Aasialaismatkailijoita Joulupukin Pajakylässä Rovaniemellä. / LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Massamaahanmuutto, tuulimyllypuistot ja Lapin turistiralli ovat kaikki ilmiöitä, joilla varakas vähemmistö lyö rahoiksi. Tavallisen veronmaksajan tehtäväksi jää seurausten sietäminen.
Yhteiskunta- ja taloustieteessä tunnetaan yhteismaan ongelma, joka auttaa hahmottamaan monia ajankohtaisia kiistoja politiikassa. Yhteismaan ongelma tarkoittaa tiiviisti ilmaistuna sitä, että yksilöiden itsekkyys yhteisen omaisuuden suhteen tärvelee omaisuuden kaikilta.
Kuvitellaan esimerkiksi, että on jokin tietyn ihmisryhmän yhteisessä käytössä oleva resurssi eli ”yhteismaa”, johon kaikilla ryhmän jäsenillä on yhtäläinen käyttöoikeus. Tällainen voisi olla vaikkapa runsaskalainen vesistö, josta kaikki saavat kalastaa rajoituksetta.
Ongelmaksi muodostuu kaksi seikkaa. Ensinnäkään yhdelläkään yhteismaan yksittäisellä käyttäjällä ei ole velvollisuutta huolehtia yhteismaan kunnosta, jolloin saattaa käydä niin, ettei siitä huolehdikaan kukaan. Toisekseen voi syntyä tilanne, jossa yhteismaan rahanarvoista mutta rajallista resurssia aletaan hyödyntää kilpaa – kuten vaikkapa vesistöjen yhteydessä kalaa. Kun tarpeeksi monet kalastajat alkavat kalastaa mahdollisimman paljon kalaa, jotta muut eivät ehtisi kalastamaan sitä ennen heitä, se johtaa vähitellen vesistön ryöstökalastamiseen ja kalakannan tyrehtymiseen.
Yllä kuvattu yhteismaan ongelma – siis yhteisen varallisuuden laiminlyönti sekä ryöstöhyödyntäminen – ilmenee monissa muissakin kysymyksissä kuin vain kalastusoikeuksien yhteydessä. Yllättävänkin monissa.
Yhteismaan ei tarvitse olla mitään niin aineellista ja käsinkosketeltavaa kuin vesistö ja sen kalakanta. Myös monia aineettoman vaurauden lajeja voidaan tarkastella yhteismaana. Jos ajattelemme vaikkapa yhteiskunnassa vallitsevaa luottamuksen ilmapiiriä yhteismaana, voimme hahmottaa Suomeen kohdistuvan massamaahanmuuton ilmiötä yhteismaan ongelmana.
Suomen kaltainen maa on ankaran historiansa ja syrjäisen sijaintinsa ansiosta tuottanut verraten yhdenmukaisen kansan. Yhdenmukaisuus taas on tuottanut vankan luottamuksen kanssasuomalaiseen: hänen käytöstään voi ennakoida, ja sovitusta pidetään kiinni.
Korkean luottamuksen varaan on vuorostaan rakennettu laajan sosiaaliturvan takaava hyvinvointivaltio. Sosiaaliturvan olemassaolo perustuu oletukselle siitä, ettei sen tarjoamaa rahallista tukea väärinkäytetä. Että esimerkiksi työttömyystukea vastaanottava työtön todella yrittää työllistyä, tai ettei toimeentulotukea nostava tosiaankaan saa elämän välttämättömyyksiä hankittua ilman rahallista avustusta.
Mutta yhdistyessään lepsuun maahanmuuttopolitiikkaan hyvinvointivaltio kannustaa suuryrityksiä ulkomaisen halpatyövoiman massamaahantuontiin, koska sosiaaliturva maksaa asumis- ja toimeentulotukina osuuden ulkomaisen työvoiman elinkustannuksista. Tällöin suomalainen veronmaksaja käytännössä kuittaa sen osan työvoimakustannuksista, minkä itsekäs työnantaja jättää ulkomaalaisia alipalkatessaan maksamatta.
Järjestelmän hyväksikäyttö on lyhyellä tähtäimellä erittäin tuottoisaa: elinkeinoeläjät ”temuttavat” halpaa työvoimaa ulkomailta ja samalla polkevat kotimaisen työn hintaa. Laajassa mittakaavassa toiminta kuitenkin hävittää yhteiskunnan yhdenmukaisuuden ja sen myötä myös luottamuksen, joka on hyvinvointivaltion olemassaolon edellytys.
Massamaahanmuuton myötä sosiaaliturva muuttuu myös taloudellisesti alati vaikeammaksi yhtälöksi. Huoltosuhde vinoutuu, koska haittamaahanmuutto kuluttaa yhteisiä resursseja enemmän kuin tuottaa. Näin ollen koko hyvinvointivaltio jää kahden tulen väliin ja menneiden sukupolvien raadannalla rakennettu järjestelmä tuhoutuu eliitin ahneuden tähden.
Yhteismaan ongelman kautta voidaan tarkastella myös monia muita ajankohtaisia kahnauksia. Esimerkiksi tuulimyllypuistoja pykätään Suomeen kiihkeästi. Kuntapäättäjät kaavoittavat alueet, ja maanomistajat vuokraavat tonttinsa samat euronkuvat silmissään kiiluen. Niin toimiessaan he pilaavat alueen luonnon ja maiseman sekä romahduttavat lähikiinteistöjen arvon, mikä vuorostaan kurjistaa koko kunnan vetovoimaa ja elinkelpoisuutta vähintään vuosikymmeniksi.
