Valtiovarainministeri Riikka Purra puhui keskiviikkona Porvoossa Clean World Porvoo 2026 -tapahtumassa. Hänen mukaansa puhdas siirtymä on toteutettava tavalla, joka tekee suomalaisten arjesta edullisempaa ja sujuvampaa sekä kasvattaa kansakunnan vaurautta. Siirtymä ei saa tarkoittaa uusia kustannuksia autoilijoille, kotitalouksille ja veronmaksajille.
– Puhdas siirtymä, joka siirtää taakan ja laskun tavallisen työssäkäyvän suomalaisen kannettavaksi – kalliimpina sähkölaskuina ja nousevina veroina – ei ole puhdasta siirtymää. Se on pelkkää ilmastomaksutaakansiirtymää teollisuuden ja kuluttajien välillä. Siinä ei ole mitään kovin puhdasta.
Purran mukaan ilmastotoimien on perustuttava taloudelliseen järkevyyteen, teknologiseen kehitykseen ja kansalaisten hyväksyntään.
– Meidän mielestämme ilmastopolitiikan ei tule olla taakan siirtoa niille, jotka eivät sitä pysty kantamaan, vaan uuden vaurauden luomista teollisten innovaatioiden avulla. Puhtaan siirtymän on näyttävä aitoina teollisina työpaikkoina, vaikkapa Kokkolaan tulevassa puhtaan alumiinin tehtaassa, verotuloina kunnissa kiinteistöverojen osalta, työllisyyden kasvuna koko maassa ja jatkossa toivottavasti myös keveämpänä verotuksena suomalaisille. Ei uusina maksutaakkoina tai ylikalliina sähkölaskuina. Ilmastotoimien tulee olla Suomea ja suomalaisia hyödyttäviä ja vaurastuttavia – ei kurjistavia. Huoltovarmuus paranee, ja haitalliset riippuvuudet vähenevät.
Kotimainen energia vähentää riippuvuutta öljystä
Puhtaan siirtymän keskeinen hyöty on Purran mukaan mahdollisuus korvata ulkomailta tuotavia fossiilisia polttoaineita Suomessa tuotetulla energialla. Kotimaisen sähkön käytön lisääminen voi samanaikaisesti vahvistaa energiaomavaraisuutta, parantaa huoltovarmuutta ja vähentää riippuvuutta maailmanpolitiikan kriiseistä.
Purran mukaan siirtymää on edistettävä niin, että myös perinteiseen autoiluun luottava suomalainen voi nähdä sen taloudelliset ja käytännölliset hyödyt.
– Tehdään se niin hyväksyttävällä tavalla, että kaikista vannoutunein polttomoottorimieskin pumpulla myöntää: eihän siinä ole mitään järkeä, että maksamme vuosittain miljardeja Lähi-idän öljysheikeille, kun voisimme luottaa kotimaiseen energiaan. Ostetaan sheikin kalliin öljyn sijaan voimanlähteeksemme puhdasta sähköä, Pohjolan shamaanilta!
Euroopan on Purran mukaan pyrittävä eroon myös energiariippuvuuksista, joita autoritaariset valtiot voivat käyttää poliittisen painostuksen välineinä.
– Euroopan tulee pyrkiä jättämään öljysheikit ja Putinin kiristystä varten rakentamat maakaasuputket.
Edullista ja toimitusvarmaa sähköä on riitettävä
Purran mukaan Suomen teollisen uudistumisen tärkeimpiä edellytyksiä on kotimainen sähköntuotanto. Sähkön on oltava riittävän edullista, mutta myös toimitusvarmaa sääolosuhteista riippumatta.
– Kaikki kilpistyy yhden sanan ympärille, ja se on sähkö. Tähän sanaan on lisättävä adjektiiveja. Suomen on varmistettava teollisen kilpailukykynsä ydintekijä: riittävä, puhdas, toimitusvarma ja hinnaltaan kilpailukykyinen sähkö.
Kasvavat teollisuusinvestoinnit lisäävät sähkön kysyntää huomattavasti. Siksi uutta sähköntuotantoa tarvitaan, mutta pelkästään sääriippuvaiseen tuotantoon nojautuminen ei Purran mukaan riitä.
