Kamala Harrisin vastaus meni “sanasalaatiksi” – TV-yhtiö julkaisi parannellun version haastattelusta

Seppänen: Maahanmuuttajille tarvitaan velvoitteita kielen oppimiseen – ”Perussuomalaiset haluaa estää rinnakkaisyhteiskuntien syntymisen”

Keskusta lapioisi yhä lisää rahaa kehitysapuun – Antikainen: ”Ei meidän vahtivuorollamme”

PS-Nuoriso: Keskustan “maahanmuuttokriittisyys” on surkuhupaisaa – “Eiköhän siellä olla pian taas luovuttamassa kotiavaimia turvapaikkashoppailijoiden käyttöön”

Vigelius kritisoi keskustaa: ’’Keskusta nostaisi ennemmin suomalaisten veroja kuin säästäisi Afrikka-tuista’’

Puhdistuksesta huolimatta pylväiden saumoihin imeytynyttä väriainetta nousee koko ajan pintaan – Purra: “Voi teitä aktivistit Elokapinassa”

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Polvinen: Helsingin Kaisaniemen puistossa näkyvät monikulttuurisuuden ongelmat pienoiskoossa

Maahanmuuttokriittisyys kasvaa – eliitti ja media kieltäytyvät näkemästä Euroopan poliittista muutosta

Itseohjautuvuus

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuoden 2022 Pisa-tutkimuksen tulokset tällä viikolla. Pisa-tulokset ovat heikentyneet Suomessa jälleen kerran. Laskua on kaikissa mitatuissa oppiaineissa: matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää tilannetta vakavana.

&#8211; Pisa-tulokset ovat olleet laskussa Suomessa vuodesta 2006 lähtien. Laskusuunta on siis ollut tiedossa jo kauan, ja perussuomalaiset on ollut huolissaan laskevasta trendistä useaan otteeseen viimeisten hallituskausien aikana. Olemme esittäneet huolemme perustaitojen rapautumisesta jo vuosia, mutta edellinen vasemmistolainen opetusministeri viittasi kintaalla näille huolille ja tässä on tulos, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.
Inkluusio ei toimi
Antikaisen mukaan ongelmat ovat niin suuria, etteivät ne myöskään pelkillä lisäresursseilla häviä, vaikka niitäkin tarvitaan ja hallitus vahvistaakin opetuksen rahoitusta. Monet asiantuntijat tunnustavat, että viime vuosina tehdyt perusopetukseen tuodut uudistukset ovat epäonnistuneet.
&#8211; On selvää, että ylioptimistiset suunnitelmat inkluusiosta eivät toimi kaikille. Itseohjautuvuus on myös asia, jota lapset ja nuoret vasta harjoittelevat. Myös avoimissa oppimisympäristöissä on ongelmia.
&#8211; Tämä hallitus tunnistaa perusopetuksen haasteet. Se kokoaa laajasti tutkijoita sekä eri alojen ja koulutuskentän asiantuntijoita arvioimaan peruskoulun kehittämistarpeet. Tueksi perustetaan parlamentaarinen seurantaryhmä. Tarvittavat lainsäädäntömuutosesitykset sekä muut toimenpiteet valmistellaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Lisäksi hallitus panostaa 200 miljoonaa euroa perusopetuksen vahvistamiseen, mikä on enemmän kuin edellisen hallituksen aikana, Antikainen muistuttaa.
Opettajien auktoriteetti palautettava
Viimeisimmästä Pisa-tutkimuksesta käy myös ilmi, että nuorten mukaan työrauha Suomessa esimerkiksi matematiikan tunneilla on selvästi huonommalla tasolla kuin OECD-maissa keskimäärin.
&#8211; Opettajilta on viety auktoriteetti ja keinot puuttua häiriöihin, mikä on ymmärrettävästi heikentänyt opettajien motivaatiota. Jo vuoden 2018 OAJ:n teettämän työolobarometrin mukaan opettajien työssäjaksamisessa oli tapahtunut muutos huonompaan. Noin puolet opettajista pohti työn vaihtamista. Perusopetuksen opettajien rekrytointihaasteet korostuivat väestöpohjaltaan haastavammilla alueilla.
&#8211; On aika palauttaa opettajille auktoriteetti ja antaa heille ne työkalut, joilla he voivat taata tuntirauhan opetuksen mahdollistamiseksi. Hallitus onkin kirjannut ohjelmassaan, että opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään ja kouluaikana tapahtuvaan toimintaan vahvistetaan. Hallitus tekee tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana, Antikainen sanoo.
Maahanmuuttajataustaisten tulokset heikompia
Antikaisen mukaan Pisa-tuloksista keskusteltaessa on selkeästi yritetty vältellä koulujen eriytymisilmiötä ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikompaa menestystä oppimisessa.
&#8211; On selvää, että vaikka maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvu ja heikommat oppimistulokset eivät yksistään selitä Pisa-tulosten romahdusta, on niillä kiistatta vaikutus tuloksiin. Esimerkiksi lukutaidossa syntyperäisten suomalaisten keskimääräinen pistemäärä (500) oli merkitsevästi korkeampi verrattuna ensimmäisen (384) ja toisen sukupolven (439) maahanmuuttajaoppilaisiin. Myös luonnontieteissä syntyperäisten suomalaisten pistemäärien keskiarvo (519) oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi ensimmäisen (410) ja toisen (453) sukupolven maahanmuuttajiin verrattuna, Antikainen sanoo.
Suomen kielen opiskeluun kiinnitettävä huomiota
Tutkijoiden Venla Bernelius ja Heidi Huilla raportti koulutuksen alueellisesta ja sosiaalisesta eriytymisestä julkaistiin vuonna 2021. Siitä ilmeni muun muassa, että vaikka joissakin tapauksissa maahanmuuttajataustaisen oppilaan vanhempi oli suorittanut suomalaisen peruskoulun, olivat heidän lastensa sanavarastot silti yhä suppeat.
&#8211; On kaikkien edun mukaista, että huomiota kiinnitetään jatkossa enemmän suomen kielen opiskeluun. Juurisyyt eivät saa jäädä huomioimatta. Ongelmiin on osattava tarttua eikä pelätä leimautumista, muuten teemme karhunpalveluksen koko yhteiskunnalle. Hallitus onkin kirjannut, että suomi toisena kielenä -opetuksen toimivuutta arvioidaan.
Virossa on onnistuttu
Antikainen ottaisi mallia Virosta, joka on Pisa-osaamisalueilla ohittanut Suomen ja on yksi koulutuksen kärkimaista.
&#8211; Syy Viron menestykseen löytyy ainakin homogeenisesta kulttuurista ja traditionaalisesta opetustavasta, jossa opettaja on yhä ohjaavassa ja jopa määräävässä roolissa ja perinteisemmät oppimismenetelmät edelleen keskiössä. Muistutettakoon, että mallina aiemmin Virolle toimi Suomi.
&#8211; Jotta perustaitojen osaaminen voidaan turvata, on tämä hallitus kirjannut ohjelmaansa, että perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kasvatetaan kolmella vuosiviikkotunnilla. Lisäyksellä tavoitellaan lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen. Joten siinä mielessä olemme jo vanhan Suomen ja Viron tiellä, ja se on hyvä alku parempaan oppimiseen.
&nbsp;

