Borta bra men hemma bäst – Jimmie Åkesson sai tahtonsa läpi ja Ruotsi on maksamassa muhkeat korvaukset takaisin kotimaahansa palaaville

Garedew tyytyväinen oikeusministeri Leena Meren lakialoitteeseen: Islamilaisen maahanmuuton kautta Suomeen tullut julma tyttöjen silpomiskidutus on aina rikos

Oikeusministeriössä laitetaan laittomat aseet kuriin – aserikosten rangaistusten ankaroittaminen valmistelussa

Huhtasaari torppaa Mario Draghin ehdotuksen uudesta EU-yhteisvelasta: ”EU:ssa tarvitaan lisää yksityistä rahaa”

Perussuomalaisten Koskela: Kännyköiden käyttöä rajoitettava myös välitunneilla

Eerola: Monikulttuurisuuden varjolla ei voi hyväksyä lasten silpomista

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

tuloerot

Eduskunta on tänään käsitellyt valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027. Perussuomalaisten valtiovarainministeri Riikka Purra painotti palautekeskustelun puheenvuorossaan sitä, miten Suomen julkinen talous on nyt tienhaarassa.

&#8211; Talouden tilanne on todella kääntynyt jälleen heikompaan suuntaan. Tulevien vuosien kasvu on aneemista, ja yleisen korkotason nousu nostaa velanhoitokustannuksiamme. Suomi kohtaa hitaan kasvun samalla, kun kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut entistä arvaamattomammaksi, kertoo valtiovarainministeri Riikka Purra.
Veronkorotukset mahdollisia
Purra ilmoittaa asettaneensa ministeriön asiantuntijaryhmän valmistelemaan lisäsopeutustoimia kevään kehysriihtä silmällä pitäen.
&#8211; Voi hyvin olla, että hallitus joutuu päättämään lisäsäästöistä jo ennen puoliväliriihtä. Emme voi jatkaa velkaantumista tätä tahtia. Työryhmä arvioi työssään uusien säästötoimien lisäksi myös uusia rakennetoimia ja verotuksen roolia julkisen talouden tasapainottamisessa. Politiikkaa tehdään ajassa, ja meidän on kyettävä katsomaan myös tulopuolta. On toki luultavaa, että veronkorotukset eivät ole kitukasvuisen kansantalouden parasta polttoainetta. Mutta menojen leikkaaminenkin tuntuu olevan ainakin osalle ylivoimaisen vaikea ajatus.
Sote lisää valtion kuluja
Niin kuin moneen kertaan on kuultu, hyvinvointialueiden alijäämät ovat kasvussa. Valtiontalouden kehyksissä pysyminen kuitenkin edellyttää lisäsäästöjä.
&#8211; Mahdolliset kompensaatiotoimet kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien osalta edellyttävät menojen leikkaamista muualta, mikäli valtiontalouden kehykset halutaan pitää ehjinä. Ja tämä hallitus haluaa, kertoo Purra.
&#8211; Valtionosuuksien leikkaus liittyen sote-siirtolaskelmaan ei vaikuta ensi vuonna, sillä vaikutus jaksotetaan vuosille 2025-2027. Tämäkin on ylimääräistä kulua valtiolle. Kehyksissä pysyminen on tärkeää, myös luottoluokittajien ja pääomamarkkinoiden silmissä. Emme palaa edellisen hallituksen toimintamalliin. Kehysmenettelyn merkitys korostuu korkean valtionvelan oloissa. Menoja on kerta kaikkiaan pakko saada hillittyä.
Ken ottaa taatakseen, ottaa maksaakseen
