PS ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Niemisen mukaan olemme tehneet lapsille ja koko yhteiskunnalle karhunpalveluksen, kun emme ole uskaltaneet vaatia oppimista. Hyvät aikomukset pitää koulunkäynti mukavana ja välttää lasten pettymyksiä ovat vuosien varrella johtaneet siihen, että liian moni oppilas etenee koulupolullaan ilman todellista osaamista. Toisaalta oppimisen ongelmat ovat niin syviä, että kiusaus päästää oppilas etenemään ja siirtää ongelma seuraavalle on suuri.
Mira Niemisen mielestä on tullut aika puuttua tähän epäkohtaan. Perusopetuslain muutos on tarpeellinen, ja se on tulossa hallituksen esityksenä eduskunnan käsiteltäväksi. Nieminen tukee tätä osaamistakuulinjan edistämistä ja on puhunut osaamisvaatimusten palauttamisen puolesta jo vuosien ajan.
– Oppilaiden valmiuksien heikkouksiin on nyt onneksi kiinnitetty huomiota, ja aiheesta on käyty runsaasti julkista keskustelua. On aika korjata virheitä, ja niin sanottujen ”säälivitosten” aika on ohi. Arviointimenettelyjen tulee olla samat, luokalle tulee uskaltaa jättää ja välitodistusten on annettava rehellinen kuva siitä, missä mennään. Koulun tehtävänä on aidosti valmistaa lapsia ja nuoria yhteiskuntaan riittävillä tiedoilla ja taidoilla. Koulu ei voi olla vain paikka, jossa vietetään aikaa. Sen tehtävä on varmistaa, että jokainen lapsi oppii perusasiat, Nieminen vaatii.
– Perusopetus rakentaa koko yhteiskunnan osaamispohjan. Jos perusasiat eivät ole hallussa, vaikeudet näkyvät toisella asteella, korkeakouluissa ja myöhemmin työelämässä. Lopulta ne heijastuvat myös talouteen, työllisyyteen ja syrjäytymisen kustannuksiin. On järkevää palauttaa oppimisen tavoitteet ja vastuu koulun ytimeen. Tarvitsemme nuoria, joilla on riittävät tiedot ja taidot menestyä muuttuvassa maailmassa. Tätä ei saavuteta vaatimuksista luopumalla tai asettumalla mukavuustasolle, jossa ongelmat työnnetään aina eteenpäin.
Niemisen mukaan on tärkeää ymmärtää, että myös oppilaalla on oikeus oppia koulussa. Jos oppimisen puutteisiin ei puututa ajoissa, ne kasaantuvat ja kulkevat nuoren mukana koko elämän. On reilua antaa rehellistä palautetta osaamisesta, jotta korjausliikkeitä voidaan tehdä ajoissa. Ilman selkeitä osaamisvaatimuksia koulu alkaa eriarvoistaa.
– Ne lapset, joilla on vahva tuki kotoa, pärjäävät. Ne, joilla tuki on heikompaa, jäävät jälkeen. Lisäksi olemme vuosien mittaan nähneet, että nykyisissä käytännöissä koko luokkayhteisön oppiminen kärsii. Kun osaamista vaaditaan kaikilta ja puutteisiin puututaan järjestelmällisesti, koulu pystyy tasaamaan taustoista johtuvia eroja, Nieminen uskoo.
Niemisen on vaikea hyväksyä väitettä, että osaamisvaatimukset heikentäisivät oppilaan itsetuntoa, mihin usein vedotaan. Hän itse uskoo päinvastaiseen. Kun oppilas saa tukea ajoissa ja pääsee aidosti oppimaan, syntyy onnistumisen kokemuksia, jotka vahvistavat itseluottamusta. Kun rima on selkeästi asetettu, reitti tavoitteisiin tehty näkyväksi ja tuki niiden saavuttamiseen on olemassa, saa oppilas vahvan viestin onnistumisen mahdollisuuksista ja siitä, ettei pidä luovuttaa liian helposti.
– Suomen PISA-tulokset eivät mairittele. Monessa kohdin on menty mönkään. PISA-tulokset mittaavat osaamista, eivät viihtyvyyttä, johon olemme osin antaneet koulujärjestelmän painopisteen siirtyä. Tulosten lasku ei ole sattumaa eikä yllättävä ilmiö. Se on seurausta pitkästä linjasta, jossa vaatimustasoa on madallettu ja vastuuta siirretty liian varhain lapsille itseohjautuvuutta korostaen. Opettajien osaamiseen ja jaksamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota kasvavien haasteiden keskellä ottaen huomioon, mitä muutoksia luokkahuoneiden sisällä on tapahtunut.