Antikainen: Pisa-tulokset sen kertovat – ennen ainakin suomalainen koulu oli parempi

Tuoreet Pisa-tulokset kertovat tarpeesta muuttaa koulutuspolitiikkaa. Osaamisen alamäki matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä on huolestuttavaa. Aihe nousi esille myös kyselytunnilla. &#8211; Vasemmistoministerin aikana ei oppimistuloksia saatu käännettyä nousuun, huomasi perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.

&#8211; Tämä hallitus satsaa jopa 200 miljoonaa lisää peruskouluun. Tämän lisäksi hallitus tarkastelee koulutuspolitiikassa tehtyjä muita ratkaisuja, sanoi Jaana Strandman.
Kännykät pois kouluista?
Maailma on muuttunut monimutkaisemmaksi, mutta ihmislapsi on sama kuin ennen. Haasteiden kasvaessa lapset tarvitsevat enemmän turvaa ja ohjausta &#8211; eivät lisää laitteita, digijuttuja ja itseohjautuvuutta. Strandmanin mukaan he tarvitsevat aikuisia, rajoja ja rakkautta.
&#8211; Hallitusohjelmassa on lukuisia tärkeitä toimia, joilla voidaan vahvistaa työrauhaa kouluissa &#8211; esimerkkinä kännyköiden käytön rajoittaminen koulupäivän aikana. Eteneväthän nämä hallitusohjelman tärkeät tavoitteet ripeällä aikataululla?
Koulujen työrauha otettava vakavasti
Opetusministeri Anna-Maja Henriksson lupasi hallituksen ottavan kännykät kouluissa vakavasti.
&#8211; On tosi tärkeää, että kouluissa on työrauha. Ja sitä työrauhaa hallitus haluaa nyt vahvistaa tekemällä näitä uudistuksia, joilla käytännössä saadaan lisää henkilökuntaa kouluihin. Nämä uudistukset &#8211; esimerkiksi oppimisen tukiuudistus ja tämä tasa-arvorahoituksen vakiinnuttaminen – ne tarkoittavat sitä, että meillä on tulevaisuudessa enemmän aikuisia kouluissa, enemmän aikuisia, joilla on aikaa lapsille, enemmän aikuisia antamassa tukea, kun sitä tarvitaan.
&#8211; Se tarkoittaa myös sitä, että tätä kautta luomme enemmän koulurauhaa niin oppilaille kuin opettajillekin.
&#8211; Samalla kun meidän on otettava nämä kysymykset koskien kännyköitä vakavasti, meidän on myös ymmärrettävä, että tulevaisuuden maailmassa me emme tule pärjäämään ilman digilaitteita. Ne ovat myös tärkeä osa oppimista. Mutta silloin kun ne häiritsevät oppimista, niitä tulee ottaa pois, ja sen takia hallitus tekee nyt sitä työtä, että voimme arvioida, millä tavalla nykyistä lainsäädäntöä voidaan vahvistaa, Henriksson sanoi.
&nbsp;

Pisa-tulokset puhuttivat kyselytunnilla – ”Vasemmistoministerin aikana ei oppimistuloksia saatu käännettyä nousuun”

Perussuomalaisten nuorisojärjestö Perussuomalainen Nuoriso on julkaissut uuden <a href="https://ps-nuoriso.fi/koulutuspoliitinen-ohjelma/">koulutuspoliittisen ohjelmansa</a>. PS-Nuorison mielestä koulutusjärjestelmän kehittäminen tarvitsee tervettä järkeä. Nuorisojärjestö katsoo, että tärkeimmät tarvittavat suunnanmuutokset voidaan tiivistää ilmauksiin “koulut tarvitsevat kurinpalautusta” ja “ei korjata sitä, mikä ei ole rikki”.

Perussuomalainen Nuoriso pitää oppivelvollisuusiän korottamista epäonnistuneena uudistuksena. Lisäksi kunnianhimoiset ja utopistiset suunnitelmat “positiivisesta inkluusiosta” ja itseoppimisen lisäämisestä peruskoulussa ovat näyttäytyneet Pisa-tulosten syöksyvänä käyränä alaspäin.
Perussuomalainen Nuoriso katsoo, että erityisen tuen piirissä olevia oppilaita ei tule sijoittaa yleisopetukseen, jos oppilas ei siihen todellisuudessa sovellu.
Inkluusiosta on luovuttava
&#8211; Inkluusiosta pitää siirtyä takaisin erityisluokkiin, jotta voidaan kohdistaa pedagogista tukea opetuksessa täsmällisemmin sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Myös luokkakokojen pitäminen kohtuullisena edistää rauhallista oppimisympäristöä, eivätkä luokkien koot saa enää nousta, nuorisojärjestön koulutuspoliittisessa ohjelmassa kirjoitetaan.
Rauhallisen oppimisympäristön varmistamiseksi Perussuomalainen Nuoriso vaatii myös älylaitteiden käytön vähentämistä alemmilla luokilla. Alakouluikäiset vasta opintopolkunsa aloittaneet eivät vielä kykene omaehtoiseen opiskeluun, joten opettajajohtoista ohjausta tarvitaan. Korkeakoulujen opiskelijavalintajärjestelmää on muokattava takaisin pääsykoepainotteisempaan suuntaan.
Opettajien auktoriteetti palautettava
Perussuomalainen Nuoriso pitää kouluhenkilökunnan auktoriteettivajetta yhtenä suurimmista syistä suomalaisen koulujärjestelmän nykyisille haasteille. Nuorisojärjestö vaatii opettajille käyttöön laajempia keinovalikoimia järjestyksen ylläpitämiseksi ja kiusaamisen ehkäisemiseksi. Rikosoikeudellista vastuuikärajaa on alennettava nykyisestä viidestätoista ikävuodesta neljääntoista ikävuoteen ja vakavien rikosten osalta harkinnanvaraisesti kahteentoista ikävuoteen.
&#8211; Oppilasaines käy vuosi vuodelta haastavammaksi ja sen seurauksena väkivalta kouluissa lisääntyy. Lainsäädännön on vastattava muuttuneeseen tilanteeseen. Lisäresursseja on myös suunnattava koulupudokkuutta ja syrjäytymistä ennaltaehkäiseviin tukitoimiin. Yksikin kiusaamistapaus on liikaa, eikä kiusaamistilastojen kaunistelu tai näennäiset kiusaamista vastustavat toimenpiteet ole ratkaisu ongelmaan, kirjoitetaan ohjelmassa.
Koko ohjelma luettavissa <a href="https://ps-nuoriso.fi/koulutuspoliitinen-ohjelma/">täällä</a>.
&nbsp;

