LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen pitää tuoreita Pisa-tuloksia vakavana muistutuksena siitä, että suomalaisen peruskoulun suunnan kääntäminen vaatii pitkäjänteistä työtä.
Tuoreissa tuloksissa erityisesti suomalaisnuorten lukutaito on jatkanut heikkenemistään. Myös matematiikan osaaminen on laskenut. Suomi on edelleen OECD-maiden keskitason yläpuolella, mutta pitkän aikavälin kehitys on huolestuttava.
– Näitä tuloksia ei pidä selitellä pois. Suomalaisen peruskoulun alamäki on jatkunut liian pitkään. Nyt pitää katsoa rehellisesti peiliin ja kysyä, mitä koulussa oikeasti tehdään ja mikä auttaa lasta oppimaan. Vastaus on perusasioiden palauttaminen keskiöön, Ari Koponen sanoo.
Koponen muistuttaa, että tällä hallituskaudella peruskoulun suuntaa on jo alettu korjata. Hallitus on lisännyt matematiikan ja äidinkielen opetusta, uudistanut oppimisen tukea, nostanut perusopetuksen rahoitusta ja rajoittanut kännyköiden käyttöä kouluissa.
– Olemme tehneet jo paljon sen eteen, että peruskoulua viedään takaisin oikeaan suuntaan ja nämähän näkyvät vasta viiveellä oppimistuloksissa. Pisa-tulokset osoittavat, että tarvitaan vielä enemmän keskittymistä lukemiseen, kirjoittamiseen, matematiikkaan, luonnontieteisiin ja siihen, että oppilas todella osaa opetettavat asiat. Tähän auttaa myös tuleva osaamistakuu, jolla vältetään niin sanotut armovitoset, Koponen sanoo.
Koponen nostaa esiin myös digitalisaation varjopuolen. Hänen mukaansa kunnissa olisi syytä arvioida kriittisesti sitä, kuinka paljon oppimisessa nojataan digitaalisiin laitteisiin.
– Kynä ja paperi tarvitsevat kunnianpalautuksen. Muistiinpanojen tekeminen käsin pakottaa käsittelemään ja jäsentämään tietoa aivan eri tavalla kuin pelkkä ruudun tuijottaminen. Käsin kirjoittamisen ja oppimisen yhteydestä on olemassa tutkimusnäyttöä, Koponen kertoo.
Koposen mukaan suomalaisessa koulussa on viime vuosina ollut taipumus tehdä asioista tarpeettoman monimutkaisia.
– Meidän ei pidä yrittää keksiä koulua uudelleen. Lapsen pitää oppia lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan, ymmärtämään lukemaansa ja ajattelemaan itse. Opettajan pitää saada opettaa ja oppilaan pitää saada keskittyä. Näistä asioista ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä.
Koponen painottaa, että peruskouluun panostaminen on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden investoinneista, jolla on vaikutusta lasten ja nuorten koko loppu elämään ja Suomen pärjäämiseen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nosti maahanmuuton esiin suurimpana syynä Suomen Pisa-tulosten laskemiselle eilisessä puheenjohtajatentissä.
Puheenjohtaja, valtionvarainministeri Riikka Purra vieraili lauantaina Tyrnävän koulussa, ja oli vaikuttunut näkemästään. Opettajat ovat motivoituneita ja erittäin tyytyväisiä. Tasoryhmäopiskelu auttaa kaikenlaisia oppijoita oppimaan paremmin.
SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin mukaan maahanmuuttajien huonot Pisa-tulokset johtuvat muun muassa sosioekonomisesta asemasta ja tukitoimia tulisi tarkastella paremmin. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen tyrmää demaripomon väitteet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen on tehnyt toimenpidealoitteen vieraskielisten oppilaiden oman äidinkielen opetuksen uudistamisesta. Nieminen esittää, että koulut rajaavat julkisesti rahoitettua oman äidinkielen opetusta ja suuntaavat voimavaroja nykyistä vahvemmin suomen ja ruotsin kielen oppimiseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on huolestunut tämänhetkisistä tiedoista suomalaisten nuorten aikuisten koulutustason laskusta. Asiantuntijoiden mukaan kehitys uhkaa myös Suomen talouskasvua.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kysyy tuoreella Facebook-videollaan, miten vieraskielisten oppilaiden määrän kasvu vaikuttaa opetukseen. Ei ainakaan myönteisesti, jos asiaa kysytään opettajilta, Grönroos sanoo.
Pekka Aittakumpu haluaa varmistaa, että peruskoulusta ei lähde yksikään lapsi tai nuori, jolla ei ole riittäviä taitoja. Hän vaatii erityisluokkien palauttamista ja työrauhan turvaamista luokissa. Aittakumpu edellyttää myös, että koulut luopuvat turhanpäiväisistä hankkeista ja ideologisista ohjailuista, kuten avotiloista ja itseohjautuvuudesta.
Tekoälyaikana Suomen koulutusjärjestelmäkin tarvitsee hieman uudistamista. Tekoäly tulee haastamaan valkokaulusväkeä, ja myös ammatillisen koulutuksen puolella tarvitaan tekijöitä, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo. Hänen mukaansa korkeakoulujen määrän lisääminen ei ole mahdollista, jos ei korjata peruskoulun ongelmia ensin.
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Iltalehden selvitys paljasti, että valtaosa Helsingin valtuutetuista asuu alueilla, joissa vieraskielisiä on selvästi keskimääräistä vähemmän. Ilmiö osuu erityisesti niihin vihreiden ja vasemmistoliiton poliitikkoihin, jotka ovat itse ajaneet kaupungin koulupiirien tasapainotusta ja segregaation purkua.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Asukkaiden protestit laittomia siirtolaisia vastaan ovat voimistuneet entisestään Espanjan Ceutassa. Naiset elävät jatkuvassa väkivallan pelossa, koska enklaaviin oleskelemaan jääneet ovat pääosin nuoria miehiä. Samalla kiista maahan tunkeutuneiden todellisesti määrästä käy kaiken aikaa kuumempana.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
