Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Perustuslakikaan ei turvaa palveluita kun rahat loppuvat – “Eläkepomo jättää maahanmuuton menoluokan mainitsematta”

Espoon valtuustossa väännettiin rasisminvastaisesta sitoumuksesta – Grönroos: ”Sitoumuksen mukaan suomalaisen rooli on edelleenkin olla syyllinen”

Sillanpää: Hoitajamitoituksen tulee aina vastata iäkkään palvelutarpeeseen – ”Tärkeintä on huolehtia siitä, että hyvinvointialueet noudattavat voimassa olevaa lakia”

Reijonen arvostelee Kemianteollisuuden ulostuloa jakeluvelvoitteesta: ”Emme voi tukahduttaa koko maata ilmastoideologian nimissä”

Ulkomaalaisten opiskelijoiden hakemusmäärät romahtaneet hallituksen ansiosta – Koponen: Opiskelijoiden laatu paranee ja leipäjonot lyhenevät

Seppänen vaatii: Suomen on asetettava turvallisuus etusijalle ratahankkeissa

Purra: Suomalaisilla ei ole syytä huoleen – julkisen talouden vaikea tilannekin on ratkaistavissa

Hallitus korjaa Marinin hallituksen epäreilun YEL-järjestelmän – Strandman iloitsee: Perussuomalaiset tuovat helpotusta pienyrittäjille

Junnila toppuuttelee ”sakset seis” -vaatimuksia pahenevassa taloustilanteessa: ”Ennemmin pitäisi siirtyä saksista raivaussahaan

SDP vaatii yhteisöveron alennuksen perumista – ideologiaa vai verotuloja?