Perussuomalainen Nuoriso julkaisi koulutuspoliittisen ohjelman: “Ei korjata sitä, mikä ei ole rikki”

Perussuomalaisten mukaan seuraavalla hallituskaudella suomalaiseen peruskouluun tarvitaan arvonpalautus perusasioihin, niin opetukseen ja oppimiseen kuin opettajan rooliinkin. Perussuomalaiset ei halua leikata koulutuksesta. Puoluejohtaja Riikka Purra kuitenkin huomauttaa, että oppimistuloksia ei voi jatkossa saavuttaa yksinomaan rahan voimalla. &#8211; Koulutuksen lisärahoituksen rinnalle tarvitaan lainsäädäntömuutoksia. Samalla huonoja uudistuksia pitää peruuttaa.

Perussuomalaiset on tänään julkaissut puolueen <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2023/02/Koulutusna%CC%88ko%CC%88kulmat-13.2.2023.pdf">koulutuspoliittiseen ohjelmaan</a> perustuvia näkökulmia peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen korjaamiseksi. Seuraavalla hallituskaudella on paljon tehtävää, sillä oppimistulokset laskevat, kouluissa on monenlaisia ongelmia ja myös opettajat uupuvat.
&#8211; Näemme, että ensi hallituskaudella suomalaisen koulujärjestelmän korjaamisen tulee olla yksi tärkeimmistä painopisteistä. Tehdyt virheet koulutuspolitiikassa ja pedagogiikassa on ensin myönnettävä, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo. Hän kertoi tänään Tuumaustunnilla perussuomalaisten ratkaisuista suomalaisen koulujärjestelmän korjaamiseksi.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 13.2. - Riikka Purra: Koulu kuntoon!" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/6X1Noonm-ag?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Suomalaiseen peruskouluun tarvitaan perussuomalaisten mukaan arvonpalautus perusasioihin, niin opetukseen ja oppimiseen kuin opettajan rooliinkin.
Purra sanoo, että kaikkein tärkeintä on palauttaa kouluihin vaatimustaso, eli oppilaita ei saa päästää luokka-asteelta toiselle, mikäli tavoitteita ei ole saavutettu.
Vaatimuksista lipeäminen on petollista
Vaatimustasosta lipeäminen on petollista, sillä ongelmat kertautuvat myöhemmin. Oppilailta onkin vaadittava osaamista.
&#8211; Suurin osa toisen asteen ongelmista johtuu peruskoulusta ja peruskoulun ongelmista – siitä, että amikseen menee nuoria, joilla ei ole siihen mitään edellytyksiä, eikä amiksessakaan vaadita juuri mitään. Ysiltä pääsee nuoria, joiden luku- ja kirjoitustaidossa on merkittäviä puutteita. Perussuomalaisten mielestä jokaisen pitää osata lukea ja kirjoittaa siirtyessään kolmannelle luokalle, Purra sanoo.
Perussuomalaiset katsoo, että sääli- tai tsemppinumeroiden antaminen kouluissa pitää lopettaa.
&#8211; Säälinumeroita ei saa antaa maahanmuuttajille eikä kantaväestölle. Nelonen on numero, ja se pitää uskaltaa antaa, jos osaaminen ja taidot sitä vaativat. Ehdot eivät ole kiusantekoa vaan huolehtimista oppilaan osaamisesta.
&#8211; Oleellisin on ysiluokka. Peruskoulun ongelmia ei saa siirtää toiselle asteelle. Peruskoulusta ei saa päästää pois oppilaita, jotka eivät ole saavuttaneet vaadittavaa perusosaamista. Oppivelvollisuuden laajentaminen ei auta eikä korjaa perusongelmaa, Purra sanoo.
Perussuomalaisten mukaan erityisesti poikien oppimistuloksiin ja syrjäytymiskehitykseen on puututtava.
&#8211; Miehen malleja ja poikien ymmärtämistä tarvitaan lisää koulumaailmaan. Erityisesti pojat kaipaavat rajoja, ja koulun rajattomuus on ollut etenkin heille vahingoksi, Purra sanoo.
Opettajille taattava työrauha
Opettajan auktoriteetti pitää perussuomalaisten mukaan palauttaa kouluihin, sillä se on välttämätöntä sekä oppimisen että koulurauhan säilymisen kannalta.
&#8211; Opettajille on myös taattava työrauha, jotta he voivat keskittyä perustyöhönsä eli opettamiseen. Opettaja ei ole sosiaalityöntekijä, ei poliisi, ei ICT-henkilö, ei kirjaaja, Purra sanoo.
Hän huomauttaa, että kaikilla on oikeus rauhalliseen oppimisympäristöön ja turvalliseen kouluun.
&#8211; Lapset ovat monesti fiksuja ja heitä kannattaa kuulla, mutta koulussa opettaja on pomo. Yliampuvasta itseohjautuvuuteen luottamisesta on palattava kohti opettajavetoisuutta. Itseohjautuvuus sopii harvoille lapsille, ja siihen nojaaminen opetussuunnitelmassa on ollut selvä virhe.
Perussuomalaiset luopuisi inkluusiomallista perusopetuksessa ja palauttaisi erityisluokat, koska inkluusio on käytännössä osoittautunut toimimattomaksi ratkaisuksi. Inkluusioperiaatteella tarkoitetaan sitä, että erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ei eriytetä omiin luokkiinsa, vaan he opiskelevat muiden kanssa samalla luokalla.
&#8211; Vaikka inkluusio on kaunis ajatus, pedagogisesti hieno malli, se ei käytännössä toimi. Varsinkaan se ei toimi ilman rahaa. Haluamme erityisluokat takaisin. Opetus erityisluokalla on sitä tarvitsevan oppilaan oikeus ja etu, Purra sanoo.
Puhelimet pois luokkahuoneista
Perussuomalaiset vaati jo vuonna 2018 puhelimille käyttökieltoa oppitunneilla. Tuolloin ehdotus ei juuri saanut vastakaikua, mutta nyt ääni näyttää olevan jo toinen.
Tänä päivänä monet lapset – ja aikuisetkin – ovat addiktoituneita puhelimiin ja muihin laitteisiin. Perussuomalaisten mielestä kouluissa pitää kuitenkin olla vähemmän laitteita ja vähemmän pelillisyyttä. Koulutyö pitää rauhoittaa muille metodeille.
&#8211; Digidigi ja mobiili eivät tulleetkaan tekemään autuaiksi, päinvastoin, ja tämä on syytä ymmärtää. Teknologian käyttö opitaan varmasti koulun ulkopuolellakin. Lapset tarvitsevat koulussa oppimisen ja onnistumisen tunteita; heitä ei tarvitse eikä pidä maanitella pelaamisella yrittämään, Purra sanoo.
Kouluissa pitää oppia lukemaan ja kirjoittamaan, ja niitä taitoja oppii vain lukemalla ja kirjoittamalla.
&#8211; Monipuoliset opetusmetodit voivat olla arvokas lisä, mutta perusasioiden pitää olla ensin kunnossa. Lukemista ei opi videoita tekemällä eikä kirjoittamista videoita katsomalla. Kaikki suomalaiset lapset oppivat käyttämään laitteita muutenkin, eikä sitä tarvitse opettaa koulussa. Tärkeämpää olisi opettaa laitteista irrottautumista, keskittymistä, ajattelua.
Peruskoulua uudistettu jo liikaakin
Viime vuosina koulua on uudistettu liikaa, ja samalla keskeiset perusasiat ovat jääneet jalkoihin. Osa huonoista uudistuksista on poliittisten päätöksentekijöiden, osa opetushallinnon virkamiehistön voimalla edistämiä.
Huonot uudistukset ovat johtaneet oppimistuloksien poikkeuksellisen <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oppimistulosten-lasku-ollut-suomessa-poikkeuksellisen-nopeaa-puhutaan-jopa-kahden-vuoden-menetetysta-oppimisesta/8610276#gs.pxm0i7">nopeaan heikentymiseen</a>, joten suunta on korjattava. Tyypillisesti perusopetuksen ongelmien syyksi on esitetty puutteellista resursointia ja tällöin ratkaisuksi on tarjottu lisärahoitusta.
Perussuomalaiset ei halua leikata koulutuksesta, mutta Purra kuitenkin huomauttaa, että oppimistuloksia ei voi jatkossa saavuttaa yksinomaan rahan voimalla.
&#8211; Perussuomalaiset esitti jo vuonna 2018 oppimistakuuta, ja vaatimus on yhä voimassa. Oppimistakuu tarvitaan sekä peruskouluun että ammatilliselle asteelle. Koulu tarvitsee varmasti lisää rahoitusta, mutta pelkkä raha ei näitä ongelmia korjaa. Lisärahoituksen rinnalla tarvitaan lainsäädäntömuutoksia, ja samalla huonoja uudistuksia pitää peruuttaa.
&nbsp;