– Kun kaikkien oppilaiden osaamiseen tartutaan järjestelmällisesti, vaikutukset kyllä näkyvät. Eivät yhdessä vuodessa, mutta suunta kääntyy. PISA-tulokset paranevat paluulla vaatimuksiin, yhteisellä linjalla ja työllä, rakenteilla sekä rohkeudella vaatia oppimista. Vanhempien on oltava tässä työssä mukana.
– Perusopetuslain uudistus palauttaa kouluun oppimisen ydintehtävän. Se ei ole askel taaksepäin, vaan välttämätön korjausliike tulevaisuuteen. Osaamisen vaatiminen on teko lasten, perheiden ja koko yhteiskunnan tulevaisuuden puolesta, Nieminen päättää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää perusopetuslain uudistamista osaamistakuun kautta välttämättömänä, jotta lasten ja nuorten oppimisen taso saadaan käännettyä nousuun.
Hallitus on päättänyt antaa lakiesityksen perusopetuksen osaamistakuusta. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että jokainen oppilas saavuttaa riittävän vähimmäisosaamistason ennen siirtymistään seuraavalle vuosiluokalle.
Kevään ylioppilaskirjoitusten käynnistyessä perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman ehdottaa ylioppilastutkinnon rakenteen keventämistä ja uudistamista. Strandman vähentäisi pakollisten kokeiden määrää ja vahvistaisi lukiodiplomien asemaa merkittävästi kuvataiteen, teknisen työn, tekstiilityön, liikunnan ja muiden erityisosaamistaitojen näyttämiseksi. Strandman lisäisi myös lukioiden panostusta yrittäjyysosaamiseen, projektityöskentelyyn ja oman toiminnan johtamiseen valmistaakseen nuoria paremmin työelämään.
Suomen teknologinen osaaminen ja teollisuuden tulevaisuus rakentuvat peruskoulussa. Viime vuosien opetussuunnitelmamuutokset, jotka tehtiin tasa-arvon nimissä, ovat kuitenkin heikentäneet teknisen työn asemaa rajusti. Seuraukset näkyvät jo nyt nuorten heikentyneinä perustaitoina, ammatillisen koulutuksen vetovoiman laskuna ja yritysten kasvavana huolena osaajapulasta. Tämä kehitys on pysäytettävä, vaatii perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Perusopetuslakia uudistetaan osaamistakuulla, jota opetus- ja kulttuuriministeriö on lähtenyt valmistelemaan. Tällä nykyisen hallitusohjelman kirjauksella halutaan nostaa lasten ja nuorten oppimisen ja osaamisen taso. Myös heikkoja Pisa-tuloksia pyritään kohentamaan, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Viikon suosituimmat
Hallitus päätti kehysriihessä tänään useista autoilun ja liikkumisen hintaa laskevista toimenpiteistä. Hallitus helpottaa liikkumista toteuttamalla raskaan liikenteen ammattidieselin, alentamalla matkakuluvähennyksen omavastuuta ja alentamalla ajoneuvoveroa.
Eduskunta keskusteli keskiviikkona kiivaasti maahanmuuton tiukennuksista. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen esitteli eduskunnalle kaksi uutta hallituksen esitystä, joista ensimmäisellä pyritään tehostamaan ulkomaalaisten karkotuksia ja toisella panemaan täytäntöön EU:n kiristyvää turvapaikkapolitiikkaa.
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Helsingin käräjäoikeuden eilen antamaa päätöstä, jossa se hylkäsi niskoittelusyytteet kahta Elokapinan mielenosoittajaa vastaan ja katsoi, ettei poliisilla ollut toimivaltaa määrätä Mannerheimintien ajokaistan sulkenutta mielenilmausta päättymään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää suhteellisen absurdina, että samat vasemmistopoliitikot, jotka aiheuttivat Suomen velkaantumiskierteen ja olivat hyväksymässä sitä, että kaikesta tästä huolimatta kipataan tuhansia miljoonia euroja suomalaisten rahoja kehitysapuna maailmalle joka vuosi ja elvyttämään Etelä-Euroopan talouksia, arvostelevat nyt Suomen valtiontalouden hoitoa, velkaantumiskehitystä ja säästötoimien välttämättömyyttä.
Perussuomalaisten Lapin piiri ry:n piirihallitus nimesi kokouksessaan 10.4.2026 lisää ehdokkaita vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.