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Kolumni: Kaikki tietää

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Karvi

Vanhempi polvi on jo pitkään epäillyt, että suomalaisessa koulussa saa hyviä arvosanoja helpommin kuin aiemmin. Nyt ei enää tarvitse olla pelkän luulon varassa. Asiasta on myös tuoretta tutkittua tietoa, josta käy ilmi, että arvosanainflaatio on täyttä totta.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) tutkimusten mukaan peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten osaamisen taso matematiikassa on laskenut vuodesta 2000 lähtien jatkuvasti, mutta samaan aikaan arvosanan 10 saaneiden oppilaiden määrä on kolminkertaistunut.
Vitosen saaneiden oppilaiden määrä sen sijaan on pudonnut kolmasosaan vuosituhannen vaihteeseen verrattuna.
&#8211; Jos arvosana kertoisi osaamisesta, osaamisen laskun tulisi näkyä myös arvosanoissa. Arvosanoissa on kuitenkin tapahtunut muutos, jossa keskiarvosana on noussut 7,4:stä 7,8:aan, kertoo johtava arviointiasiantuntija Juha Metsämuuronen KARVIsta. Asiaa käsiteltiin KARVIn webinaarissa hiukan ennen joulua.
Tilanne ei ole kenenkään etu
Joulukuun alussa julkaistiin myös Suomea paljon puhuttaneet kansainvälisen PISA-tutkimuksen tulokset, jotka paljastivat suomalaisten osaamisen suorastaan romahtaneen sekä edelliseen PISA-mittaukseen että muihin OECD-maihin verrattuna.
Kansalliset koulutuksen arvioinnin raportit jäävät usein PISA-uutisoinnin varjoon. KARVI arvioi nimenomaan Suomessa noudatettavan opetussuunnitelman toteutumista ja tuloksia. PISA-testit on laadittu yleisluontoisemmiksi siten, että ne eivät suoranaisesti liity minkään tietyn maan opetussuunnitelmiin.
PISA-tulokset ja KARVIn tutkimukset näyttävät kuitenkin samaan suuntaan: osaaminen heikkenee, varsinkin matematiikan ja lukutaidon kaltaisissa ydintaidoissa.
Metsämuuronen kertoo, ettei syitä havaitulle arvosanainflaatiolle ole varsinaisesti tutkittu.
&#8211; Kyllä tästä toivoisi laajempaa keskustelua ja selvitystä. Tämä tilanne ei ole kenenkään etu, hän pohtii.
Suomalainen &#8221;glädjebetyg&#8221;
Useiden opettajien arkihavaintojen ja myös KARVIn tulosten valossa näyttää ilmeiseltä, että suomalaisen peruskoulun päättötodistukset ovat liukumassa niin sanottuun &#8221;glädjebetyg&#8221;-kategoriaan &#8211; elleivät ole siellä jo.
&#8221;Glädjebetyg&#8221;-käsite tulee Ruotsista, jonka peruskoulu on kamppaillut samantapaisissa ongelmissa kuin Suomen koululaitos. Heikkoja arvosanoja ei uskalleta tai haluta antaa eikä luokalle jättää. Taustalla lienee ajatus &#8221;kaikkien mukana pitämisestä&#8221; tai siitä, että tasa-arvo edistyy, kun kaikille annetaan kiitettävä numero.
Metsämuuronen muistuttaa, että Ruotsissa arvosanainflaatiosta keskusteltiin kiivaasti 2010-luvulla. Syyn arveltiin löytyvän sikäläisistä yksityiskouluista, joilla ehkä oli tarve miellyttää oppilaittensa vanhempia &#8221;ilotodistuksilla&#8221;. Sama selitys ei sovi Suomeen, koska täällä ei yksityiskouluja ole samassa mielessä kuin Ruotsissa.
Ketä tällä petetään?
Väistämättä herää kysymys, ketä arvosanainflaatiolla petetään &#8211; nuoria itseään vai heidän vanhempiaan? Vai toisen asteen oppilaitoksia, joiden sisäänpääsykeskiarvot nousevat yhdeksän ja kymmenen välille, ja samaan aikaan ensimmäinen lukukausi joudutaan aloittamaan peruskoulun kertauskursseilla?
Arvosanainflaatiolla saattaa olla koko yhteiskuntaa koskevia, kauaskantoisia seurauksia. Lukioiden, ammattikoulujen ja yliopistojen opettajat tietävät kokemuksesta, että vaatimustason lasku siirtyy aina ylemmälle asteelle. Se rapauttaa vähitellen kokonaisten tutkintojen arvoa ja luotettavuutta, mikä taas romuttaa asiantuntijuuden merkitystä ylipäätään.
Opetushallitus on vuodesta 2021 lähtien yrittänyt selventää arvosanojen kriteereitä, mutta useat koulutustutkijat ovat sangen skeptisiä myös uusien kriteerien suhteen.
Yksi keino arvosanainflaation hillitsemiseksi ja arvosanojen vertailukelpoisuuden lisäämiseksi voisi olla valtakunnallinen, kaikille yhteinen päättökoe, jota esimerkiksi tutkija Jari Salminen on usein ehdottanut. Suomalaiset koulutuspoliitikot ja opetusviranomaiset ovat kuitenkin suhtautuneet sangen nihkeästi ajatukseen päättökokeista.
&nbsp;