Valtionvelan kasvamisen ohella valtion takausvastuut ovat nousseet huolestuttavan korkealle, muistuttaa Purra.
&#8211; Ken ottaa taatakseen, ottaa maksaakseen. Valtio ei muodosta tässä poikkeusta. Riskit voivat realisoitua, ainakin osittain. Valiokunta on kiinnittänyt valtion kasvaviin takausvastuisiin huomiota – ja syystä. Niitä on jo melkein 70 miljardia euroa. Velkaa on jo yli 150 miljardia, pelkästään siis valtiolla. Kuntien ja hyvinvointialueiden velat tulevat tämän kaiken päälle. Olemme myös tätä menoa pian EU:n finanssipoliittisella tarkkailuluokalla.
Oppositio pelottelee turhaan
Suurimmalle osalle suomalaisista tulevaisuus näyttää kuitenkin ihan hyvältä.
&#8211; Budjetin lähetekeskustelun yhteydessä julkaisimme ensi vuoden osalta vaikutusarviot, jotka on tehty virkavastuulla. Niiden kertoma on hyvinkin maltillista ja täysin eri tasolla kuin opposition päivästä toiseen jatkuva pelottelu.
85 prosenttia suomalaisista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot pysyvät suurin piirtein samana tai nousevat. Suuria eli 10 prosentin tulonmenetyksiä kohdistuu noin kolmelle prosentille. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat ryhmiin, joilla on hyvät mahdollisuudet työllistyä ja nostaa omia tulojaan.
&#8211; Tuloerot eivät hallituksen toimien vuoksi kasva juuri ollenkaan. Tätä voidaan kutsua tehokkaaksi talouspolitiikaksi – saamme sopeutettua julkista taloutta oleellisesti, ilman merkittävää kasvua tuloeroissa. Työllisyysvaikutukset ovat tässä tietenkin keskeisiä, ja siksi rakenteellisten uudistusten merkitys on valtava. Ihmiset ovat pääosin rationaalisia ja reagoivat taloudellisiin kannustimiin.
Julkinen talous on tienhaarassa
Suomen julkinen talous on tienhaarassa, tiivistää Purra.
&#8211; Riskitietoisuus on onneksi lisääntynyt, ei vähiten korkotason vuoksi. Kasvaneet korkomenot ovat konkretiaa, ja se auttaa meitä poliitikkoja ymmärtämään, kuinka vakavassa paikassa olemme.
&#8211; Hyvinvointialueiden valtavat ja kasvavat alijäämät ovat keskeinen riskitekijä valtiontaloudelle ja kehyksissä pysymiselle. Joudumme miettimään tosissamme, miten alueiden ohjaus saadaan toimimaan ja miten valtion menoautomatiikkaa saadaan hillittyä. Alueilla tulee olla omakin vastuu taloudestaan.
&#8211; Rakenteelliset toimet auttavat myös. Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin vuoteen 2031 mennessä. Korkea työllisyys ei kuitenkaan riitä, jos työn arvonlisä on matala. Tarvitsemme korkean teknologian kasvua ja vientiä. Julkiset menot rahoitetaan viime kädessä yksityisellä arvonlisällä ja yrittämisellä. Työpaikat syntyvät kannattavan liiketoiminnan myötä, Purra sanoo.
&nbsp;

Talouden tilanne kääntynyt jälleen heikompaan suuntaan: “Suomen julkinen talous on tienhaarassa”

Ruotsi on rikkaampi kuin koskaan ennen, mutta ennätysmäärä kansalaisia luokitellaan silti suhteellisen köyhiksi. Uusimmat tilastot ovat vuodelta 2019 ja koronavuonna 2020 on jo saattanut tapahtua käänne, arvelee tietotoimisto TT.