– Vaikka investoinnit ovat ilouutinen, sähkönkulutuksen kasvu tuo mukanaan massiivisen haasteen. Sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan viime vuoden noin 85 terawattitunnista ainakin 120 terawattituntiin tai jopa 160 terawattituntiin vuoteen 2035 mennessä. On selvää, että me tarvitsemme rutkasti lisää perus- ja säätövoimaa ja tuotantokapasiteettia, joka ei ole riippuvaista päivittäisen tuulen tai auringon määrästä.
Sähkölaskut eivät saa nousta kohtuuttomasti
Teollisuuden sähköntarpeen kasvattaminen ei saa heikentää kotitalouksien energiansaantia tai nostaa kohtuuttomasti sähkölaskuja.
– Sähköä on riitettävä myös suomalaisille kotitalouksille. Pitäisikö meidän siis laittaa ulkomaisille investoinneille lappu luukulle ja ilmoittaa, että Suomi on jo täynnä – ei enää yhtään datakeskusta tai alumiinitehdasta? Ei tietenkään. Valtion keskeisin teollisuuspoliittinen tehtävä on luoda toimintaympäristö, joka houkuttelee pääomia ja tuottaa verotuloja, sillä juuri näillä yritysten tuottamilla euroilla saamme julkisen taloutemme kestävästi tasapainoon.
Purran mukaan kaikkia sähköä kuluttavia investointeja ei kuitenkaan pidä pitää yhtä hyödyllisinä.
– Suomen puhtaan ja edullisen sähkön ympärillä on käynnissä eräänlainen kultaryntäys, joka houkuttelee tänne hyvin erilaisia hankkeita aina tekoälytehtaista kryptovaluuttojen louhintaan ja raskaaseen prosessiteollisuuteen. Valtion ja energiainfran kannalta olennaista on tarkastella, millaiset investoinnit tuovat sähköstä eniten kotimaista jalostusarvoa, työllisyyttä ja pitkäikäistä teollista kasvua.
Puhtaan siirtymän investointien on vaurastutettava Suomea
Puhtaan siirtymän teolliset hankkeet ovat Purran mukaan Suomen uusimman investointiaallon selkäranka. Suomeen on tullut tai päätetty jo yli 60 miljardin euron edestä puhtaan siirtymän hankkeita, ja Elinkeinoelämän keskusliiton seurannassa olevien puhtaiden investointien yhteenlaskettu arvo ylittää 300 miljardia euroa.
Purra pitää puhtaan siirtymän investointeja merkittävänä mahdollisuutena erityisesti niille alueille, jotka ovat kärsineet kaupungistumisesta ja teollisuuden rakennemuutoksesta.
– Puhdas siirtymä fossiilittomaan energiaan ei vetäise puoleensa vain ulkomaista pääomaa – se vauhdittaa ennen kaikkea kotimaista innovaatiokykyä. Akkuekosysteemit, uusiutuvat biomateriaalit, kvanttitietokoneet, tekoäly, vetyteollisuus ja fossiiliton teräs eivät ole etäistä visiointia. Ne ovat jo olemassa olevia todellisia teollisia arvoketjuja, joita rakennetaan juuri nyt, erinomaisena esimerkkinä Fortumin Kallan koelaitos Loviisassa. Kallan koelaitos on merkittävä hanke, koska se on Fortumin ensimmäinen oma puhtaan vedyn tuotantolaitos.
– Matkaa on vielä maailman hiilineutraalisuuteen. 80 % kaikesta maailman energiasta tuotetaan vielä fossiilisilla polttoaineilla. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n (International Energy Agency) mukaan noin puolet niistä teknologioista, joita tarvitaan maailmanlaajuisten nettonollapäästöjen saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä, on vasta kehitys- tai esittelyvaiheessa. Tämä tarkoittaa, että vaikka nykyisillä kaupallisilla teknologioilla, kuten tuuli- ja aurinkovoimalla, päästään pitkälle, loppumatka vaatii merkittäviä läpimurtoja.