Peruskoulun arvosanainflaatio syö koko koululaitoksen uskottavuutta

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus totesi tuoreessa tutkimuksessaan sen, mistä perussuomalaiset ovat puhuneet pitkään. Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla saattaa olla vaikeuksia koulussa ja erot oppilaiden välillä voivat olla isoja. Ruotsin tiellä mennään kaasu pohjassa kohti mahdollisia yhteiskunnallisia ongelmia.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi tiistaina <a href="https://karvi.fi/publication/matematiikan-ja-aidinkielen-taidot-alkuopetuksen-aikana-perusopetuksen-oppimistulosten-pitkittaisarviointi-2018-2020/">dokumentin</a> Matematiikan ja äidinkielen taidot alkuopetuksen aikana &#8211; Perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointi 2018–2020. Tutkimuksessa selvitettiin vuoden 2020 syksyllä kolmosluokan aloittaneiden oppilaiden osaamista matematiikassa, äidinkielessä ja kirjallisuudessa.
Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten erot oppimistuloksissa verrattuna kyseisiä kieliä toisena kielenä opiskeleviin S2-oppilaisiin olivat osin todella isot. Kolmosluokilla oli satoja oppilaita, jotka eivät osanneet kunnolla lukea.
Osa jää jälkeen &#8211; kaikki kärsivät
Suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevat koululaiset ovat paljolti keskittyneet etelän suurten kaupunkien ja kasvukeskusten kouluihin. Lähes 40 prosentissa kouluista ei ollut rehtoreiden mukaan ollenkaan S2-oppilaita. Reilussa kymmenesosassa kouluista S2-oppilaiden osuus oli vähintään 10 prosenttia mutta alle 25 prosenttia. Muutamassa koulussa yli puolet oppilaista opiskeli suomea tai ruotsia toisena kielenä.
&#8211; Kansallisen koulutuksen arviointikeskus totesi tuoreessa tutkimuksessaan sen, mistä perussuomalaiset ovat yrittäneet varoittaa pitkään. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat jäävät muista jälkeen, koulujen ja oppilaiden väliset erot kasvavat ja kaikki oppilaat kärsivät, <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-kyselytunnilla-oppimistulokset-entista-heikompia-maahanmuuton-vaikutukset-dramaattisia/">sanoi</a> perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto eduskunnan kyselytunnilla torstaina.
Tosiasioiden tunnustaminen hankalaa
Riippuen lausujan maailmankatsomuksesta, arvioinnin tuloksia ja vaadittavia toimenpiteitä on tulkittu hyvinkin eri tavoin. Tosiasioiden tunnustaminen on edelleen erityisen vaikeaa silloin, kun kyse on hallitsemattoman maahanmuuton seurauksista.
&#8211; Koulujen, asuinalueiden ja koko yhteiskunnan eriytyminen huonon maahanmuuton seurauksena ei ole uusi ilmiö, vaikka kaikki teeskentelevät yllättynyttä aina, kun asiaa koskevia raportteja poikkeuksellisesti pääsee julkisuuteen, totesi puolestaan perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho.
&#8211; Ongelmaa pyritään lakaisemaan maton alle, koska sen ratkaisemiseen ei ole muita vaikuttavia keinoja kuin haitallisen maahanmuuton vaikeuttaminen ja vähentäminen – ja se taas ei maahanmuuttohurmoksessa eläville puolueille käy. Mieluummin uhrataan koulut ja niiden oppilaat.
Ruotsin tiellä ollaan
&#8211; Tämä on hälyttävä trendi, että erot koulujen ja hyvien ja huonojen oppilaiden välillä kasvavat. Olemme vauhdilla menossa takaisin kohti luokkayhteiskuntaa, <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009333148.html">varoittaa</a> psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen Ilta-Sanomissa.
&#8211; Meillä on OECD-maiden suurin ero oppimistuloksissa kantaväestön ja maahanmuuttaja­taustaisten välillä. Nämä tulokset ovat jonkun ajan päästä nähtävinä yhteiskunnallisina ongelmina, Keltikangas-Järvinen pelkää.
Karvin tutkimuksessa oppilaan lukuharrastus näkyi parempina oppimistuloksina niin äidinkielessä kuin matematiikassakin. Keltikangas-Järvisen mukaan lukutaidon rapistuminen osalla oppilaista on huolestuttava ja jopa vaarallinen ilmiö.
Kun ihminen ei pysty kriittisesti arvioimaan lukemaansa tai kuulemaansa, hän on altis vaikuttamiselle ja häntä voidaan ohjailla.

Erot pienten koululaisten oppimistuloksissa hälyttäviä – huonoa maahanmuuttoa hyssytellään