LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela iloitsee hallituksen kehysriihessä tekemistä päätöksistä, joilla energiaturpeen tuotantoa ja varmuusvarastointia vahvistetaan merkittävästi tulevina vuosina.
Kehysriihessä päätettiin tukimallista, jolla energiaturpeen tuotantoon ohjataan vuosittain 8 miljoonaa euroa huoltovarmuuden varmistamiseksi vuodesta 2027 alkaen. Lisäksi turpeen varmuusvarastointia varten Huoltovarmuuskeskukselle osoitetaan 10 miljoonaa euroa jo vuonna 2026.
Koskela pitää päätöksiä tärkeinä koko Suomen huoltovarmuuden, energiaomavaraisuuden ja kotimaisen tuotannon kannalta.
– On erittäin tärkeää, että energiaturpeen tuotantoa tuetaan ja turpeelle tehdään kunnianpalautus. Energiaturpeen riittävä saanti varmistaa myös muiden turvetuotteiden kuten kasvu- ja kuiviketurpeen sekä korkean jalostusasteen turveinnovaatioiden mahdollisuudet, Koskela korostaa.
Koskela muistuttaa, että turvealalla on kärsitty pitkään edellisen hallituksen politiikan seurauksista, ja nyt tehtyjä päätöksiä voidaan pitää tervetulleena suunnanmuutoksena.
– Taistelu turpeen puolesta vihdoin tuottaa tulosta edellisen hallituksen järkyttävistä alasajoon liittyvistä toimista huolimatta, Koskela sanoo.
Koskela muistuttaa lopuksi, että myös turvetuotantoalueiden luvitusta on syytä keventää, sillä luvitusprosessit ovat pahimmillaan kestäneet jopa useita vuosia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomi nostaa puolustusmenot vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä ja kohdentaa vuosille 2027–2030 yli miljardin euron lisärahoituksen puolustuskyvyn vahvistamiseen. Samalla Suomi jatkaa Ukrainan sotilaallista tukemista 300 miljoonalla eurolla loppuvaalikauden aikana.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela painottaa, että maaseutu on työn, yrittämisen, omistamisen, ruuantuotannon, energiaomavaraisuuden ja kokonaisturvallisuuden kautta perusta koko suomalaiselle yhteiskunnalle.
Perussuomalaisten elinkeinoministeri Sakari Puisto sekä kansanedustaja Jari Koskela katsovat keskitalven kylmien pakkaspäivien osoittaneen, että energiaturpeella on jatkossakin rooli Suomen energiahuollossa. He myös muistuttavat, että turve on paljon muutakin kuin kylmien pakkaspäivien viimesijainen turva.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto puoltaa turvetuotannon palauttamista ja varautumista sen kasvattamiseen tarvittaessa. Puiston mukaan Suomi tarvitsee lisää säätövoimaa uusiutuvien energianvaihteluiden vuoksi, ja turve on yksi ratkaisu huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman nostaa esiin turpeen keskeisen roolin suomalaisessa ruoantuotannossa, siipikarjataloudessa ja huoltovarmuudessa. Hän kritisoi turvetuotannon nopeaa alasajoa ilman kokonaisarviota ja vaatii turpeen hallittua palauttamista osaksi energiaomavaraisuutta, ruoantuotantoa ja kriisivarautumista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kritisoi Facebook-kirjoituksessaan tilannetta, jossa Suomeen tuodaan poltettavaksi jätettä Italiasta ilmastonmuutoksen takia, kun turvetta pidetään ilmastopahiksena. Aittakummun mukaan jätteiden rahtaaminen ulkomailta on ristiriidassa sen kanssa, että kotimaista turvetta ei hyödynnetä energiantuotannossa.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Viikon suosituimmat
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.
Maaliskuussa julkaistu tutkimus paljasti suomalaisten toimittajaopiskelijoiden valtavan vasemmistovinouman. Valtakunnanjulkisuutta nauttivien media-asiantuntijoiden väheksyvä reaktio tutkimustuloksiin kuitenkin oli, että tuloksilla ei ole väliä. Sitä paitsi kaikki tiesivät asian jo, eikä se edes pidä paikkaansa.
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisema Rikos- ja pakkokeinotilaston data kertoo, että raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Helsingin yliopiston helmikuussa julkaisema katsaus osoittaa, että korkeimmat väestöön suhteutetut raiskausrikosepäilyjen tasot koskivat afrikkalais- ja länsiaasialaistaustaisia 18–29-vuotiaita miehiä.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.
Alaikäisen somalitytön salakuljettaminen Suomeen johti järjestäytyneen ihmissalakuljetusryhmän paljastumiseen. Käräjäoikeus on tuominnut kaksi ryhmän jäsentä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari vaatii tuoreessa kirjallisessa kysymyksessään muutoksia lainsäädäntöön, jotta ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisten karkottaminen olisi jatkossa mahdollista. Alaikäisen tekijän tapauksessa Huhtasaari edellyttää, että karkotus koskisi myös hänen perhettään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen Siviilipalveluskeskuksen järjestämän koulutuksen sisällöstä. Kansanedustajien korviin on kantautunut huolestuttavia tietoja, miten keskus kouluttaa siviilipalvelukseen osallistuvia.
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.
Southamptonissa puhkesi rajuja mielenosoituksia, kun paikallisen opiskelijan puukotuksesta julkaistiin poliisin haalarikameralla taltioima video. Poliisi laittaa kuolevan käsirautoihin, koska puukottaja syyttää tätä rasistisesta hyökkäyksestä. Nyt Britanniassa selvitetään, mikä rooli etnisellä erityiskohtelulla oli traagisissa tapahtumissa.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