– Suurimmat teknologiset haasteet ja innovaatiotarpeet liittyvät erityisesti niin sanottuihin vaikeasti sähköistettäviin aloihin, joita ovat ensinnäkin raskas teollisuus – kuten teräksen, sementin ja kemikaalien vähäpäästöinen valmistus. Toisekseen raskas liikenne. Merenkulku, ilmailu ja pitkän matkan rekkaliikenne ovat aloja, joissa nykyiset akut ovat yksinkertaisesti liian raskaita tai tehottomia, ja tilalle tarvitaan muita puhtaita polttoaineita. Kolmanneksi tarvitsemme hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä, joilla piippujen päästöt napataan kiinni ennen kuin ne pääsevät ilmakehään – tai joilla hiiltä suodatetaan suoraan ilmasta jatkokäyttöön tai pysyvään säilöön. Ja neljänneksi tarvitsemme puhdasta, tai ainakin ydinvoimalla tuotettua vetyä – eli vedyn laajamittaista tuotantoa ja varastointia puhtaan sähkön avulla, mikä toimii kaikkien näiden muiden alojen polttoaineena ja raaka-aineena.
Julkisen tuen on oltava rajattua
Investointien edellytyksiä pitää kuitenkin Purran mukaan parantaa ensisijaisesti toimivalla toimintaympäristöllä, kilpailukykyisellä verotuksella, sujuvalla luvituksella ja edullisella energialla. Julkisen tuen on oltava rajattua ja tuotettava moninkertaisesti yksityisiä investointeja.
– On selvää, että valtion tulee tukea tutkimusta, kehitystä ja aitoja teollisia innovaatioita. Mutta rajansa kaikella. Se ei käy päinsä, että datakeskukset tulevat veronmaksajien kukkarolle vaatimaan tukiaisia – ja uhkailevat investointien perumisella, jos verotukia ei heru. Hallituksen linja on toinen. Jokaisen julkisen euron ja kannustimen pitää vivuta liikkeelle moninkertainen määrä yksityistä pääomaa. Kun toimintaympäristö on kunnossa, luvitus sujuvaa ja sähkö edullista, niin digitaalisen kullan kaivajat tulevat kyllä tänne hakkuineen ja pääomineen – eivätkä he tarvitse siihen veronmaksajien rahaa. Tämä haaste koskee erityisesti puhdasta vetyä. Se on tulevaisuuden teollisuudelle valtava mahdollisuus, mutta tällä hetkellä sen tekeminen on varsin kannattamatonta ilman jatkuvaa tukirahaa – ellei sähköä saada markkinoilta lähes ilmaiseksi.
– Valtion roolin tulee olla kuin puhtaan siirtymän sytytystulppa, ei polttoaine. Tai ehkä parempi kielikuva on invertteri. Puhtaan siirtymän investointien tuomien verotulojen tulee kannatella valtiota eikä toisinpäin.
Pelkona polttoaineiden huima hinnannousu
Purra arvostelee ilmastopolitiikkaa, jossa päästövähennyksiä tavoitellaan nostamalla tavallisten suomalaisten elinkustannuksia.
Hän nostaa esimerkiksi polttoaineiden jakeluvelvoitteen ja EU:n tulevan päästökaupan laajentumisen. Purran mukaan vaarana on, että kuluttajien kustannuksia kasvatetaan ilman vastaavaa hyötyä Suomen taloudelle tai teolliselle kilpailukyvylle.
– Ilmastosektorilla käytetty käsite ”taakanjakosektori” – johon kuuluvat liikkuminen, asumisen lämmitys ja maatalous – on jo sanana ikävä, mutta valitettavan kuvaava. Se paljastaa jo sanana sen, että taakkaa sälytetään jatkuvasti kuluttajan ja arjen pyörittäjän maksettavaksi. Pelkona on, että kun päästökaupan jatko-osa ETS2 tulee voimaan 2028, polttoaineiden hinnat nousevat useilla kymmenillä senteillä.