Kokonaista 15 prosenttia ruotsalaisista luokiteltiin valtion tilastokeskuksen (SCB) laskelmien mukaan köyhiksi vuoden 2019 <a href="https://www.scb.se/hitta-statistik/statistik-efter-amne/hushallens-ekonomi/inkomster-och-inkomstfordelning/inkomster-och-skatter/pong/statistiknyhet/inkomster-och-skatter-2019/">tietojen</a> perusteella. Eli heidän tulonsa olivat korkeintaan 60 prosenttia keskimääräisistä ruotsalaistuloista. Köyhä ei välttämättä siis itse koe tulleensa entistä köyhemmäksi, muilla vain on mennyt paremmin.
&#8211; Jokaisella työllisellä ansiot ovat nousseet uskomattomalla tavalla viimeisen 20 vuoden aikana, <a href="https://www.gp.se/ekonomi/klyftor-ökar-relativ-fattigdom-rekordhög-1.40536033">valaisee</a> professori Daniel Waldenström. 
&#8211; Tästä syystä eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat ovat pudonneet kelkasta, vaikka heidänkin lompakkonsa on saanut lisää täytettä. Absoluuttisesti köyhien määrä on toki pienentynyt kaiken aikaa.
Tukijärjestelmä tasaa tuloeroja
Jos hyvinvointivaltion avokätiset tuet lasketaan mukaan, kapenevat tuloerot dramaattisesti erityisesti lapsiperheiden ja eläkeläisten osalta. Tilastokeskuksen laskelmat perustuvat tuloihin, ei tukiin, joten erilaiset tuet ja avustukset jäävät tämän tilastoinnin ulkopuolelle.
Erityisen huono-osaisiksi tilastokeskus luokittelee yli 80-vuotiaat naiset, joista köyhiä on 40 prosenttia sekä 0-19-vuotiaat lapset, joista elää köyhissä oloissa kokonaista 20 prosenttia. Ylipäänsä tuloerot kasvoivat jonkin verran vuonna 2019.
Professori Waldenström ounastelee, että tuloeroissa on tapahtunut tasoittumista koronan myötä, huolimatta kovista ajoista ja irtisanomisista.
Rikkailla suhteellista takapakkia
Koronavuoden lopputulema saattaa olla, että pieni- ja keskituloiset ovat pärjänneet valtion massiivisten taloudellisten tukitoimien ansiosta suhteellisen hyvin. Suhteellisesti rikkaampien henkilöiden vaurastuminen ei taasen ole edennyt normaalia kiivasta tahtiaan.
&#8211; Korona on iskenyt heihin kovemmin, sanoo professori Waldenström.
Tilastoihin saattaa tosin kätkeytyä vielä toisenlainen totuus. Asuntojen ja osakkeiden hinnat ovat nimittäin jatkaneet pandemiasta huolimatta nousuaan. Pääomatulot ilmestyvät tilastoihin vasta sitten, kun omaisuutta eli asuntoja tai osakkeita myydään. Osinkotulot puolestaan olivat epätavallisen matalalla tasolla ja tukivat siten näkymää rikkaiden suhteellisen niukoista ajoista vuonna 2020.
&nbsp;

Tuloerot kasvavat Ruotsissa – suurimpia suhteellisia häviäjiä ovat eläkeläiset, työttömät sekä opiskelijat

Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve aikoo muuttaa toimintaansa inflaatiotavoitteensa kanssa. Keskuspankin kahden prosentin inflaatiotavoite voi jatkossa olla korkeampikin ennen kuin Fed alkaa nostaa korkotasoaan ylikuumenemisen hillitsemiseksi. Yksi pankki on uskaltanut moittia Fedin rahapolitiikan linjausta.