Perussuomalaiset edellyttää vaatimustason palauttamista kouluihin, säälinumeroiden antaminen tulee lopettaa – Purra: ”Pelkkä raha ei korjaa koulun ongelmia”

Perussuomalaiset vaati eduskunnan kyselytunnilla toimia oppimistulosten parantamiseksi. Vaikka hallitus on kehunut, että se tekee koulutuksen ”kunnianpalautuksen”, tulokset puhuvat puolestaan. Perusasteen ongelmat vain pahenevat.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto muistutti, että Suomi tunnettiin pitkään, varsinkin vuosituhannen vaihteen kieppeillä, koulutuksen erinomaisista PISA-tuloksistaan, joista tultiin ottamaan oppia kaukaakin.
&#8211; Nyt uutisoidaan lähinnä oppimistulosten romahtamisesta. Suomalaisen peruskoulun tilanne on heikentynyt katastrofaalisesti. Tutkimusten mukaan PISA-tulokset ovat olleet laskussa vuodesta 2006 lähtien. Se on pitkä aika. Kyse ei ole mistään hetken ilmiöstä, Puisto totesi.
Syitä on monia
Syitä romahdukselle on Puiston mukaan monia.
&#8211; Opettajat ovat usein jaksamisensa rajoilla ja kertovat, että heitä ei ole kuunneltu. Syitä löytyy opetussuunnitelmista, joita on kutsuttu muun muassa höttöisiksi. On näyttöä siitä, että lasten liian pitkälle menevää itseohjautuvuutta edellyttävät metodit ja liiallinen nojaaminen digitaalisiin opetusmenetelmiin ovat yhteydessä huonompiin oppimistuloksiin ja oppimistulosten eriytymiseen, Puisto luetteli.
Ministeri vieritti syyt muille
&#8211; Näettekö, että virheitä on tehty? Miten suomalaisten lasten ja nuorten koulumenestys turvataan niin, etteivät he joudu kärsimään tehdyistä virheistä? Puisto kysyi.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) jakoi huolen ja totesi, että kehitys on kansallisesti ollut laskussa jo 2000-luvun alusta lähtien. Andersson kuitenkin kehui istuvan hallituksen tavoitteita ja syytti nykyisistä tuloksista aikaisempia leikkauksia.
Maahanmuuton vaikutukset dramaattisia
Puisto myönsi, että koulutukseen tarvitaan riittävät resurssit, mutta ongelmat ovat syvällä ja kyse ei ole läheskään pelkästään vain rahasta.
Puisto huomautti, että juuri tehdyn tutkimuksen mukaan myös harjoitettu maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa dramaattisesti oppimistuloksiin.
&#8211; Kansallisen koulutuksen arviointikeskus totesi tuoreessa tutkimuksessaan sen, mistä perussuomalaiset ovat yrittäneet varoittaa pitkään. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat jäävät muista jälkeen, koulujen ja oppilaiden väliset erot kasvavat ja kaikki oppilaat kärsivät.
&#8211; Itse asiassa Suomessa on suurin maahanmuuttajien ja muun väestön oppimistulosten ero koko länsimaissa, Puisto totesi.
Jo viisi prosenttia voi heikentää tuloksia
Arvioinnissa paljastui, että jos koulussa on reilut viisi prosenttia muunkielisiä oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa.
&#8211; Koulujen, asuinalueiden ja koko yhteiskunnan eriytyminen huonon maahanmuuton seurauksena ei ole uusi ilmiö, vaikka kaikki teeskentelevät yllättynyttä aina, kun asiaa koskevia raportteja poikkeuksellisesti pääsee julkisuuteen, perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho sanoi.
&#8211; Ongelmaa pyritään lakaisemaan maton alle, koska sen ratkaisemiseen ei ole muita vaikuttavia keinoja kuin haitallisen maahanmuuton vaikeuttaminen ja vähentäminen – ja se taas ei maahanmuuttohurmoksessa eläville puolueille käy. Mieluummin uhrataan koulut ja niiden oppilaat, Halla-aho totesi.
&nbsp;