Lapissa ja erityisesti Rovaniemellä yhteismaan ongelma näkyy räikeästi ylikuumentuneessa matkailussa. Turisteja houkutellaan paljon enemmän kuin sietäisi. Pysyvästi lyhytvuokrauskäytössä olevat asunnot tekevät kokonaisista taloyhtiöistä, kortteleista ja kaupunginosista levottomia paikkoja. Lopputuloksena voi olla koko kaupungin muuttuminen elinkelvottomaksi paikallisille samaan tapaan kuin on jo käynyt esimerkiksi Venetsiassa tai Barcelonassa. Pahimmillaan koko Lappi muuttuu turistireservaatiksi, jossa asuu ainoastaan kausityöntekijöitä.
Kaikki yllä mainitut kiistat kumpuavat siitä, että itsekkäät ihmiset riistohyödyntävät jotakin yhteistä resurssia. Yhteismaan puolustaminen jää kanssakansalaisten valveutuneisuuden ja velvollisuudentunnon varaan, koska kuppauksen kohdetta ei varsinaisesti kukaan omista. Eikä luottamuksen, maiseman tai ilmapiirin kaltaisten aineettomien yhteismaiden tapauksessa vaurautta edes välttämättä tietoisesti huomata ennen kuin se on jo menetetty.
Yhteismaan ryöstöhyödyntämistä lähellä on yhteisten resurssien valtaaminen, ”omistajattoman” omaksi ottaminen. Donald Trumpin hallinnon taustavaikuttaja Peter Thiel on ennustanut kyberavaruuden olevan seuraavia valtauksen kohteita.
Kuten Amerikalla ja Afrikalla ei siirtomaavaltojen mielestä ollut omistajia ennen heitä, samoin ylikansallisten suuryritysten näkökulmasta ihmisten viestinnällä ja vuorovaikutuksella ei ole omistajaa – tai ei ainakaan ollut ennen sosiaalisen median alustoja sekä sovelluksia, joiden liiketoimintamalli perustuu ihmisten käyttäytymistiedon ja huomion myymiselle kohdistetun mainonnan muodossa.
Ihmisten vuorovaikutuksen kaupallistamisen seuraukset voivat olla tuhoisia, erityisesti lapsille ja nuorille, jotka ovat herkässä iässä koukuttuessaan älylaitteisiin. Onneksi perussuomalaiset ovat tarttuneet menestyksekkäästi toimeen vahinkojen ehkäisemiseksi.
Surullista kyllä, mikään yllämainituista ei haittaa yhteismaan kustannuksella tienaavia: ei massamaahanmuutto, hyvinvointivaltion romahdus, tuulimyllyjen ja turistien tuhoama luonnonkauneus taikka nuorten pahoinvointi. Yhteismaan kustannuksella vaurastuneilla on nimittäin aina varaa paeta tekojensa seurauksia. Tai ainakin he kuvittelevat niin.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Maahanmuuttajien vastuuta kotoutumisesta lisätään ja velvoitteita kiristetään. Sisäministeri Mari Rantasen mukaan kotoutuminen perustuu jatkossa työhön, ja järjestelmä uudistetaan kannustavammaksi osana hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristämistä.
Kotoutumispalvelujen uudistamisen yhteydessä kotoutumiseen kohdistetaan yli 46 miljoonan säästöt. Jatkossa kotoutuminen perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen, sisäministeri Mari Rantanen sanoo.
Tuulivoiman tuotanto on romahtanut Suomessa poikkeuksellisen pitkän jäätymisjakson vuoksi, ja sähkön hinta on noussut jyrkästi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kommentoi tilannetta Facebookissa ja vaatii tuulivoimahankkeisiin enemmän realismia sekä alueiden asukkaiden kuulemista.
SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar on pitkään ajanut politiikassa maahanmuuton lisäämistä ja korostanut vastaanottokeskusten tarpeellisuutta. Samaan aikaan hän on itse toiminut hallitusjäsenenä yrityksessä, joka tuottaa näitä palveluita.
Viikon suosituimmat
Hallitus päätti kehysriihessä tänään useista autoilun ja liikkumisen hintaa laskevista toimenpiteistä. Hallitus helpottaa liikkumista toteuttamalla raskaan liikenteen ammattidieselin, alentamalla matkakuluvähennyksen omavastuuta ja alentamalla ajoneuvoveroa.
Irakilaiskaksosten tapaus on nostanut esiin Suomessa maksettujen koppikorvausten korkean tason ja toimii esimerkkinä tilanteista, joihin hallitus pyrkii nyt puuttumaan asettamalla korvauksille enimmäisrajan.
Eduskunta keskusteli keskiviikkona kiivaasti maahanmuuton tiukennuksista. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen esitteli eduskunnalle kaksi uutta hallituksen esitystä, joista ensimmäisellä pyritään tehostamaan ulkomaalaisten karkotuksia ja toisella panemaan täytäntöön EU:n kiristyvää turvapaikkapolitiikkaa.
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Helsingin käräjäoikeuden eilen antamaa päätöstä, jossa se hylkäsi niskoittelusyytteet kahta Elokapinan mielenosoittajaa vastaan ja katsoi, ettei poliisilla ollut toimivaltaa määrätä Mannerheimintien ajokaistan sulkenutta mielenilmausta päättymään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää suhteellisen absurdina, että samat vasemmistopoliitikot, jotka aiheuttivat Suomen velkaantumiskierteen ja olivat hyväksymässä sitä, että kaikesta tästä huolimatta kipataan tuhansia miljoonia euroja suomalaisten rahoja kehitysapuna maailmalle joka vuosi ja elvyttämään Etelä-Euroopan talouksia, arvostelevat nyt Suomen valtiontalouden hoitoa, velkaantumiskehitystä ja säästötoimien välttämättömyyttä.
Perussuomalaisten Lapin piiri ry:n piirihallitus nimesi kokouksessaan 10.4.2026 lisää ehdokkaita vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.
