LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela muistuttaa Satakunnan Kansa Länsi-Suomessa julkaistussa kolumnissaan, että huoltovarmuus, ruuantuotanto, korkean jalostusasteen tuotteet ja vientipotentiaali edellyttävät, että turvealan tulevaisuudelle tarjotaan vakaat näkymät.
Turvetuotanto on ollut vuoden ensimmäisellä puoliskolla paljon otsikoissa. Alkuvuoden kovat pakkaset muistuttivat turpeen merkityksestä energiahuoltovarmuudelle. Luonnonvarakeskus julkaisi kasvu- ja kuiviketurpeen tiekartan, kansalaisaloite turpeesta keräsi yli 50 000 nimeä ja hallituksen lisätalousarvioneuvottelut jumiutuivat hetkeksi turpeen uuden tukimallin ympärille.
– Suurimmaksi ongelmaksi turvetuotannon puolustamisessa on muodostunut Suomen ylikireä hiilineutraaliustavoite. Etenkin ympäristöministeriö on suhtautunut nihkeästi toimiin, joilla turvetuottajien asemaa voitaisiin helpottaa. Vuosi 2035 on kuitenkin aivan nurkan takana, ja on käynyt selväksi, ettei hiilineutraaliutta voida tässä aikataulussa tavoittaa ilman merkittävää liikkumisen ja ruuan kustannusten nousua. Sellaista emme voi hyväksyä, Jari Koskela toteaa.
Toisessa lisätalousarviossa myönnetään 10 miljoonaa euroa Huoltovarmuuskeskukselle turpeen varmuusvarastointiin. Samalla sovittiin uudesta tukimallista, jonka tarkoitus on turvata huoltovarmuuden kannalta välttämätön turvetuotannon taso. Riittävä energiaturpeen saanti on Koskelan mukaan tärkeää myös siksi, että korkeamman jalostusasteen turvetuotteille riittää raaka-ainetta.
– Turvetuotannon kannalta tärkeä on myös Luonnonvarakeskuksen parhaillaan tekemä selvitys turpeen korkean jalostusasteen tuotteista. Näitä ovat kasvualustojen lisäksi muun muassa biostimulantit, rehut, eristelevyt ja aktiivihiili. Selvitystä tehdään eduskunnan jakovaroista myönnetyn rahoituksen avulla.
– Taistelu turpeen puolesta on ollut haastavaa, mutta tällä kaudella on saatu merkittäviä voittoja ja negatiivista kierrettä katkaistua. Tätä politiikkaa täytyy jatkaa, sillä huoltovarmuus, ruuantuotanto, korkean jalostusasteen tuotteet ja vientipotentiaali edellyttävät, että turvealan tulevaisuudelle tarjotaan vakaat näkymät, Koskela kirjoittaa.
Koko kolumni luettavissa Jari Koskelan Facebook-sivuilta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Euroopan unionin päästökaupan kurittama turveala saa helpotusta hallituksen kehysriihipäätöksistä. Pitkään turpeen tärkeyttä puolustanut kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa, että turve on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma sekä helposti ja hajautetusti varastoitava energiamuoto.
Kansalaisaloite turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi energiaksi ja poistamiseksi EU:n päästökaupan piiristä on saavuttanut vaaditun 50 000 kannattajan rajan. Aloite etenee nyt eduskunnan käsittelyyn.
Keskustan nykyiset kansanedustajat ovat edelleen vielä tänä päivänäkin ihmettelemässä sitä, miksei turvetta ole luokiteltu uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Syy on se, ettei keskustan kansanedustajilla ollut viime kaudella riittävää lukutaitoa. Tämän kauden alkajaisiksi kirjoituspuolikin takelsi hallitustunnusteluissa, kirjoittaa perussuomalaisten talouspoliittinen asiantuntija Henri Alakylä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela iloitsee hallituksen kehysriihessä tekemistä päätöksistä, joilla energiaturpeen tuotantoa ja varmuusvarastointia vahvistetaan merkittävästi tulevina vuosina.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela painottaa, että maaseutu on työn, yrittämisen, omistamisen, ruuantuotannon, energiaomavaraisuuden ja kokonaisturvallisuuden kautta perusta koko suomalaiselle yhteiskunnalle.
Perussuomalaisten elinkeinoministeri Sakari Puisto sekä kansanedustaja Jari Koskela katsovat keskitalven kylmien pakkaspäivien osoittaneen, että energiaturpeella on jatkossakin rooli Suomen energiahuollossa. He myös muistuttavat, että turve on paljon muutakin kuin kylmien pakkaspäivien viimesijainen turva.
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.
Aftonbladetin mukaan poliisi keskeytti viikonloppuna epäillyn sukuelinten silpomisen uppsalalaisessa kauneushoitolassa. Epäillyn teon kohteena oli alle viisivuotias tyttö. Yhdellä kiinniotetuista oli päällään lääkärin työasu ja käsissään kirurgisia instrumentteja. Kahdeksan kiinniotetun joukossa oli saman perheen jäseniä, ja viranomaiset ottivat paikalta lapsia huostaan.
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