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Oppimistulokset entistä heikompia – maahanmuuton vaikutukset dramaattisia

Opettajat irtisanoutuvat Suomen suurimmasta yläkoulusta levottomuuksien takia, kertoo <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009336627.html?fbclid=IwAR2-0iKGY-qPjmfdFNmzHQu1lBRcXprvgRS9Jia_vjt3cq6HTI80afWcB-Q">HS Turku</a>. Lähteneitä on jo kolmasosa. Sama peruskoulu on tullut tunnetuksi viime aikoina väkivallasta, huumekaupasta, ilotulitteiden ampumisesta sisällä koulupäivän aikana ja useista rikosilmoituksista. &#8211; Tämä on sitä nykyisen hallituksen koulutuksen kunnianpalautusta, moittii kansanedustaja Ari Koponen.

Opettajien mukaan levottomuudet lisääntyivät, kun erityisoppilaat siirrettiin samoihin tiloihin muiden oppilaiden kanssa pari vuotta sitten. Inkluusion ajatuksena onkin, että erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ei eriytetä omiin luokkiinsa, vaan he opiskelevat muiden kanssa yleisellä luokalla. Erityisluokkien määrää on vähennetty Sanna Marinin hallituskaudella huomattavasti.
&#8211; Hallituksen lempilapsi inkluusio ei yksinkertaisesti toimi. Luokissa on nyt paljon erityistä tukea tarvitsevia lapsia, jotka eivät saa riittävää ohjausta, ja muiden oppilaiden oppiminen häiriintyy, kommentoi Ari Koponen.
Koulutuspolitiikassa olisi paljon korjattavaa
Inkluusion poiston lisäksi hallituksella olisi Koposen mukaan paljon korjattavaa ja muutettavaa, kuten esimerkiksi liiallisen itseohjautuvuuden poisto, hankehumpan ja byrokratian keventäminen, haitalliseen maahanmuuttoon puuttuminen, selkeiden vähimmäisosaamisen kriteereiden luominen toisen luokan loppuun (luku- ja kirjoitustaidossa), opettajien auktoriteetin palautus ja heidän jaksamiseensa puuttuminen, perheiden vastuun lisääminen sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin tärkeyden ymmärtäminen.
Koponen on <a href="https://www.facebook.com/watch/?v=506907404582013">puhunut</a> inkluusion toimimattomuudesta, perusopetuksen rahoituksesta ja raa&#8217;asta väkivallasta kouluissa jatkuvasti koettaen saada hallitukselta huomiota ongelman vakavuuteen.
&nbsp;

Joukkopako peruskouluissa on alkanut – “Hallituksen lempilapsi inkluusio ei yksinkertaisesti toimi”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela vaatii totaalista suunnanmuutosta Suomessa viime vuosikymmeninä harjoitettuun koulutuspolitikkaan. Koskelan mukaan hallituksessa ei haluta nähdä suurimpia syitä oppimistulosten laskun taustalla, eikä nykyinen hallituskoalitio näin ollen kykene toimivia ratkaisuja laskeviin oppimistuloksiin edes tarjoamaan.

&#8211; Hallituksessa suurimpana syynä oppimistulosten laskuun pidetään koulutusleikkauksia. Näillä tietysti on osansa, mutta viime vuosikymmeninä harjoitetulla politiikalla oppimistulokset olisivat laskeneet ilman leikkauksiakin. Muistetaan se, että esimerkiksi 90-luvulla myös koulutuksesta leikattiin tuntuvasti, mutta oppimistulokset jatkoivat nousuaan. Leikkaukset itsessään eivät siis ole ainoa saati riittävä syy ikävälle kehitykselle, korostaa kansanedustaja Jari Koskela.
Uudet opetusmetodit oppimistulosten laskun taustalla
Dosentti Aino Saarinen on väitöskirjassaan nostanut esiin useita syitä oppimistulosten laskuun. Saarisen tutkimustulosten mukaan taustalla ovat uudet opetusmetodit kuten itseohjautuvuus, liika digitalisaatio ja oppilaslähtöinen opetustapa. Saarisen tutkimustuloksissa kyseenalaistettiin myös liian aikaista varhaiskasvatusta sekä puolustettiin perinteistä opettajalähtöistä opetusta.
&#8211; Dosentti Saarisen tutkimustulokset herättivät valtaisen kritiikkivyöryn, vaikka tutkimustulokset olivat linjassa kentältä jatkuvasti kuultujen opettajien kokemusten ja arkijärjenkin kanssa, Koskela huomauttaa.
Opettajia pitäisi kuunnella enemmän
Koskelan mielestä koulutuspolitiikassa pitäisi jatkossa kuunnella enemmän Suomen ammattitaitoista opettajakuntaa, joka on hyvin kartalla opetusmaailman kipukohdista. Opettajat haluavat Koskelan saamien viestien mukaan keskittyä varsinaiseen opetustyöhön, mutta tällä hetkellä aika menee liian paljon kaikkeen muuhun, kuten järjestyksen ylläpitämiseen.
&#8211; Mielestäni Suomessa olisi luovuttava siitä ajatuksesta, että inkluusio on hyvä asia, kunhan resurssit ovat kunnossa. En usko, että mistään löytyy sellaisia taloudellisia resursseja, että inkluusio saataisiin toimimaan. Varsinkaan nyt, kun tasoerot jatkuvasti kasvavat ja opiskelijaryhmät muuttuvat monimuotoisemmiksi, Koskela sanoo.
Suomi takaisin koulutuksen suurvallaksi
Koskela vaatii panostuksia erityisesti peruskouluun ja erityisopetukseen. Myös perheisiin tarvitaan ennaltaehkäisevää tukea, sillä syrjäytymiskehityksen tiedetään alkavan hyvin varhaisessa vaiheessa.
Hallituksen jo tekemiä toimia sekä suunnitelmia oppivelvollisuuden pidentämisestä ja korkeakoulupaikkojen lisäämisestä Koskela ei pidä hyvänä, ellei ensin saada peruskoulutusta kuntoon ja sitä kautta taattua kaikille nuorille aidot mahdollisuudet selvitä jatko-opinnoista ja työelämästä.
&#8211; Seuraavan hallituksen on esitettävä toimivia ratkaisuja oppimistulosten laskuun sekä vastattava opettajakunnan huoleen. Nyt on tehtävä suunnanmuutos Suomessa harjoitettuun koulutuspolitiikkaan. Jos tilanne jatkaa kriisiytymistään, on uhkana opettajakoulutuksen vetovoiman väheneminen. Tällaiseen meillä ei ole varaa. Suomen pitää pyrkiä takaisin koulutuksen suurvallaksi, Koskela toteaa.
&nbsp;

