

LEHTIKUVA
Taloustieteen professori Holmström: EU on säännösten suurvalta – ei talouskasvun
Tekoäly on otettu yrityksissä yhä laajempaan käyttöön. Oikein käytettynä se tuottaa taloudellista kasvua. MIT-yliopiston taloustieteen professori Bengt Holmström on huolissaan siitä, että EU keskittyy säännösten ja direktiivien luomiseen eikä ymmärrä tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen valtavaa arvoa.
Viisikymmentä vuotta täyttänyt European Finance Association (EFA) kutsui juhlakokoukseensa kolme taloustieteen nobelistia paneelikeskusteluun. Keskustelemassa olivat Oliver Hart (Harvardin yliopisto), Bengt Holmström (MIT) ja Paul Milgrom (Stanford). Keskustelun aiheena oli tekoälyn ja digitalisaation vaikutus talouteen.
Professori Bengt Holmström kertoi käyttävänsä ChatGPT-tekoälysovellusta päivittäin erilaisten yhteenvetojen laatimiseen. Hän pitää sitä tehokkaampana kuin hakukoneiden käyttöä, koska silloin joutuu itse kahlaamaan hakutulokset läpi.
Kova keksimään direktiivejä
Euroopan suhteen Holmström on huolissaan siitä, että EU on kova keksimään erilaisia säännöksiä ja direktiivejä, mutta ei ymmärrä mitään niistä digitaalisista työkaluista ja alustoista, jotka tuottavat tekoälyn hyödyntämiä tietoja.
– Katsotaan vaikkapa Teslaa, Holmström selittää. Yhtiönä Tesla on arvoltaan kaksi kertaa suurempi kuin kaikki eurooppalaiset autonvalmistajat yhteensä, koska se osaa hallita tietojaan.
Omaksuu sääntelijän roolin
Holmströmin mukaan Teslan menestys ei johdu paremman auton luomisesta vaan tietojen hallinnasta ja hyödyntämisestä. Siksi hän on huolissaan siitä, että EU omaksuu sääntelijän roolin ja keskittyy ihmisten yksityisyyden suojaamiseen ymmärtämättä tiedon hyödyntämisen tuottamaa valtavaa arvoa.
– EU keskittyy siihen minkä se parhaiten osaa: sääntelyyn, Holmström sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Paul Milgrom Oliver Hart European Finance Association ChatGPT Tesla Tekoäly Bengt Holmström Sääntely Talouskasvu EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU:n juomavesidirektiivi tietäisi jopa miljardien jättilaskua – Suomelta kriittinen kanta

EU:n vihreä agenda vastatuulessa – poliitikot vaativat yrityksille hengähdystaukoa uusien lakien paineesta

Ennallistaminen etenee: Euroopan parlamentin sekava kanta valmistui – ”Vihreä hulluus ei näköjään osoita laantumisen merkkejä”

Tavio: EU:n budjettia ei pidä kasvattaa, Suomen maksuosuutta ei saa kasvattaa eikä uusia EU-rahoitusvälineitä tarvita

PS:n europarlamenttiryhmä koolla Suomessa, Purra ja Ruohonen-Lerner pitävät puheen (suora lähetys)

EU-sääntely vaikeuttaa tullirikosten ennaltaehkäisyä – Tullin tiedonsaantioikeuksia parannettava kansallisen turvallisuuden vuoksi
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.