Monet pankit, sijoitusyhtiöt ja suuret sijoittajat ovat ottaneet Fedin linjauksen ilolla vastaan. Fedin tavoite inflaation osalta muuttuu siten, että keskiarvollisesti inflaatio pysyisi kahdessa prosentissa.
Koronapandemiasta seuranneiden eristystoimien vuoksi maan talous sai vakavan iskun ja sen odotetaan johtavan hyvin alhaisen inflaation tilaan. Fed laskikin ohjauskorkonsa nollaan.
Keskimääräinen inflaatio saa siten aikanaan nousta yli kahden prosentin, koska inflaatio on ollut alle kahdessa prosentissa.
Vähän moitteita
On varsin luonnollista, että pankit ja muu finanssipiiri kiittelee uutta linjausta. Pankkien kautta liikkuvat monet arvopaperit ja jokaisesta toimeksiannosta kilahtavat välityspalkkiot omaan kirstuun.
Pankkien intressinä onkin mahdollisimman vilkas kauppa. Nousevat kurssit houkuttelevat lisää sijoittajia käymään kauppaa arvopapereilla.
Yksi pankki otti vastuullisemman linjan. Hollantilainen Rabobank kirjoitti asiakastiedotteessaan, että Fed näyttää ennemminkin olevan osa Yhdysvaltain talouden ongelmaa kuin sen ratkaisua, uutisoi <a href="https://www.zerohedge.com/markets/one-bank-finally-tells-truth-fed-policies-have-become-part-problem">talousblogi Zerohedge</a>.
– Fedin raha- ja sääntelypolitiikka ovat luoneet kapitalismin muotoa, jossa palkinnot jaetaan yhdelle prosentille ja riskit kannetaan 99 prosentilla. Fedin vastaus kriisiin on ollut tuskallisen selvää, että sen politiikka hyödyttää rikkaita ja suuryrityksiä kun taas pienyritykset ja matalapalkkaiset työntekijät kantavat taakan, Rabobank kirjoittaa.
Fedin politiikka voi pahimmillaan toistaa 1970-luvun virheet, jolloin inflaatio kasvoi hallitsemattomasti.

Fed valmistelee nollakorkopolitiikalleen pitkää ikää – Rabobank: Rikkain prosentti hyötyy riskeistä, loput kantavat seuraukset

Professori Nouriel Roubini tuli vuosien 2008-2009 suuren finanssikriisin yhteydessä maailmankuuluksi, koska hän ennusti finanssikriisin tulon. Siksi häntä alettiin kutsua tohtori ”Tuhoksi” eli Dr. Doom. Hän toimii professorina New Yorkin yliopistossa. Nyt hän kertoo arvionsa koronan vaikutuksesta maailmantalouteen. Arvio on hyvin synkkä. 