Koskela vaatii suunnanmuutosta koulutuspolitiikkaan – inkluusioajattelusta on luovuttava

Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Ari Koponen on erittäin huolissaan suomalaisen koulujärjestelmän tulevaisuudesta sekä lasten oppimistuloksista, jotka ovat laskeneet tasaisesti jo vuodesta 2006.

Kansanedustaja Ari Koposen mukaan viime vuosien koulutusuudistukset, kuten inkluusio, itseohjautuva oppiminen, arvosanoista ja luokalle jättämisistä luopuminen sekä ryhmäkokojen kasvattaminen, ovat olleet ideologisia ja aiheuttaneet oppimiselle vain vahinkoa.
Inkluusio ongelmista suurin
Inkluusion ajatuksena on, että erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ei eriytetä omiin luokkiinsa, vaan he opiskelevat muiden kanssa yleisellä luokalla. Kunnat käyttävät tätä Koposen mukaan herkästi säästötoimena. Näin ollen erityisluokkien määrää on vähennetty huomattavasti, ja samaan aikaan erityislasten vanhemmat ovat kertoneet, ettei lapsen tarvitsema tuki ole siirtynytkään hänen mukanaan tavalliselle luokalle. Järjestely ei Koposen mielestä toimi, jos tuki ei seuraa oppilasta.
&#8211; Luokissa voi olla paljon erityistä tukea tarvitsevia lapsia, jotka eivät saa riittävää ohjausta, ja muiden oppilaiden oppiminen häiriintyy. Tämä tulee ilmi esimerkiksi viimeisimmän kouluterveyskyselyn tuloksista. Vain alle kolmannes 4. ja 5. luokan oppilaista kokee, että luokassa on usein rauhallista, Koponen kertoo.
Etäopetus ei sovi kaikille
Opetussuunnitelman yhtenä tavoitteena on saada oppilaat ottamaan enemmän vastuuta omasta oppimisestaan. Koponen yhtyy itseohjautuvuuden tavoitteelle annettuun laajaan kritiikkiin.
&#8211; Vain harva peruskouluikäinen kykenee pitkäjänteiseen itseohjautuvaan opiskeluun.
&#8211; Korona-ajan etäopetusjaksoissa itseohjautuvuus on korostunut vielä aiempaa enemmän. Kotona tukea vaille jääneet oppilaat ovat jääneet pahasti oppimisessa jälkeen, ja seuraukset ovat valitettavan kauaskantoiset, päättää Koponen.
&nbsp;

Opiskelussa on aika palata entiseen – Koponen: “Vain harva peruskouluikäinen kykenee pitkäjänteiseen itseohjautuvaan opiskeluun”

Suomalainen peruskoulu on hieno saavutus. Silti siinä on valuvikoja, joita digihype, seinättömät luokat tai pidennetty oppivelvollisuus eivät korjaa, vaan ennemminkin pahentavat asiaa, kirjoittaa valtiotieteen lisensiaatti Mai Allo ajatuspaja Suomen Perustalle kirjoittamassaan raportissa Koulukirja. <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/koulukirja-kymmenen-myyttia-suomalaisesta-peruskoulusta/">Koulukirja</a> pureutuu myös koulujen politisoitumiseen ja vaatii paluuta perusasioihin: tietojen ja taitojen oppimiseen edistyksellisten asenteiden omaksumisen sijaan. Allo purkaa kirjassaan 10 peruskouluun liittyvää myyttiä ja esittää yhtä monta valuvikoja korvaavaa politiikkasuositusta.

