Tutkimuksen hyödyn pitää lopulta näkyä ihmisten elämässä: parempina palveluina, toimivampina tuotteina ja suomalaisina työpaikkoina. Siksi tutkimuksen ja kehityksen rinnalla on huomioitava myös I eli innovaatiot, edustaja Jari Koskela toteaa.
Tutkimustuloksen matka tutkijan pöydältä kuluttajan käyttöön ei tapahdu itsestään. Koskela peräänkuuluttaakin kaupallistamista, tuotteiden kehittämistä ja investointeja, jotta uusi osaaminen saadaan palvelemaan ihmisten tarpeita.
Tutkimustuloksista hyötyä ihmisten arkeen
Jari Koskelan mukaan tutkimuspanostusten rinnalla on vahvistettava edellytyksiä hyödyntää tutkimuksen tuloksia Suomessa. Innovaatiot yhdistävät uuden tiedon käytännön tarpeisiin.
– Kansalainen hyötyy siitä, että tutkimuksen avulla syntyy esimerkiksi parempia hoitomenetelmiä, energiaa säästäviä ratkaisuja tai sujuvampia palveluja. Lupaavat tulokset on saatava eteenpäin, jotta ne päätyvät myös ihmisten käyttöön, edustaja Koskela sanoo.
Samalla onnistunut kaupallistaminen voi synnyttää Suomeen yritystoimintaa, tuotantoa ja verotuloja.
– Suomalaisten maksaman tutkimuksen hedelmistä pitää päästä nauttimaan myös Suomessa. Meidän on huolehdittava siitä, että yrityksillä on edellytykset kasvaa, investoida ja työllistää täällä.
Innovaatiorahoituksen osuus on pieni mutta tärkeä
Eduskunnan käsittelyssä olevan hallituksen esityksen mukaan T&K-rahoituksen tavoitteeseen voitaisiin sisällyttää enintään 50 miljoonaa euroa innovaatiorahoitusta, joka ei täytä varsinaisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmää.
Vuoden 2027 noin 3,41 miljardin euron kokonaisuudesta osuus olisi noin 1,5 prosenttia. Varsinaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan jäisi siten edelleen noin 98,5 prosenttia rahoituksesta.
Valtion rahoituksen tavoite, 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2030, säilyisi.
– Kyse on pienestä mutta tarpeellisesta muutoksesta. Pienellä osalla rahoituksesta voidaan auttaa lupaavia tutkimustuloksia kohti tuotteita ja palveluja, joista kansalaiset ja kuluttajat hyötyvät, Koskela huomauttaa.
Myös perustutkimuksella on arvokas paikkansa
Koskela muistuttaa, ettei kaiken tutkimuksen hyötyä voi kuitenkaan arvioida välittömän kaupallisen menestyksen perusteella. Perustutkimus rakentaa pohjaa myös tuleville läpimurroille.
– Perustutkimusta tarvitaan, ja sen arvo tunnustetaan. Samalla meidän on huolehdittava polusta, jota pitkin uusi tieto muuttuu ihmisten hyvinvoinniksi. Tutkimus, kehitys ja innovaatiot kuuluvat samaan ketjuun, jonka päässä ovat kansalainen ja kuluttaja.