Ilmastorealismia tarvitaan
Purra kyseenalaistaa ajatuksen siitä, että suomalaisille autoilijoille asetetut lisäkustannukset olisivat tehokas keino houkutella puhtaan teknologian teollisuusinvestointeja Suomeen.
– Vääristyneestä ilmastopolitiikasta käy oppikirjaesimerkiksi keskustelu polttoaineiden jakeluvelvoitteesta. Meille on vuosikausia väitetty, että pakottamalla suomalainen autoilija maksamaan Euroopan kalleinta polttoainetta pumpulla, me luomme tänne uutta puhdasta teollisuutta. Mutta katsotaanpa tosiasioita ja suuruusluokkia: Uusiutuvan dieselin ja lentopolttoaineen maailmanlaajuinen kulutus on tänä vuonna noin 20 miljoonaa tonnia. Suomen oma kulutus on tästä noin puoli miljoonaa tonnia – siis 2,5 prosenttia.
– Me olemme globaalissa mittakaavassa pieni avotalous. Iso kansainvälinen sijoittaja ei rakenna miljardin euron jalostamoa Suomeen sen takia, että täällä on säädetty pakollinen tuki kuluttajan laskuun. Se sijoittaja rakentaa tehtaansa sinne, missä raaka-aineet ja energia ovat edullisimpia. Jopa kotimainen lippulaivamme Neste tuottaa uusiutuvista polttoaineistaan yli 80 prosenttia Suomen ulkopuolella, Singaporessa ja Rotterdamissa.
Purra peräänkuuluttaa markkinaehtoista ilmastopolitiikkaa, jossa teollisuuden uudistuminen, teknologinen kehitys ja energian kilpailukykyinen hinta mahdollistavat päästövähennykset.
– Me emme tarvitse politiikkaa, joka tekee arjesta kalliimpaa. Me tarvitsemme ilmastorealismia, jossa päästöt laskevat markkinaehtoisesti ja teollisuus investoi tänne siksi, että meillä on tarjota puhdasta ja edullista sähköä – ei siksi, että verotamme oman kansamme köyhäksi.
Kestävä puhdas siirtymä tekee elämästä edullisempaa
Purran mukaan puhtaan siirtymän onnistuminen edellyttää kansalaisten tukea. Sitä ei saavuteta syyllistämällä, pakottamalla tai kasvattamalla arjen kustannuksia, vaan tarjoamalla parempia ja edullisempia vaihtoehtoja.
– Sinivalkoiset ratkaisut syntyvät silloin, kun kansan vahva tuki kohtaa teollisuuden kannattavat investointilaskelmat. Kun valtio toimii ja tarjoaa kannustavan veroympäristön, joustavan luvituksen ja sujuvat puitteet sekä mahdollisuudet innovoinnille – luomme pohjan kestäville liiketoiminnoille, jotka tuovat Suomeen aitoja työpaikkoja, verotuloja ja uutta vaurautta.
Sähköistyminen, kotimainen energiantuotanto, puhdas teollisuus ja uudet teknologiat voivat hänen mukaansa edistää samanaikaisesti ilmastotavoitteita, kansallista huoltovarmuutta ja suomalaisten taloudellista hyvinvointia.
– Minä kutsun tätä kestäväksi puhtaaksi siirtymäksi. Kyse on positiivisesta muutoksesta, joka tapahtuu silloin, kun asiat muuttuvat arjessa sujuvammiksi ja edullisemmiksi: teollisuus uudistuu taustalla, liikenne sähköistyy ja puhdas vety virtaa putkissa ilman suuria ilmastodraamoja. Juuri näin saamme ilmastonmuutoksen hidastumaan myös globaalissa mittakaavassa. Näin toiminnassa on aina talouden ja teknologisten mahdollisuuksien realiteetti sekä samaan aikaan kansalaisten tuki.
– Suomella on kaikki edellytykset olla sähköistämisen, vetytalouden, kierrätysteknologian ja puhtaan teollisuuden voittaja. Tämä voitto ei kuitenkaan tule tyhjillä puheilla, vaan sinivalkoisella työllä, investoinneilla ja tuotteilla, joille on maailmalla aitoa kysyntää.