Mistä on nykyinen peruskoulu tehty?
Digihypestä, ilmiöoppimisesta, itseohjautuvuudesta.
Avoimista oppimisympäristöistä, joiden takia on purettu luokkien seiniä. Kehityskeskusteluista ja itsearvioinnista, joita tuputetaan numeroarvostelun ohelle. Verkostotyöskentelystä, joilla korvataan selkeät yksilösuoritukset.
Räätälöidystä opinpolusta, jolla syrjäytetään kaikille yhteiset minimivaatimukset.
Koneista, jotka voittavat kynän ja kumin.
Ymmärsitkö, mitä juuri äsken luit? Sisäistitkö käsitteet? Vai koitko sanahelinäksi?
Kuulostaa monimutkaiselta, ja sitä se onkin. Peruskoulua on nimittäin monimutkaistettu niin perusteellisesti, että se on nykyään kaikkea muuta kuin selkeä järjestelmä.
Samalla peruskoulu on kadottamassa ydinajatuksensa: sen, että koulun tehtävä on tuottaa osaamista. Mikään ei enää takaa sitä, että peruskoulun läpäissyt lapsi oikeasti hallitsee välttämättömät perustaidot.
<h4>Oppilaiden lähtötaso laskenut uudistuksista huolimatta</h4>
Ajatus pilalle myllerretystä peruskoulusta on tärkeä näkökulma, mutta se on jäänyt paitsioon julkisessa keskustelussa. Uutuusteos ”Koulukirja – kymmenen myyttiä suomalaisesta peruskoulusta” pyrkii rikkomaan hiljaisuuden.
Ajatuspaja Suomen Perustan julkaisemassa katsauksessa eritellään peruskoulun valuvikoja. Teoksen kirjoittanut valtiotieteen lisensiaatti, tutor-opettajana työskentelevä Mai Allo on koonnut yksiin kansiin tutkimustietoa, joka osoittaa monien koulu-uudistusten onttouden. Kirjan näkökulma ei ole perinteisen perussuomalainen, mutta se tuo arvokkaan lisän keskusteluun suomalaisesta koulusta.
Ongelmat ovat syventyneet entisestään, uudistuksista huolimatta tai ehkä juuri siksi. Oppimistuloksia ei parantanut varsinkaan digiloikka, joka maksoi kymmeniä miljoonia Helsingille muutamassa vuodessa.
– Digitalisaation myönteisistä vaikutuksista oppimiseen ei ole löytynyt selkeää tutkimusnäyttöä. Sen sijaan näyttöä on päinvastaisesta, Mai Allo muistuttaa.
Se kuitenkin tiedetään, että oppilaiden osaamisen taso on laskenut vuosien saatossa. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-7894650">Joka kahdeksas poika ei osaa lukea kunnolla</a> peruskoulusta päästyään. Ilmiö on valitettavan tuttu ammatti- ja korkeakoulujen opettajille. Pelkona onkin se, että osaamisen taso johtaa koulutusinflaatioon eli koulutuksen arvon alenemiseen.
Katso Mai Allon haastattelu (juttu jatkuu videon jälkeen): 
<iframe loading="lazy" title="Vasemmistoradikaalien myllertämä peruskoulu palautettava raiteilleen, vaatii Mai Allo" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/1a3z6pwzyqY?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Toimittaja Maria Asunta haastattelee Mai Alloa Meillä on asiaa -ohjelmasarjassa. Youtube, 21 min. 
<h4>Oppimisen ylistyksestä osallisuuden ylistykseen</h4>
Jotta voisi ymmärtää peruskoulun valuvikoja, on piipahdettava 1960-luvulla, jolloin peruskoulu luotiin vanhan rinnakkaisjärjestelmän eli kansakoulun, oppikoulun ja kansalaiskoulun tilalle. Alkuperäinen tavoite oli saattaa kaikki lapset koulutielle tasa-arvoisesti siten, ettei yksikään lapsi jäisi vaille kansakoulun jälkeistä oppia vanhempien köyhyyden takia.
Tarkoitus oli Mai Allon mielestä erittäin kannatettava.
– Mielestäni on oikein, että kaikki lapset pääsevät kouluun vanhempien taustasta riippumatta.
Tämä ei kuitenkaan riittänyt uudistajille, vaan koko koulujärjestelmä myllättiin sisällöllisesti aina opetussuunnitelmia ja arvosanakriteereitä myöten.
– Matematiikasta ja kielistä siivottiin vaikeammat asiakokonaisuudet. Pääsykokeet, tasokurssit ja muut karsintaan viitanneet käytännöt heitettiin roskatynnyriin. Nelosnumerot seuraamuksineen siirtyivät historiaan. Koulujärjestelmä alkoi painottaa osallisuutta osaamisen kustannuksella, Mai Allo luettelee.
Mylläyksen takia vaatimustaso laski.
– Jälkiä korjataan vielä pitkälle tulevaisuuteen, Allo toteaa.
<h4> Vasemmistoradikalismi näkyy uudistusintoilun taustalla</h4>
Peruskoulun uudistamisvimmaa määrittelee kaikenkattava rajojen ylitys. Rajoja rikkoakseen uudistajat ovat moukaroineet alas niin luokkahuoneen seiniä kuin oppiaineiden rajoja. Heidän iskulauseensa on: ”Koska maailma ei jakaudu oppiaineisiin, ei koulunkaan pitäisi.”
Palkittu tietokirjailija Mai Allo rikkoo tätä myyttiä uutuusteoksessaan. Hän kertoo, että peruskoulun vahvimmat moukaroijat ovat pääasiassa olleet akateemisia mielipidejohtajia ja konsultteja. He käyttävät vaikeasti ymmärrettäviä käsitteitä puhuessaan vaikkapa ”kokonaisvaltaisuudesta”, ”hierarkisten rakenteiden välttämisestä” ja ”valintojen vapaudesta”.
Mai Allo näkee nykyisessä koulukeskustelussa yhteyden 1960-luvulle.
– Jo tuolloin oli olemassa äänekäs kasvatustieteilijöiden joukko, joka puhui luovasta, yhteisöllisestä ja verkostomaisesta koulunkäynnistä. Jopa numeroarvostelu ja oppiainejako määriteltiin porvarilliseksi ja vanhoilliseksi. Haluttiin eroon kaikesta, jonka vähänkin koettiin ”alistavan” oppilaita ja vahvistavan luokkayhteiskuntaa.
Pyrkimys lopputulosten tasa-arvoon tarkoittaa suomeksi sitä, ettei kukaan saa olla toisia parempi, vaan päättötodistus kuuluu kaikille.
– Itseään edistyksellisinä pitävät, niin kutsuttua akateemista vasemmistoa edustavat koulu-uudistajat kokevat, että koulumenestys perustuisi elitismiin. Siksi he ovat häivyttäneet eroja oppilaiden väliltä, Allo sanoo.