Koronapandemian alettua maaliskuun alussa Yhdysvalloissa ja Euroopassa hän on esittänyt synkkiä arvioita oman <a href="https://www.nourieltoday.com/">verkkosivunsa</a> videoilla sekä tiedotusvälineissä pari kertaa viikossa. Hänen tuore ennusteensa maailman talouskehityksestä on julkaistu 28.4 <a href="https://www.project-syndicate.org/commentary/greater-depression-covid19-headwinds-by-nouriel-roubini-2020-04">Project Syndicate</a>-julkaisussa. Hän ennustaa tälle vuodelle U-käyrän muotoista globaalin talouden uraa eli nopeaa BKT:n laskua, sitten tasaantumista ja sitten nousua. Vähitellen alkaa sen jälkeen taantuma ”Greater Depression”, joka muuttuu vähitellen lamaksi. Taantuma ja lama kestävät lähes 10 vuotta eli vuoteen 2030 saakka. Hän esittää useita syitä lamalle:
Ensimmäinen on julkisten talouksien suuri budjetin alijäämän kasvu monissa maissa, jopa kymmeneen prosenttiin BKT:stä. Tämä johtaa osalla maista velkojen saneeraukseen. Myös yksityisen sektorin velka-asteet kasvavat huomattavasti.
Toiseksi kehittyneissä maissa väestön ikääntyminen lisää julkisia menoja. Eläkemenot ja terveydenhuollon menot kasvavat voimakkaasti. Covid-19 lisää näitä menoja, koska on varauduttava sen uusiutumiseen ja toisaalta uusiin viruksiin.
Lisäksi uhkana on deflaatio, jolloin hinnat laskevat ja velkojen reaaliarvot kasvavat. Tämä lisää valtioiden ja yritysten konkurssiin menon riskiä.
Keskuspankit taistelevat deflaatiota vastaan ja yrittävät saada inflaation nousemaan. Ne joutuvat ostamaan entistä enemmän valtioiden ja yritysten velkakirjoja.
Edelleen syynä lamaan on tulo- ja varallisuuserojen voimakas kasvu, joka alkoi jo 1990-luvulla globalisaation kiihtymisen myötä. Tämä kasvattaa ihmisten tyytymättömyyttä ja lisää populismia ja nationalismia. Globalisaatio ajautuu ongelmiin. Protektionismi kasvaa ja pääomanliikkeitä rajoitetaan. Globaaleja tuotantoketjuja aletaan purkaa, jolloin tuottavuus alenee, mikä nostaa kustannuksia.
Läntinen demokratia ajautuu ongelmiin ja samoin liberaali yhteiskuntajärjestys. Maahanmuuttoa ja kansainvälistä kauppaa rajoitetaan. Omavaraisuuden vaatimukset kasvavat, jolloin tehokkuus laskee.
Yhdysvaltojen ja Kiinan taistelu maailman herruudesta kiihtyy. Kauppa, investoinnit ja teknologian siirto maiden välillä vähenee. Alkaa uusi ”kylmä sota” Yhdysvaltojen ja toisaalta muun muassa Kiinan, Iranin ja Pohjois-Korean välillä. Yhdysvalloissa teknologiasektorin yritykset integroituvat entistä enemmän osaksi kansallista turvallisuusjärjestelmää. Sama kehitys tapahtuu muuallakin.
Lisäksi riskinä on, että ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristönsuojeluun ei riitä varoja, koska monet valtiot ovat ylivelkaantuneita ja kansainvälinen yhteistyö lamaantuu.
Nouriel Roubini toteaa, että nämä kaikki riskit ovat olleet olemassa jo ennen koronapandemian alkamista. Riskit kuitenkin kasvavat nyt olennaisesti ja myrskyinen 2020-luku on edessä. Jos 2020-luvusta selvitään ilman täydellistä romahdusta niin 2030-luvulla voidaan alkaa rakentaa parempaa maailmanjärjestystä.

Tohtori ”Tuhon” synkkä ennuste – taantuma ja lama kestävät vuoteen 2030 saakka, Yhdysvaltojen ja Kiinan taistelu herruudesta kiihtyy, varallisuuserot kasvavat, globalisaatio ajautuu ongelmiin

Eduskunta keskusteli tänään kuluvan vuoden lisätalousarviosta. Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi myönsi, että lisätalousarvio kertoo talouden ja työllisyyden kasvusta, mutta huomautti samalla vaarallisesta velkaantumisvauhdista.

