Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela varoittaa venäläisten tekemien kiinteistökauppojen riskeistä ja korostaa koko maan pitämisen elinkelpoisena olevan myös turvallisuuskysymys. Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta venäläisten kiinteistökauppojen määrä nousi vuonna 2022 jopa 64 prosentilla edellisvuodesta.
EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten ostajien kiinteistökauppoihin on Suomessa suhtauduttu aivan liian sinisilmäisesti kylmän sodan jälkeisinäkin vuosina. Kansanedustaja Jari Koskela nostaa esimerkiksi liiallisesta sinisilmäisyydestä esiin vaalikaudella 2011—2015 tehdyn lakialoitteen, jolla venäläisten kiinteistökauppoja haluttiin rajoittaa.
– Lakialoite saikin yli sadan kansanedustajan tuen taakseen, mutta aloite hautautui valiokuntaan, koska moni jo allekirjoittanut veti nimensä pois, kun aloitetta syytettiin perusteetta venäläisvihaksi ja jopa rasismiksi, Koskela muistuttaa.
Vuonna 2000 kiinteistökauppojen luvanvaraisuus poistettiin ja vasta parikymmentä vuotta myöhemmin lakia uudistettiin tiukempaan suuntaan. Riskeistä toki oli varoitettu jo pitkään. Esimerkiksi Supo toimitti eduskunnan hallintovaliokunnalle vuonna 2016 lausunnon, jonka mukaan venäläisten tekemissä tonttikaupoissa on havaittu toimia, joilla varaudutaan kriisitilanteissa vaikuttamiseen.
Bulvaanit suurin ongelma
Nykyisen lainsäädännön mukaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolinen ostaja tarvitsee luvan kiinteistöhankintaan Suomessa. Lisäksi tällä kaudella lakiin tuli muutos, jonka mukaan puolustusministeriö voi estää kaupan, jos se vaarantaa kansallista turvallisuutta. Laissa puolustusministeriölle annetaan myös laajempia tiedonsaantioikeuksia sekä oikeutta selvittää kiinteistön hankinnan rahoitus.
– Lakimuutokset ovat tarpeellisia, mutta valitettavasti suurin ongelma ovat kiinteistökaupat erilaisten bulvaanien eli välikäsien kautta. Bulvaanien tekemien kauppojen takia voi olla hankala arvioida venäläisten kiinteistöomistusten todellista määrää. Tällaiset piilossa tehdyt omistukset saattavat olla niitä kaikkein ongelmallisimpia.
– Lisäksi on hyvä huomata, että osalla venäläisistä ostajista voi olla myös Suomen tai vaikka Kyproksen kaksoiskansalaisuus, eivätkä he tällöin varmasti kerro Venäjän kansalaisuudestaan kiinteistökauppoja tehdessään, Koskela muistuttaa.
Koko maa syytä pitää asuinkelpoisena
Koskelan mukaan koko maan pitäminen elinkelpoisena on myös turvallisuuskysymys. Kun pienet paikkakunnat tyhjenevät, jää kunnille paljon tyhjiä kiinteistöjä taloudelliseksi rasitteeksi.
Osa näistä kiinteistöistä voi sijaita strategisten kohteiden läheisyydessä, jolloin ne ovat houkutteleva kohde vaikuttamaan pyrkiville ulkomaalaisille omistajille. Syrjäisiin paikkoihin on myös helppo rakentaa sivullisten katseilta piilossa vaikka mitä, kuten helikopterikenttä Saimaan saareen.
– Kaupungistuminen ja maaseudun tyhjeneminen on pitkään jatkunut trendi, mutta sitä on myös tietoisilla poliittisilla valinnoilla kiihdytetty. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jonka vientiteollisuus on maaseudun ja maaseutumaisten luonnonvarojen varassa.
– Omavaraisuuden, huoltovarmuuden ja teollisuuden kannalta strategisesti merkittäviä kohteita löytyy ympäri maata, ja tällaisten säilymisen suomalaisomistuksessa pitää olla ensisijainen vaihtoehto, Koskela huomauttaa.
Suomen Uutiset