Suomen loppusuoralla olevassa prosessissa puolustusliitto Naton jäseneksi eräänä yllätyksenä on pidetty sitä, että Venäjän hybriditoimintaa tai muuta Suomeen kohdistuvaa häirintää ei juurikaan ole nähty. Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho katsoo, että Putinin valtakaudella 2000-luvulla Venäjän vaarallisin vaikutuskanava onkin ollut se, että Venäjä on onnistunut hankkimaan eräitä keskeisiä eurooppalaisia poliitikkoja Venäjän fossiiliteollisuuden lobbareiksi ja myyntimiehiksi läntisessä Euroopassa.

Ainakin toistaiseksi Venäjän reaktiot ovat olleet puheiden tasolla. Esimerkiksi Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova on aiemmin vihjannut ”vastatoimilla” sekä sanomalla, että Venäjän vastaus Suomen Nato-jäsenyyteen tulisi olemaan luonteeltaan sotilaallinen yllätys.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho arvioi, että tällä hetkellä Venäjällä ei ole kykyä toteuttaa tehokasta ja laajaa Suomeen kohdistuvaa mielipidevaikuttamista.

– Tämän suhteen Venäjän kykyä on yliarvioitu, mikä on samalla ollut Venäjän etu. Samoin Venäjän sotilaallista kykyä on yliarvioitu, Halla-aho sanoo. Hän osallistui tänään Ilta-Sanomien vaalimessuille Helsingissä.

Nord Stream -räjähdys muutti pelin

Halla-aho katsoo, että Putinin valtakaudella 2000-luvulla Venäjän vaarallisin vaikutuskanava on ollut se, että Venäjä on onnistunut hankkimaan eräitä keskeisiä eurooppalaisia poliitikkoja Venäjän fossiiliteollisuuden lobbareiksi ja myyntimiehiksi läntisessä Euroopassa.

EU-parlamentin Ulkomaisen häirinnän erityiskomitea INGE julkaisi ja hyväksyi vuosi sitten mietintönsä, jossa käsitellään ulkovaltojen EU:n demokraattisiin prosesseihin kohdistuvaa häirintää. Yksi mainittu häirintätapa on ”eliittien kaappaaminen” eli toiminta, jossa korkean tason viranomaisia ja ex-poliitikkoja palkataan ajamaan valtionyhtiöiden etuja. Esimerkkeinä ”kaapatuista” suomalaispoliitikoista mainitaan ex-pääministerit Esko Aho (kesk.) ja Paavo Lipponen (sd.).

– Kyse ei silti ole yksin moraalisesti tuomittavasta toiminnasta, sillä Kremlin kaasulonkerot eurooppalaiseen päätöksentekoon ovat vahvistaneet Venäjän taloutta ja mahdollistaneet Putinin tyrannian nousun. Toiseksi ne ovat myös heikentäneet Eurooppaa.

Halla-aho toteaa, että vaikka tiedossa ei ole, mikä taho todella oli Nord Stream -kaasuputken räjäyttämisen takana, oli tapaus samalla strateginen palvelus Euroopalle.

– Jos putki olisi edelleen toimintakunnossa, Saksassa pohdittaisiin yhä, miten sodan loputtua palata normaalitilanteeseen, jossa käydään kauppaa kaasusta Putinin hallinnon kanssa.

Tehdyistä virheistä syytä ottaa opiksi

Halla-aho muistuttaa, että Venäjä ei ole katoamassa Suomen naapurista, joten jonkinlaiset suhteet Venäjään olisi joka tapauksessa rakennettava ja ylläpidettävä.

Halla-ahon mukaan on kuitenkin epäselvää, millaiset kauppasuhteet Suomella ja Venäjällä tulevaisuudessa voisi olla.

– Venäjä on alkeellinen raaka-ainetalous, jolla on heikosti kehittynyt todellisuus. On vaikea nähdä, millaista yhteistyö voisi olla. Länsimaat ovat jo vapautumassa fossiilisista polttoaineista, etenkin venäläisestä fossiilienergiasta. Näkisin, että minkä tahansa kaupallisen suhteen, joka meillä Venäjään rakentuu sodan jälkeen, pitää olla sellainen, että suhde on tarvittaessa voitava katkaista koska tahansa. Venäjän kanssa tehdyistä virheistä voi tulevaisuudessa ottaa oppia myös siinä, miten Kiinan kanssa kannattaisi toimia.

Suomen Uutiset