&#8211; Myös tulo- ja varallisuuserot kasvavat samalla kun ulosotossa olevien ja muutoin ahtaalla elävien määrä on erittäin suuri. Tämä on ikävä tosiasia. Valtionkin velkaantuminen jatkuu. Tänä vuonna nettovelanotto kasvaa 1,7 miljardia euroa. Vuoden lopussa valtiolla on velkaa 108 miljardia, Kankaanniemi huomautti.
Kotitalouksien velkaantuminen huolestuttavinta
Monet tahot, muun muassa Suomen Pankki ja Finanssivalvonta, ovat ilmaisseet vakavan huolensa kotitalouksien velkaantumisesta. Velkaantumisaste lähestyy 130 prosenttia.
&#8211; Erityisesti nuoret lapsiperheet, joilla on esimerkiksi suuret asuntolainat, ovat vaarassa tämän suhteen. On muistettava sekin, että kun taloushuolet kasvavat, rakkaus hiipuu. Perheiden hajoaminen ja mahdollinen työttömyys laukaisevat ongelmat, joista kärsivät kaikki.
Asumiskustannukset ovat kohtuuttomat
Perussuomalaiset esittivät viime syksynä vaihtoehtobudjetissa niin sanotun asumisen halpuutus-ohjelman. Kankaanniemen mukaan hallitus ei ole tehnyt asiassa mitään.
&#8211; Ajankohtainen asia on Kojamo Oy:n listautuminen. Eräät eläkeyhtiöt ja lukuisa joukko ammattiliittoja aikoo rahastaa satoja miljoonia ja verovapaasti. Kojamon 35 000 vuokralaista pelkäävät, että heidän vuokransa nousevat pörssiin menon myötä, eivätkä syyttä. Varsinkaan ulkomaiset, mutta eivät kotimaisetkaan sijoittajat ole hyväntekijöitä, eivät edes ay-pomot, joiden palkkioihin tulee huimia korotuksia!
&#8211; &#8220;Kun muut niin mekin&#8221;, totesi Kojamon hallituksen puheenjohtaja Riku Aalto 26 000 eurosta 60 000 euroon nousevasta vuosipalkkiostaan. Kyllä pörssiin meno kannattaa, sen ymmärtävät ay-pomotkin! Missä on oikeus ja kohtuus? Tätä kysyvät äänestäjät. Mitä tähän vastaavat edustajat Rinne, Heinäluoma, Viitanen ja Andersson? Kankaanniemi sivalsi.
PS: Korjausta yhteisöjen kiinteistörahastukseen
Perussuomalaiset vaativat, että hallitus viipymättä selvittää ja korjaa yleishyödyllisten yhteisöjen määrittelyä siten, että sen mukanaan tuomaa verovapautta ei käytetä hyväksi.
&#8211; Raaka bisnes ei voi olla yleishyödyllistä, vaikka sitä harrastaisi ay-liike tai työnantajajärjestö tai Nuorisosäätiö.
Aktiivimalli tuo vain kuluja
Lisätalousarviossa esitetään 3,5 me määrärahalisäystä Kelalle aktiivimallin hallinnointiin. Kankaanniemen mukaan tarve olisi kaksinkertainen.
&#8211; Aktiivimalli on siirtänyt lyhyen voimassaolonsa aikana noin 15 000 työtöntä toimeentulotuen piiriin. Tämäkö oli mallin tarkoitus? Siis kyykyttää pitkäaikaistyöttömiä, leikata heidän pientä korvaustaan ja siirtää heidät toiselle luukulle eli toimeentulotuen piiriin? Kankaannimi kysyi.
Sote-aikataulut kaikkine uudistuksineen täysin sekaisin
Hallitus ajoi viime syksynä läpi 100 miljoonan euron määrärahan sote-uudistuksen valinnanvapauden pilotointiin. Nyt hallitus esittää saman suuruista valtuutta samaan tarkoitukseen.
&#8211; Hallituksen aikataulut ovat täysin sekaisin. Valinnanvapaus olisi pitänyt toteuttaa alkuperäisen hallitusohjelman mukaisesti vasta sote-uudistuksen viimeisessä vaiheessa. Sitä olisi pitänyt aidosti kokeilla ja testata käytännössä. Näin olisi edetty vastuullisesti.
&#8211; Nyt hallitus yrittää erittäin suurella verorahojen panostuksella, 200 miljoonalla eurolla, betonoida kelvottoman ja kalliiksi tulevan valinnanvapausmallinsa niin, että seuraava eduskunta ja hallitus olisivat sidottuja juuri tähän markkinamalliin, Kankaanniemi arvostelee.
Lait ajautuneet umpikujaan
Kankaanniemi huomauttaa, että onneksi vuosi sitten valtiovarainvaliokunta puuttui tähän menettelyyn, joka oli menossa perustuslain vastaisesti eteenpäin.
&#8211; Nyt koko määräraha ja valtuusesitys ovat ehdollisia. Niitä ei voi käyttää ennen kuin sote-lait ovat voimassa. Lait puolestaan näyttävät ajautuneen umpikujaan. Näyttää siltä, että kokoomus ei saa intohimoisesti haluamaansa markkinaehtoista valinnanvapautta eikä valtiovarainministeriö sote-palveluja leikkaavaa budjettirajoitettaan.