Elomaa: Sodissa kaatuneiden muistotaulut palautettava kouluihin

Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaat huolissaan oppimisen tuen “heikentämisestä” – Koponen ihmettelee kommentteja: Hallitus lisää miltei 100 miljoonaa euroa oppimisen tuen uudistamiseen

Suomen vahva tuki Ukrainalle jatkuu – Tavion päätöksellä neljä miljoonaa euroa humanitaarista tukea talven yli selviytymiseen

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Hyvinvointiala HALI: Hallituksen esitys helpottaa erikoissairaanhoidon jonojen purkua

Holhoaminen ei paranna maahanmuuttajien surkeita oppimistuloksia – ”Vaaditaan myös omaa halua kotoutua, käydä koulut ja siirtyä työelämään”

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Suomalaisilta ärhäkkä vastareaktio Elokapinan käsittämättömään veriläyträykseen: järjestön kieltämistä ajava kansalaisaloite keräsi yli 60 000 nimeä yhdessä päivässä

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

kieliopinnot

Sunnuntaina 6.11. juhlittiin ruotsalaisuuden ja ruotsin kielen päivää. Merkkipäivän kunniaksi Perussuomalainen Nuoriso käynnisti uuden <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11452">kansalaisaloitteen</a> pakkoruotsin poistamiseksi. Allekirjoitusten kerääminen Kielikapina &#8211; irti pakkoruotsista! -kansalaisaloitteeseen aloitettiin sunnuntaina.

Kansalaisaloitteessaan nuorisojärjestö esittää, että pakkoruotsista luovutaan kaikilla koulutusasteilla ja sen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi. Myöskään virkatehtäviin vaadittavaa ruotsin osaamista ei enää tulisi edellyttää kaikissa julkisissa viroissa.
&#8211; Kyselytutkimusten perusteella suomalaisten enemmistö vastustaa pakkoruotsia. Yhden asian puolueena RKP on saanut enemmistön tahdon vastaisesti säilytettyä pakkoruotsin. Suomessa pakotetaan kurkusta alas kieltä, joka ei tosiasiassa hyödytä enemmistöä, toteaa PS-Nuorison puheenjohtaja Miko Bergbom.
Kallis ja tehoton järjestely
PS-Nuoriso katsoo, että Suomessa asuvien noin 300 000 ruotsia äidinkielenään puhuvan palvelut on turvattava, mutta niiden turvaamiseksi ei ole tarpeellista eikä tarkoituksenmukaista pakottaen opettaa ruotsin kieltä koko suomenkieliselle väestölle.
&#8211; Pakkoruotsi on sekä kallis että tehoton järjestely. Sadoista opetustunneista huolimatta vain murto-osa saavuttaa siinä edes kohtalaisen peruskielitaidon. Miksemme antaisi opiskelijoiden itse vapaasti valita kieliopintojaan? kysyy PS-Nuorison varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.

Perussuomalaiselta Nuorisolta uusi kansalaisaloite ruotsalaisuuden päivän kunniaksi: Pakkoruotsi poistettava

Perussuomalaiset julkaisi maanantaina uuden <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/psn-suomalaisuusohjelma-2022-on-julkaistu/">Suomalaisuusohjelmansa</a>. Mäenpää pitää sinänsä melko ajattomiin aiheisiin ja jo pitkälti puolueen vakiintuneisiin kantoihin keskittyvää ohjelmaa tärkeänä uutena keskustelunavauksena politiikan kuumaan syksyyn erityisesti pakkoruotsikysymyksen noustessa sosiaalisessa mediassa pinnalle.

