LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela muistuttaa Satakunnan Kansa Länsi-Suomessa julkaistussa kolumnissaan, että huoltovarmuus, ruuantuotanto, korkean jalostusasteen tuotteet ja vientipotentiaali edellyttävät, että turvealan tulevaisuudelle tarjotaan vakaat näkymät.
Turvetuotanto on ollut vuoden ensimmäisellä puoliskolla paljon otsikoissa. Alkuvuoden kovat pakkaset muistuttivat turpeen merkityksestä energiahuoltovarmuudelle. Luonnonvarakeskus julkaisi kasvu- ja kuiviketurpeen tiekartan, kansalaisaloite turpeesta keräsi yli 50 000 nimeä ja hallituksen lisätalousarvioneuvottelut jumiutuivat hetkeksi turpeen uuden tukimallin ympärille.
– Suurimmaksi ongelmaksi turvetuotannon puolustamisessa on muodostunut Suomen ylikireä hiilineutraaliustavoite. Etenkin ympäristöministeriö on suhtautunut nihkeästi toimiin, joilla turvetuottajien asemaa voitaisiin helpottaa. Vuosi 2035 on kuitenkin aivan nurkan takana, ja on käynyt selväksi, ettei hiilineutraaliutta voida tässä aikataulussa tavoittaa ilman merkittävää liikkumisen ja ruuan kustannusten nousua. Sellaista emme voi hyväksyä, Jari Koskela toteaa.
Toisessa lisätalousarviossa myönnetään 10 miljoonaa euroa Huoltovarmuuskeskukselle turpeen varmuusvarastointiin. Samalla sovittiin uudesta tukimallista, jonka tarkoitus on turvata huoltovarmuuden kannalta välttämätön turvetuotannon taso. Riittävä energiaturpeen saanti on Koskelan mukaan tärkeää myös siksi, että korkeamman jalostusasteen turvetuotteille riittää raaka-ainetta.
– Turvetuotannon kannalta tärkeä on myös Luonnonvarakeskuksen parhaillaan tekemä selvitys turpeen korkean jalostusasteen tuotteista. Näitä ovat kasvualustojen lisäksi muun muassa biostimulantit, rehut, eristelevyt ja aktiivihiili. Selvitystä tehdään eduskunnan jakovaroista myönnetyn rahoituksen avulla.
– Taistelu turpeen puolesta on ollut haastavaa, mutta tällä kaudella on saatu merkittäviä voittoja ja negatiivista kierrettä katkaistua. Tätä politiikkaa täytyy jatkaa, sillä huoltovarmuus, ruuantuotanto, korkean jalostusasteen tuotteet ja vientipotentiaali edellyttävät, että turvealan tulevaisuudelle tarjotaan vakaat näkymät, Koskela kirjoittaa.
Koko kolumni luettavissa Jari Koskelan Facebook-sivuilta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Euroopan unionin päästökaupan kurittama turveala saa helpotusta hallituksen kehysriihipäätöksistä. Pitkään turpeen tärkeyttä puolustanut kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa, että turve on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma sekä helposti ja hajautetusti varastoitava energiamuoto.
Kansalaisaloite turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi energiaksi ja poistamiseksi EU:n päästökaupan piiristä on saavuttanut vaaditun 50 000 kannattajan rajan. Aloite etenee nyt eduskunnan käsittelyyn.
Keskustan nykyiset kansanedustajat ovat edelleen vielä tänä päivänäkin ihmettelemässä sitä, miksei turvetta ole luokiteltu uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Syy on se, ettei keskustan kansanedustajilla ollut viime kaudella riittävää lukutaitoa. Tämän kauden alkajaisiksi kirjoituspuolikin takelsi hallitustunnusteluissa, kirjoittaa perussuomalaisten talouspoliittinen asiantuntija Henri Alakylä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela iloitsee hallituksen kehysriihessä tekemistä päätöksistä, joilla energiaturpeen tuotantoa ja varmuusvarastointia vahvistetaan merkittävästi tulevina vuosina.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela painottaa, että maaseutu on työn, yrittämisen, omistamisen, ruuantuotannon, energiaomavaraisuuden ja kokonaisturvallisuuden kautta perusta koko suomalaiselle yhteiskunnalle.
Perussuomalaisten elinkeinoministeri Sakari Puisto sekä kansanedustaja Jari Koskela katsovat keskitalven kylmien pakkaspäivien osoittaneen, että energiaturpeella on jatkossakin rooli Suomen energiahuollossa. He myös muistuttavat, että turve on paljon muutakin kuin kylmien pakkaspäivien viimesijainen turva.
Viikon suosituimmat
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
