityisesti pakkoruotsikysymyksen noustessa sosiaalisessa mediassa pinnalle.

– Toimiessani ammatillisena erityisopettajana olen tuskaillut asian kanssa ja näen, että pakkoruotsi vaikeuttaa ja sekoittaa monien nuorten kieliopintoja. Keskittyminen englannin opetukseen antaisi monelle nuorelle paremmat mahdollisuudet omaksua englannin kieli, kun esimerkiksi autoalalla useimmat korjausoppaat ja ohjelmat ovat englanniksi, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää.

Tärkeä avaus kielivapauden puolesta

Ohjelma jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa ”Suomalaisuuden uhkat ja puolustaminen” käsitellään puolueen verkkosivujen mukaan elämänmuotomme kulttuurisia uhkia ja niihin vastaamista yleisesti. Ohjelman toisessa osassa ”Suomen kieli yhdistää meitä kaikkia” käsitellään kansakuntamme kielellisiä uhkia ja haasteita sekä niiden käytännöllistä ratkaisua.

Mäenpää toivoo, että nyt julkaistu ohjelma avaa syväluotaavan keskustelun Suomen nykyisen kielipolitiikan eli lähinnä pakkoruotsin perusteiden onttoudesta. Hän on aiemminkin ottanut kantaa kielivapauden puolesta.

– Ruotsia ei tarvita suomenkielisissä kunnissa, joissa ruotsia äidinkielenään puhuvia on vähemmän kuin yksi kahdestasadasta. Kun ruotsi on siis faktisesti hyödytöntä, sen opiskelua on vaikea nähdä hyödyllisenä. Tästä syystä ruotsista saadaan usein välttäviä arvosanoja, mikä heikentää monien suomenkielisten mahdollisuuksia jatko-opintoihin. Kansa ei kaipaa pakkoruotsia, ei lehmänkaupoilla eikä ilman, huomautti Mäenpää jo vuonna 2019 eduskuntakeskustelussa.

Ruotsia ei tarvita juurikaan arkielämässä

Ohjelmassa muistutetaan, että suomen kieli yhdistää kaikkia Suomessa asuvia.

– Suomen kieli on kansakuntamme erityispiirre, se on kansamme olemassaolon välttämätön ehto ja edellytys. Omaksumme kulttuurin kielemme kautta. Ilman omaa kieltä meitä ei olisi. Kieli on itsetuntomme ja yhteisöllisyytemme perusta. Kuulumme suomalaisiin kansana ja kansakuntana suomen kielen kautta, Mäenpää lainaa ohjelmaa.

– Väite ”Suomi on kaksikielinen maa” vaatii täsmennystä. Suomalaisethan voivat olla suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä, mutta tosiasia on, että harva suomalainen tarvitsee ruotsia arkielämässään, hän jatkaa.

Pakkoruotsin puolesta ei ole esitetty järkeviä perusteita

Ruotsin kielen osaamistarve Suomessa, tai pikemminkin tarpeettomuus, asettuu oikeisiin mittasuhteisiin, kun tunneargumentaation sijaan tarkastellaan kielen yleisyyttä koko maassa. Vuoden 2021 tilastojen mukaan kansalliskielten puhujista (noin 5 088 000) on suomenkielisiä 94,3 % ja ruotsinkielisiä 5,7 %.

Lisäksi vieraskielisiä on noin 458 000 eli noin 8,3 %. Mäenpää muistuttaakin, että vuosienkaan veivaamisen jälkeen julkisessa keskustelussa ei ole saatu esitettyä kaikille suomalaisille pakollisen ruotsinkielen opiskelun puolesta kestäviä järkiperustetuita.

Pakkoruotsi purettava kaikilla asteilla

Koko maata koskevat kielivaatimukset ovatkin suomenkielisten kannalta epätarkoituksenmukaisia ja aiheuttavat ylimääräisiä haasteita työuralla etenemisessä. Vaatimukset eivät useinkaan ole palvelujen järjestämisen tai tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä.

Erityisesti monille suomalaisnuorille perussuomalaisten linjaukset olisivat toteutuessaan suuri helpotus: ohjelma tarjoaa kieliopintoihin pakon sijaan enemmän vapautta.

– Ohjelma ei ole sanahelinää, vaan se esittää aitoja ja konkreettisia ratkaisuja kielivapauden puolesta.

– Annan muutaman esimerkin: lisätään kielivalintojen joustavuutta tekemällä ruotsista valinnainen kieli peruskoulussa, luovutaan ruotsin kieltä koskevista osaamisen vaatimuksista lukioissa, ammattikouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa, poistetaan ruotsinkielisten ns. kielikiintiöt yliopistoista sekä luovutaan kielitaitolain mukaisesta vaatimuksesta ymmärtää tyydyttävästi ruotsia hyvinvointialueilla, joiden asukkaista selvä enemmistö on suomenkielisiä, luettelee Mäenpää.

Lisää toimenpiteitä ja tavoitteita ruotsin kielen opetuksen suhteen voi halutessaan lukea puolueen verkkosivuilta suoraan itse ohjelmasta.