&#8211; Toimiessani ammatillisena erityisopettajana olen tuskaillut asian kanssa ja näen, että pakkoruotsi vaikeuttaa ja sekoittaa monien nuorten kieliopintoja. Keskittyminen englannin opetukseen antaisi monelle nuorelle paremmat mahdollisuudet omaksua englannin kieli, kun esimerkiksi autoalalla useimmat korjausoppaat ja ohjelmat ovat englanniksi, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää.
Tärkeä avaus kielivapauden puolesta
Ohjelma jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa ”Suomalaisuuden uhkat ja puolustaminen” käsitellään puolueen verkkosivujen mukaan elämänmuotomme kulttuurisia uhkia ja niihin vastaamista yleisesti. Ohjelman toisessa osassa ”Suomen kieli yhdistää meitä kaikkia” käsitellään kansakuntamme kielellisiä uhkia ja haasteita sekä niiden käytännöllistä ratkaisua.
Mäenpää toivoo, että nyt julkaistu ohjelma avaa syväluotaavan keskustelun Suomen nykyisen kielipolitiikan eli lähinnä pakkoruotsin perusteiden onttoudesta. Hän on aiemminkin ottanut kantaa kielivapauden puolesta.
&#8211; Ruotsia ei tarvita suomenkielisissä kunnissa, joissa ruotsia äidinkielenään puhuvia on vähemmän kuin yksi kahdestasadasta. Kun ruotsi on siis faktisesti hyödytöntä, sen opiskelua on vaikea nähdä hyödyllisenä. Tästä syystä ruotsista saadaan usein välttäviä arvosanoja, mikä heikentää monien suomenkielisten mahdollisuuksia jatko-opintoihin. Kansa ei kaipaa pakkoruotsia, ei lehmänkaupoilla eikä ilman, huomautti Mäenpää jo vuonna 2019 <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/perussuomalaisilta-pakkoruotsitykitys-eduskunnassa-tuolileikkipuolue-rkp-kyykyttaa-nuorisoamme/fe2dc30d-40b2-36b1-a84b-983fc5afc9b9">eduskuntakeskustelussa</a>.
Ruotsia ei tarvita juurikaan arkielämässä
Ohjelmassa muistutetaan, että suomen kieli yhdistää kaikkia Suomessa asuvia.
&#8211; Suomen kieli on kansakuntamme erityispiirre, se on kansamme olemassaolon välttämätön ehto ja edellytys. Omaksumme kulttuurin kielemme kautta. Ilman omaa kieltä meitä ei olisi. Kieli on itsetuntomme ja yhteisöllisyytemme perusta. Kuulumme suomalaisiin kansana ja kansakuntana suomen kielen kautta, Mäenpää lainaa ohjelmaa.
&#8211; Väite ”Suomi on kaksikielinen maa” vaatii täsmennystä. Suomalaisethan voivat olla suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä, mutta tosiasia on, että harva suomalainen tarvitsee ruotsia arkielämässään, hän jatkaa.
Pakkoruotsin puolesta ei ole esitetty järkeviä perusteita
Ruotsin kielen osaamistarve Suomessa, tai pikemminkin tarpeettomuus, asettuu oikeisiin mittasuhteisiin, kun tunneargumentaation sijaan tarkastellaan kielen yleisyyttä koko maassa. Vuoden 2021 tilastojen mukaan kansalliskielten puhujista (noin 5 088 000) on suomenkielisiä 94,3 % ja ruotsinkielisiä 5,7 %.
Lisäksi vieraskielisiä on noin 458 000 eli noin 8,3 %. Mäenpää muistuttaakin, että vuosienkaan veivaamisen jälkeen julkisessa keskustelussa ei ole saatu esitettyä kaikille suomalaisille pakollisen ruotsinkielen opiskelun puolesta kestäviä järkiperustetuita.
Pakkoruotsi purettava kaikilla asteilla
Koko maata koskevat kielivaatimukset ovatkin suomenkielisten kannalta epätarkoituksenmukaisia ja aiheuttavat ylimääräisiä haasteita työuralla etenemisessä. Vaatimukset eivät useinkaan ole palvelujen järjestämisen tai tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä.
Erityisesti monille suomalaisnuorille perussuomalaisten linjaukset olisivat toteutuessaan suuri helpotus: ohjelma tarjoaa kieliopintoihin pakon sijaan enemmän vapautta.
&#8211; Ohjelma ei ole sanahelinää, vaan se esittää aitoja ja konkreettisia ratkaisuja kielivapauden puolesta.
&#8211; Annan muutaman esimerkin: lisätään kielivalintojen joustavuutta tekemällä ruotsista valinnainen kieli peruskoulussa, luovutaan ruotsin kieltä koskevista osaamisen vaatimuksista lukioissa, ammattikouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa, poistetaan ruotsinkielisten ns. kielikiintiöt yliopistoista sekä luovutaan kielitaitolain mukaisesta vaatimuksesta ymmärtää tyydyttävästi ruotsia hyvinvointialueilla, joiden asukkaista selvä enemmistö on suomenkielisiä, luettelee Mäenpää.
Lisää toimenpiteitä ja tavoitteita ruotsin kielen opetuksen suhteen voi halutessaan lukea puolueen verkkosivuilta suoraan itse <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/09/SuomalaisuusohjelmaIso.pdf">ohjelmasta</a>.
&nbsp;

Mäenpää perussuomalaisten Suomalaisuusohjelmasta: Tosiasiassa harva suomalainen tarvitsee ruotsia arkielämässään