EU-komissio haluaa puuttua vesilaitteistoissa käytettäviin materiaaleihin juomavesidirektiivin avulla. Komission ehdotuksen keskeisin ongelma Suomen kannalta on, ettei siinä ole otettu huomioon Pohjoismaissa olevaa muusta EU:sta poikkeavaa vedenlaatua ja siitä johtuvaa erilaista materiaalin käyttöä.

– Suomessa ja Ruotsissa käytetään sinkinkadon kestäviä messinkiseoksia, joita komissio ei ole ottanut sallittujen materiaalien listalle. Komission mielestä Suomen käyttämissä messinkiseoksissa on liikaa lyijyä, mutta täkäläinen vedenlaatu edellyttääkin pieniä määriä lyijyä.

– Materiaalit, jotka eivät kestä sinkinkatoa, aiheuttavat vesivahinkoja ja syöpyvät muutamassa vuodessa. On sanomatta selvää, että tämä tarkoittaisi valtavaa laskua myös kotitalouksille. Pelkästään rakennetun asuntokannan suhteen kustannuksiksi on arveltu yli 3 miljardia euroa, ja aivan turhaan, kansanedustajat Petri Huru, Sara Seppänen, Jorma Piisinen, Mikko Polvinen ja Antti Kangas perustelevat.

Tieteellinen näyttö puoltaa Suomen kantaa

– Suomi on osoittanut useiden tutkimuksien ja raporttien avulla, ettei Suomen tällä hetkellä käyttämistä materiaaleista liukene liikaa lyijyä tai muutakaan terveydelle haitallista ainetta juomaveteen. Suomessa on yksi maailman puhtaimmista juomavesistä, mutta tämä ei komissiolle kelpaa. Komission tulee perustella päätöksensä, jotta vaikuttimia voidaan arvioida läpinäkyvästi, kansanedustajat kommentoivat.

Myös ympäristövaliokunnan lausunnossa nostettiin esiin huoli delegoidun päätöksen taustojen avoimuudesta. Valiokunnan mukaan ilman korostettua läpinäkyvyyttä ei voida varmistua siitä, etteivät valmisteluun vaikuta epäasianmukaiset perusteet, kuten yksittäisen jäsenvaltion kaupalliset hyödyt.

Suomen Uutiset