Taustalla on ajatus siitä, että oppilaiden erilaisuus koulumenestyksessä johtaisi eriarvoistumiseen. Allo näkee asian toisin. Hänestä erilaisuuden tunnustamisen ei tarvitse johtaa eriarvoisuuteen.
<h4>Valtakunnalliset tasokokeet palautettava, ei armoviitosia</h4>
Mitä sitten tarvitsisi tehdä? Miten monimutkaistettu peruskoulu saadaan taas raiteilleen?
Tietokirjailija Mai Allo haastaa tarkastelemaan rohkeasti sitä, miksi lukuisat uudistukset eivät ole parantaneet oppimistuloksia vaan heikentäneet niitä. On rohjettava kysyä, miksi peruskoulu ei enää kykene takaamaan sitä, että oppilas oppii vaadittavat asiat?
Allo peräänkuuluttaa tasokurssien palauttamista ja valtakunnallisten päättökokeiden järjestämistä.
– Oppimista on mitattava, jotta varmistetaan se, että lapsi saavuttaa vähintäänkin kaikille yhteiset minimivaatimukset. Todistusta ei pidä myöntää, elleivät minimivaatimukset ylity.
Allo korostaa, että päättökokeet eivät suinkaan tarkoittaisi heikommin pärjäävien nuorten jättämistä paitsioon. Päinvastoin. Hän uskoo tasokokeiden pikemminkin estävän syrjäytymistä.
– Pitäisi kannustaa nuoria yrittämään uudelleen, kunnes rima ylittyy kiistattomasti. Joskus luokalle jättäminen tehoaa muita tukiopetusmuotoja paremmin.
Opetushallitus on hiljan uudistanut arviointikriteereitään, jotta eri koulujen arvosanat olisivat vertailukelpoisia keskenään. Allon mukaan tämä on hyvä alku, joskaan se ei vielä riitä. Todistus nimittäin halutaan edelleen antaa kaikille.
– Valheellinen todistus ”armovitosineen” ei tuota aitoa iloa ja osallisuudentunnetta syrjäytymisvaaraan joutuneelle nuorelle, Allo muistuttaa.
<h4>Oppivelvollisuutta ei tule pidentää vaan tiivistää</h4>
Mai Allo ei kannata oppivelvollisuuden pidentämistä, vaan sen tiivistämistä.
– Mitä jos vaadittaisiin oppilailta vähän enemmän? Edellytettäisiin siis osaamisen näyttämistä valtakunnallisen mittapuun mukaisesti sen sijaan, että opitun osoitukseksi kelpaa ”räätälöidyn oppimispolun” läpi kulkeminen.
Mitä peruskoululle tapahtuisi, jos yhdeksänvuotiseen oppivelvollisuuteen yhdistettäisiin vaatimustason nosto? Mai Allon mukaan se voisi tulla halvemmaksi kuin koko ikäluokan roikottaminen tuloksiltaan heikkenevissä kouluissa.
– Vuosittaisen päättökokeen ansiosta osa oppilaista voisi suorittaa oppivelvollisuutensa etuajassa ja siirtyä seuraavalle koulutusasteelle, Allo visioi.
<h4>Yksityisen koulut täytentämään julkista koulutarjontaa</h4>
 Koululaitos on rakennettu hitaimmin etenevien ehdoilla. Vähälle keskustelulle on jäänyt lahjakkaan lapsen oikeudet saavuttaa oma potentiaalinsa.
Entäpä jos lähiön lahjakkaalle lapselle olisi tarjolla erityisluokka, jonne voisi hakeutua opiskelemaan tosissaan? Näin oppilas saisi merkinnän todistukseensa vaativien ja syventävien kurssien suorittamisesta.
Jos Mai Allolla olisi aikakone ja taikurinsauva, hän palaisi 1960-luvulle. Hän poistaisi lukukausimaksut yksityisoppikouluista ja laajentaisi kunnallista oppikoulu- ja ammattikouluverkkoa.
Peruskoulu-uudistuksessa suurin osa yksityisoppikouluista päätyi valtion haltuun, ja jäljelle jääneiden itsenäisyyttä kavennettiin huomattavasti. Kouluilta vietiin mahdollisuus valikoida oppilaansa.
– Toivoisin Suomeen yksityiskouluja, joihin pääsisi tasokokeiden eli oppilaan menestymisen perusteella, siis riippumatta vanhempien varallisuudesta, Allo sanoo ja korostaa sitä, että yksityiset koulut täydentäisivät julkista koulutarjontaa.
<h4>Koulu voi esitellä ideologioita, mutta sen ei pidä valita niitä lasten puolesta</h4>
”Koulukirjassaan” Mai Allo kertoo 1960-luvun voimakkaimpien koulu-uudistajien olleen avoimesti marxilaisia. He edustivat niin sanottua <a href="https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/59673/SamiKorhonen.gradu.pdf;jsessionid=4328024C77F5B9B8D94DCC5420D3643E?sequence=1&amp;fbclid=IwAR0IVMga38Qd2o8N_itCzQf2gHaLkzNnkQruEMs3_e6135YyIg1RCZbjDWU">kriittistä näkökulmaa</a>. Tämä on näkynyt kasvatustieteen politisoitumisessa ja koulun arjessa silloin, kuin opettajat ovat liittäneet vasemmistoaktivisminsa omaan työhönsä.
– Koulun punavihertyminen ei ole myytti vaan totta, Allo toteaa, joskin lisää heti perään oman huomionsa siitä, miten vaikeaa on neutraalin opetussuunnitelman laatiminen.
– Sellaista lienee tuskin koskaan ollut, mutta siihen voisi pyrkiä.
Jokaisella ajalla on aatteensa: 1900-luvun alkupuolella kouluissa oli isänmaallinen henki ja oppilaat kokoontuivat aamuhartauksiin. 2020-luvun <a href="https://www.uusimaa.fi/paikalliset/1607795">oppilaita ohjataan feminismiin</a> ja <a href="https://www.suomenuutiset.fi/open-ilmasto-opas-on-2000-luvun-pirkkalan-moniste/">tietyn suuntaiseen ilmastopolitiikkaan</a>.
Eikä aihe ole edes uusi. Jo vuonna 1987 Britannian pääministeri Margaret Thatcher ilmaisi huolensa koulun politisoitumisesta: ”Nuoret tarvitsevat kunnon koulutuksen tavoitellakseen parempaa tulevaisuutta, mutta äärivasemmistolaiset opetusalan auktoriteetit ja radikaaliopettajat vievät heitä tämän mahdollisuuden. Kertotaulun ja yhteenlaskun sijasta lapsille opetetaan antirasistista matematiikkaa ja muuta vastaavaa, mitä se nyt sitten lieneekin.”
– Koulussa toki pitää esitellä eri ideologioita, mutta ei valita nuoren puolesta, mihin suuntaan ja millä tavalla maailmaa pitää muuttaa, Mai Allo painottaa.
<hr />
Koulukirja on ladattavissa <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/koulukirja-kymmenen-myyttia-suomalaisesta-peruskoulusta/">Suomen Perustan sivuilta</a> &gt;